Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan, yleisvointiin ja sydämen toimintaan. Testipakettiin on valittu raudanpuutteen tarkasteluun ferritiinin lisäksi myös kaksi muuta hyödyllistä testiä; tulehdusarvo CRP ja verenkuva.

Rauta (Fe) vaikuttaa jaksamiseen, hyvinvointiin ja mielialaan
Rauta on elimistölle välttämätöntä. Sillä on rooli useissa kehon toiminnoissa. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on hapen kuljettaminen tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja lihaksiin.
Rauta on ihmiselle välttämätöntä
- Rauta toimii punasolujen hemoglobiinin happea sitovana osana.
- Raudan saantisuositus on naisille korkeampi kuin miehille.
- Raudan parhaat lähteet ruokavaliosta ovat maksa, liha ja täysjyväviljavalmisteet.
- Raudan puute on anemian yleisin syy.
Rauta on elimistölle välttämätöntä
Rauta on elimistölle välttämätön kivennäisaine, tarkemmin sanottuna hivenaine. Sillä on rooli useissa kehon toiminnoissa. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on hapen kuljettaminen tärkeisiin lihaksiin ja elimiin, kuten sydämeen.
Normaalit rauta-arvot auttavat ehkäisemään anemiaa, sekä pysymään virkeänä ja terveenä. Alhaiset rauta-arvot heikentävät terveyttä, mutta terveysongelmia aiheuttavat toisaalta myös korkeat arvot.
Elimistömme ei kykene itse tuottamaan rautaa, joten sitä on saatava ravinnosta päivittäin. Rauta poistuu elimistöstä eritteiden mukana, minkä vuoksi säännöllinen saanti on tärkeää.
Raudanpuute on yksi maailman yleisimmistä ravintoainepuutoksista.
Raudan tehtävät
Raudan keskeisin tehtävä elimistössä on osallistua hapen kuljetukseen punaisten verisolujen hemoglobiinin rakenneosana.
Miksi raudan saanti on tärkeää?
Riittävällä raudan saannilla voidaan turvata tehokkaasti normaali vireystila ja jaksaminen. Rautaa on saatava ravinnosta päivittäin, koska elimistömme ei kykene itse tuottamaan sitä. Ferritiini on ensisijainen tutkimus, jos raudanpuutetta epäillään.
Raudan varastoituminen
Elimistön raudasta pääosa on toiminnallista, käytössä olevaa rautaa. Rauta kuitenkin myös varastoituu ferritiiniin. Rautavarastojen määrään vaikuttavat monen muun tekijän lisäksi vuorokaudenaika ja naisilla kuukautiskierron vaihe, joten rautapitoisuus ei ole elimistössä jatkuvasti sama.
Raudan imeytyminen on monimutkaista
Vaikka rautaa saadaan ruoasta, voi sen imeytyminen elimistössä olla heikkoa. Rauta imeytyy elimistöön ohutsuolesta, joten ohutsuolella on tärkeä merkitys elimistön rautamäärien säätelyssä. Esimerkiksi keliakia ja muut imeytymisen häiriöihin liittyvät tilat voivat vaikuttaa raudan imeytymiseen.
Keliakiassa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa, mikä voi aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriöitä. Tämä voi johtaa ravintoaineiden, kuten raudan, huonoon imeytymiseen ja puutokseen. Raudanpuutteen hoito perustuu siihen, mikä sen aiheuttaa. Mikäli syyksi selviää keliakia, tulee se hoitaa asianmukaisesti. Se voi näin ollen auttaa jatkossa myös raudan imeytymistä. Pääset Puhdin kautta myös keliakian tutkimukseen ilman lähetettä.
C-vitamiini edesauttaa raudan imeytymistä. Rautapitoisten ruokien tai rautalisän kanssa kannattaakin nauttia C-vitamiinia esimerkiksi hedelmistä tai marjoista. Monissa rautalisissä on mukana C-vitamiinia.
Tietyt ruoka-aineet ja juomat heikentävät raudan imeytymistä. Kalsium (esim. maitotuotteet tai kalsiumilla rikastetut kasviperäiset juomat kuten kauramaito), magnesiumlisä, kahvi ja tee heikentävät raudan imeytymistä, eikä rautalisää kannata nauttia niiden kanssa samaan aikaan.
Myös tietyt lääkkeet saattavat häiritä raudan imeytymistä. Kysy yksityiskohtaiset ohjeet lääkäriltäsi.
Rautaa imeytyy parhaiten silloin, kun rautavarastot ovat niukat. Rautavarastojen kasvaessa imeytyminen pikkuhiljaa heikkenee.
Testit rauta-arvojen mittaamiseen
Kaksi yleisintä rauta-arvojen arvioinnissa käytettävää verikoetta ovat hemoglobiinin (B-Hb) mittaus ja ferritiinin (S-Ferrit) mittaus. Saatavilla on myös raudan mittaus fP-Fe, mutta raudanpuutteen arvioinnissa hemoglobiini ja ferritiini ovat tärkeämpiä. Raudan tutkimusta (fP-Fe) käytetään pääasiassa osatutkimuksena tranferriinisaturaation määrittämisessä.
Hemoglobiini (B-Hb) on yleisimpiä terveydenhuollossa tehtäviä verikokeita. Sitä käytetään raudanpuuteanemian toteamiseen. Hemoglobiinin mittaus sisältyy perusverenkuvaan sekä täydelliseen verenkuvaan.
Syitä, joiden vuoksi ferritiinipitoisuuden määritys tehdään:
- elimistön rautavarastojen arviointi
- raudanpuutteen toteaminen, jos henkilöllä on anemiaa tai hän kuuluu riskiryhmään
- anemioiden erottaminen toisistaan – onko kyseessä raudanpuuteanemia vai muusta syystä johtuva anemia
rautavalmistehoidon seuranta, jos raudanpuutteeseen on ollut käytössä rautavalmiste ja sen tehoa halutaan seurata - raudanpuutteen riskissä olevat: raskaana olevat, vanhukset, verenluovuttajat, tiukka kasvisruokavalio, suolistosairaus.
Pelkän ferritiinin mittaamisen sijaan tulisi aina tarkistaa myös CRP ja verenkuva, jotka kuuluvat Puhdin raudanpuutteen tutkimuspakettiin (sis. ferritiini, hemoglobiini ja CRP). CRP kertoo elimistön tulehdustilasta, joka vaikuttaa ferritiiniarvoon.
Laajempi raudanpuutteen ja anemian tutkimuspaketti sisältää myös B12-vitamiinin ja folaatin, jotka selvitetään mahdollista anemiaa epäiltäessä.
Myös raudan imeytymistä voidaan tutkia. Puhdin kautta pääset myös kyseiseen tutkimukseen ilman lähetettä. Varaa raudan imeytymiskokeeseen kaksi tuntia aikaa.
Raudan saanti
Normaalit rauta-arvot auttavat ehkäisemään anemiaa, sekä pysymään virkeänä ja terveenä. Raudanpuute koskettaa yleensä erityisesti naisia runsaiden kuukautisten vuoksi.
Suomessa miehet saavat keskimäärin riittävästi rautaa ruokavaliostaan, mutta naisilla saanti jää usein suositusten alle. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan raudan saanti jäi alle keskimääräisen tarpeen vain viidellä prosentilla miehistä. Suurin osa naisista sai rautaa alle suositusten. Raudan saanti vaihteli miehillä yleensä noin 5–20 mg:n ja naisilla noin 5–18 mg:n välillä.
Sekä miehillä että naisilla merkittävin raudan lähde ruokavaliossa oli viljavalmisteet ja toiseksi tärkein liha- ja kananmunaruoat.
Kuinka paljon rautaa tarvitaan ravinnosta?
Raudan saantisuositus on miehillä 9 mg/vrk ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 15 mg/vrk. Vaihdevuosien jälkeen naisten raudantarve vähenee miehiä vastaavalle tasolle 9 mg/vrk.
Naisten saantisuositus on miehiä suurempi kuukautisten vuoksi. Kuukautisvuodon aikana menetetään paljon rautaa. Osalla naisista voi olla niin runsaat kuukautiset, että 15 milligramman rautalisän vuorokausiannos ei riitä, vaan rautaa tarvitaan enemmän.
Raskausaikana raudan tarve kasvaa. Tarvittaessa neuvolasta suositellaan raskaana olevalle rautalisää. Imettäville suositellaan 15 mg päivittäistä rautasaantia. Neuvolassa seurataan hemoglobiinia, joka paljastaa anemian.
Ruoan raudasta imeytyy keskimäärin vain 15%, mikä on huomioitu raudan saantisuosituksissa.
Omaa raudan saantia voi arvioida esimerkiksi Finelin laskurilla, mutta tämä ei kerro todellisuudessa sitä, kuinka paljon rautaa todella ravinnosta imeytyy yksilöllisesti. Kyseessä on siis karkea arvio. Parempi keino tarkastella raudansaantia on seurata omia veriarvoja ja kehon rautavarastoja.
Lapsilla raudan saantisuositukset vaihtelevat iän mukaan
Ikä | Raudan saantisuositus, mg/vrk |
<5 v | 8 |
6-9 v | 9 |
10-13 v | 11 |
14-17 v, pojat | 11 |
14-17 v, tytöt | 15 |
Raudanpuute on yleinen vaiva
Raudanpuute voi syntyä, mikäli:
- rautaa ei saada ravinnosta riittävästi
- rautaa ei imeydy riittävästi
- rautaa menetetään liikaa.
Mistä raudanpuute johtuu?
Matalat rauta-arvot voivat johtua esimerkiksi seuraavista:
- raudan vähäinen saanti ravinnosta
- veren menettäminen kuukautisten, toistuvien verenluovutusten, verenvuotojen, synnytyksen tai esimerkiksi ruoansulatuselinten haavan vuoksi
- lapsen nopea pituuskasvu
- imeytymishäiriöt kuten keliakia (rauta ei imeydy riittävästi)
- raskaus (nostaa raudantarvetta)
- urheilu (nostaa raudantarvetta).
Raudanpuutetta hoidetaan riippuen sen aiheuttajasta. Rautavarastoja voidaan täydentää ravinnon avulla sekä tarvittaessa rautalisällä. Mikäli raudanpuute johtuu sairaudesta, tulee se hoitaa.
Ketkä kuuluvat raudanpuutteen riskiryhmiin?
Tietyillä ryhmillä on suurempi riski saada ravinnostaan liian vähän rautaa. Vähäisestä raudan saannista voi kehittyä raudanpuuteanemia.
Kiinnitä erityistä huomiota rauta-arvoihisi ja raudan saantiisi, jos kuulut seuraaviin ryhmiin:
- Naiset hedelmällisessä iässä – kuukautiset verottavat joka kuukausi rautavarastoja. Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa vaikeaa raudanpuutosta.
- Yksipuolista ruokavaliota noudattavat. Monipuolinen ruokailu on tärkein keino ehkäistä raudanpuutos.
- Raskaana olevat ja imettävät äidit: raskaus itsessään nostaa raudan tarvetta, ja äidin on saatava rautaa myös lapsen puolesta.
- Lapset, erityisesti murrosikäiset tytöt
- Runsaasti kuntoilevat ja kilpaurheilijat
- Keliaakikot tai muut imeytymishäiriötä sairastavat
- Henkilöt, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus
- Henkilöt, joilla on ollut runsaita verenvuotoja esimerkiksi onnettomuuksien, leikkausten tai synnytyksen vuoksi.
- Henkilöt, jotka ovat luovuttaneet toistuvasti verta.
- Vanhukset ja iäkkäät
- Kasvisruokavaliolla ja vegaanisella ruokavaliolla kannattaa kiinnittää huomiota raudan saantiin, mutta myös sen imeytymiseen. Useimmiten raudanpuutos liittyy kuitenkin runsaisiin kuukautisiin, eikä siihen, sisältyykö ruokavalioon eläinperäisiä tuotteita vai ei.
Mitä raudanpuutteesta seuraa?
Matalista rauta-arvoista voi aiheutua monenlaisia oireita. Raudan puute on anemian yleisin syy, tosin anemia voi liittyä myös B12-vitamiinin ja foolihapon puutteeseen. Oireet kehittyvät huomaamatta siten, että niihin ehtii usein tottua ja niitä erehtyy pitämään normaalina olotilana.
Raudanpuuteanemiaan voi liittyä seuraavia oireita:
- väsymys
- fyysisen suorituskyvyn ja yleiskunnon heikkeneminen
- sydämentykytys
- hengästyminen
- huimaus
- heikotus
- kalpeus, vaaleat ikenet
- päänsärky
- korvien soiminen
- hiustenlähtö ja hiusten oheneminen, huonokuntoiset kynnet ja iho
- levottomat jalat
- suun oireet, kuten palan tunne kurkussa, suun ja suunpielten haavaumat, kielen nystyjen muutokset, kielikipu, nielemisvaikeudet
- unihäiriöt
- masennuksen kaltaiset oireet.
Oireet ovat sitä voimakkaampia, mitä pahempi anemia on.
Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen. Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu suoraan lääkäriin.
Voiko rautaa saada liikaa?
Raudan liiallinen saaminen on erittäin harvinaista, mutta periaatteessa mahdollista. Pääsääntö on, että ravinnon kautta rautaa ei voi saada liikaa, vaan liikasaanti liittyy yleensä aina raudan imeytymisen häiriöön (jossa rautaa imeytyy liikaa) tai rautavalmisteen (ravintolisä tai suonensisäinen rautainfuusio) käyttöön.
Rautaa voi kertyä elimistöön. Yleensä liikasaannin takana on toistuvat verensiirrot, harvoin rautavalmisteiden käyttö. Rautavalmisteen annostusta ei tule ylittää. Varsinkin lasten kanssa rautalisien käytössä tulisi olla tarkkana ja noudattaa aina lääkärin antamaa ohjeistusta.
Liiallinen raudan saanti voi heikentää elimistön puolustusmekanismeja. Liiallinen rauta lisää tämän vuoksi jonkin verran infektioriskiä.
Mikäli ravintolisää tai muita rautapitoisia tuotteita käytetään kohtuullisesti, on epätodennäköistä, että rautaa kertyisi elimistöön liikaa.
Esimerkki raudan haitallisuudesta on perinnöllinen hemokromatoosi. Hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti on tila, jossa elimistö varastoi liikaa rautaa. Tilassa henkilöllä on raudan varastointiin vaikuttava geenimutaatio, joka lisää raudan imeytymistä elimistöön suoliston kautta.
Mistä saa rautaa? Parhaat raudan lähteet ruokavaliossa
Raudan parhaat lähteet ruokavaliosta ovat esimerkiksi maksa, liha ja täysjyväviljavalmisteet. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan sekä miehillä että naisilla merkittävin raudan lähde ruokavaliossa oli nimenomaan viljavalmisteet ja toiseksi tärkeimpänä liha- ja kananmunaruoat.
Mitkä ovat hyviä raudan lähteitä ruokavaliossa?
Esimerkiksi seuraavat ruoka-aineet sisältävät paljon rautaa (määrät per 100 g ruoka-ainetta):
- Veri- ja maksaruoat (veriletut 21,6 mg, maksa 14.7 mg)
- Leseet, kuitupitoiset hiutaleet ja suurimot
- Kurpitsansiemen 10,3 mg, seesaminsiemen 9,1 mg ja hampunsiemen 13 mg
- Linssit 7,6-11,1 mg
- Mustapavut 8,7 mg, valkoiset pavut 6,1 mg, ruskeat pavut 5,2 mg, soijapavut 8,4 mg ja härkäpapu 6,7 mg
- Mustamakkara 7,5 mg
- Naudan maksa 7,2 mg
- Pähkinät (erityisesti cashew-pähkinä 6 mg) ja manteli 5,2 mg
- Kikherneet 5,5 mg
- Maksamakkara 5,5 mg
- Riista 5,4 mg
- Paistettu hirvenliha 4,8 mg
- Kvinoa 4,6 mg
- Naudanpaisti 4,4 mg
- Maksalaatikko 3,1-4,1 mg
- Jauheliha 3,1 mg
- Tonnikala
- Pinaatti, nokkonen ja rucola
- Pasta, peruna ja riisi
- Kananmuna
- Simpukat, äyriäiset ja kalat
- Parsakaali, herne, maa-artisokka ja mustajuuri
- Kuivattu basilika ja oregano
- Luumut
Mistä ruoista rauta imeytyy parhaiten?
Rauta (hemirauta) imeytyy parhaiten eläinkunnan tuotteista, mutta myös kasvikunnan tuotteista (nonhemirauta) on mahdollista saada tarpeeksi rautaa.
Mistä saa rautaa, jos ei syö lihaa?
Kasvissyöjän ja vegaanin on mahdollista saada ruokavaliosta riittävästi rautaa. Kasvissyöjän kannattaa kiinnittää huomiota myös raudan imeytymiseen rautapitoisten ruokien lisäksi (esimerkiksi välttämällä kahvia, teetä ja maitotuotteita rautapitoisten ruokien kanssa samalla aterialla).
Muun muassa seuraavissa kasviperäisissä ruoissa on rautaa:
- hampunsiemenet 13 mg
- unikonsiemenet 10,8 mg
- kurpitsansiemenet 10,3 mg
- chiansiemenet 9,6 mg
- seesaminsiemenet 9,1 mg ja tahini eli seesaminsiementahna 10,6 mg
- linssit 7,6-11,1 mg
- kangastatti 10 mg
- soijapavut 8,4 mg ja soijavalmisteet (kuten tofu 4,8 mg, soijaproteiinijauhe 10,8 mg, soijarouhe 13,7 mg ja soijajauho 9,1 mg)
- mustapavut 8,7 mg, valkoiset pavut 6,1 mg, ruskeat pavut 5,2 mg ja härkäpapu 6,7 mg
- pellavansiemenet 8,2 mg
- pinjansiemenet 6,7 mg
- nyhtökaura 6 mg
- cashew-pähkinät 6 mg
- auringonkukansiemenet 5,7 mg
- leseet, jauhot ja hiutaleet (esim. kaurajauho 5,5 mg)
- herneenversot 5,5 mg
- kikherneet 5,5 mg
- mantelit 5,2 mg
- herne 4,8 mg
- kvinoa 4,6 mg
- pasta, spagetti, makaroni 4,4 mg
- pistaasipähkinät 4,2 mg
- täysjyväviljatuotteet, täysjyväleipä ja täysjyväpasta
- siemensekoitukset ja siemennäkkärit.
Mikä edistää raudan imeytymistä ruoasta?
Rautaa sisältävien ruokien yhteydessä kannattaa nauttia C-vitamiinipitoisia ruokia, kuten kasviksia ja hedelmiä, sillä C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Paljon C-vitamiinia sisältävät esimerkiksi mustaherukat.
Mikä heikentää raudan imeytymistä ruoasta?
Tietyt ruoka-aineet heikentävät raudan imeytymistä. Näin tekevät muun muassa maitotuotteiden sisältämä kalsium, magnesiumlisä, sekä kahvi, tee ja leseet. Jos tavoitteena on nostaa rauta-arvoja, nämä ruoat kannattaa nauttia erillään rautapitoisista ruoista.
Rautalisä kannattaa yleensä ottaa tyhjään vatsaan.
Kuinka rautavarastot vaikuttavat raudan imeytymiseen?
Raudan imeytyminen tehostuu kun rautavarastot pienenevät. Rautavarastojen kasvu puolestaan puolestaan vähentää tehokkaasti raudan imeytymistä.
Mitä on hemirauta?
Lihan ja kalan sisältämä hemirauta imeytyy paremmin kuin kasviperäisten ruokien sisältämä rauta. Hemirautaa on vain eläinperäisissä tuotteissa.
Mitä on ei-hemirauta (nonhemirauta)?
Ei-hemirautaa on kasvikunnan tuotteissa. Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan ei
Mistä voin tilata rauta-arvojen mittauksen ilman lääkärin lähetettä?
Voit tilata rauta-arvoihin liittyvät mittaukset helposti Puhdin verkkokaupasta.
Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.
Huom! Rautatestillä (fP-Fe) ei mitata elimistön rautatilannetta. Tätä tutkimusta käytetään pääasiassa osatutkimuksena tranferriinisaturaation määrittämisessä.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Hiven- ja kivennäisaineet
Aikuisille suositeltu päivittäinen sinkin saantisuositus vaihtelee 7-11 milligramman välillä riippuen sukupuolesta ja iästä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on hieman korkeampi. Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joten päivittäisen saannin tulisi pysyä alle 25 milligrammassa.
Sinkin vaikutusajankohta voi vaihdella yksilöllisesti, mutta yleensä sen vaikutukset alkavat tuntua muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievittymisessä sinkki voi alkaa vaikuttaa jo 24 tunnin sisällä käytön aloittamisesta, jos sitä otetaan riittävä määrä heti oireiden alkaessa.
Aikuisille suositeltu päivittäinen magnesiumin saanti vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä aikuisille miehille suositellaan 350 mg ja naisille 280 mg magnesiumia päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tarve voi olla suurempi. On tärkeää huomioida, että magnesiumin tarve voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden, kuten terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Kaliumtason nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, terveydentilasta ja mahdollisista lääkityksistä. Yleensä kaliumtason korjaaminen ruokavaliomuutosten kautta voi näkyä verikokeissa muutaman päivän kuluessa. Jos kaliumin saanti on ollut riittämätöntä pitkään, tason normalisoituminen voi kestää kauemmin.
Aikuisille suositeltu natriumin saanti on noin 2300 milligrammaa päivässä, mikä vastaa noin teelusikallista suolaa. Liiallinen natriumin saanti voi kuitenkin lisätä verenpainetta ja riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. On tärkeää tasapainottaa natriumin saanti ja varmistaa, että se ei ylitä suositeltuja rajoja.
Seleenin ottamisen ajankohta voi vaikuttaa sen imeytymiseen ja hyötyihin. Yleisesti ottaen seleeni kannattaa ottaa aterian yhteydessä, sillä ruoka parantaa sen imeytymistä. On suositeltavaa nauttia seleeniä osana tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämä auttaa varmistamaan, että saat seleenistä maksimaalisen hyödyn. Lisäksi on hyvä huomioida, että seleenin ottaminen iltaisin voi häiritä unta joillakin ihmisillä, joten aamupäivä tai aikainen iltapäivä voi olla parempi ajankohta sen nauttimiselle.
Aikuisen ihmisen suositeltu kaliumin saanti on noin 3,1–3,5 milligrammaa päivässä. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, lihasten toimintaa ja hermoston terveyttä. Kaliumia saadaan pääasiassa hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljoista.
Aikuisille suositeltu jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on korkeampi, noin 175-200 mikrogrammaa päivässä. Jodin saanti varmistetaan yleensä jodioitua suolaa käyttämällä ja syömällä jodia sisältäviä elintarvikkeita, kuten kalaa ja maitotuotteita.
Aikuisen ihmisen tulisi saada päivittäin noin 800 mg kalsiumia. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja elämäntilanteen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan. Kalsium on tärkeä mineraali, joka vahvistaa luita ja hampaita, ja auttaa lihasten sekä hermoston toiminnassa. Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä sekä vanhuksille, joiden kalsiumin imeytyminen heikkenee iän myötä.
Kaliumin puute voi ilmetä monina oireina, kuten väsymyksenä, lihaskramppeina, lihasheikkoutena ja sydämen rytmihäiriöinä. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös ummetusta tai tunnottomuutta. Kaliumin puutteen vakavuus ja oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat kehittyä vähitellen. On tärkeää tunnistaa nämä oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.
Magnesium on elintärkeä mineraali, joka osallistuu yli 300 entsyymireaktion toimintaan kehossa, tukien muun muassa lihasten ja hermojen toimintaa, energiantuotantoa ja elektrolyyttitasapainoa. Magnesium auttaa myös ylläpitämään normaalia sydämen rytmiä ja on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle. Lisäksi se voi auttaa hallitsemaan verenpainetta ja on tutkittu sen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen lievittämisessä.
Aikuisen suositeltu päivittäinen kromin saanti on noin 25-35 mikrogrammaa. Kromi on tärkeä hivenaine, joka edistää makroravinteiden aineenvaihduntaa ja insuliinin toimintaa kehossa. Kromin saanti turvataan yleensä monipuolisella ruokavaliolla.
Mangaani voi vaikuttaa talousveden laatuun antamalla sille metallisen maun ja värjäämällä veden ruskeaksi, mikä voi aiheuttaa värjäytymiä vaatteille ja kodinkoneille. Mangaanipitoisuuden ollessa korkea, vesi voi myös olla terveydelle haitallista, erityisesti lapsille ja raskaana oleville.
Rauta
Aikuisille suositeltu päivittäinen rauta-annos on naisilla noin 15-18 mg ja miehillä noin 8-10 mg. Raskauden aikana suositus voi nousta jopa 27 mg:aan päivässä.
Rautalisä kannattaa ottaa tyhjään vatsaan, mieluiten aamulla. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä, joten rautatabletin voi ottaa esimerkiksi appelsiinimehun kanssa.
Raudan vaikutus vireystilaan ja energiatasoihin voi tuntua muutamassa viikossa, mutta täydelliset vaikutukset hemoglobiiniarvoihin näkyvät yleensä 1-2 kuukauden kuluessa säännöllisestä käytöstä.
Rautainfuusio on suositeltavaa, kun rautavaje on merkittävä tai kun rautatabletit eivät sovi esimerkiksi sivuvaikutusten vuoksi.
Rauta alkaa imeytyä suolistosta verenkiertoon jo muutaman tunnin kuluessa nauttimisesta. Täysi hyöty näkyy usein vasta viikkojen säännöllisen käytön jälkeen.
Rautainfuusio voi nostaa rauta-arvoja jo muutaman päivän sisällä. Täysi vaikutus näkyy yleensä 2-4 viikon kuluessa.
Rauta imeytyy parhaiten, kun sitä otetaan tyhjään vatsaan ja C-vitamiinin kanssa. Vältä kahvin, teen, maitotuotteiden ja kalsiumlisien nauttimista samanaikaisesti raudan kanssa.
Raudan käytön kesto riippuu henkilön rautavarastoista ja lääkärin suosituksesta. Yleensä rautakuuri kestää useita kuukausia, kunnes rautavarastot ovat palautuneet normaalille tasolle. On tärkeää seurata rauta-arvoja säännöllisesti verikokeilla.
Rauta-arvoja voi nostaa säännöllisellä rautalisän käytöllä, monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti rautapitoisia ruokia kuten punaista lihaa, pinaattia ja palkokasveja, sekä välttämällä raudan imeytymistä häiritseviä aineita ruokailun yhteydessä.
Raudanpuute voi ilmetä väsymyksenä, heikotuksena, huimauksena ja kalpeutena. Myös hengästymistä ja sydämentykytystä voi esiintyä. Raudanpuutteen diagnosointiin käytetään verikokeita, kuten hemoglobiinin ja ferritiinin mittausta.
Rauta-arvot voivat alkaa nousta muutamassa viikossa, mutta täysi vaikutus ja normaalit hemoglobiiniarvot saavutetaan yleensä 1-2 kuukauden kuluessa.
Rautatabletit tulisi ottaa tyhjään vatsaan noin tunti ennen ateriaa tai kaksi tuntia aterian jälkeen, jotta raudan imeytyminen olisi tehokkainta. Vältä kahvin, teen, maitotuotteiden ja kalsiumlisien nauttimista samanaikaisesti rautatablettien kanssa, sillä ne voivat heikentää raudan imeytymistä.
Rautalisän päivittäinen määrä riippuu henkilön iästä, sukupuolesta ja terveydentilasta. Tyypillisesti suositellaan nauttimaan rautaa 100 mg päivässä mieluiten C-vitamiinin kanssa. Lääkärin ohjeita tulee noudattaa.
Raudanpuutteen korjaantuminen riippuu monista tekijöistä, kuten raudanpuutteen asteesta ja raudan saannista ruokavaliossa tai lisäravinteista. Yleensä oireiden helpottaminen ja rautavarastojen täydentyminen voi kestää useita viikkoja tai kuukausia.
Rauta-arvot mitataan verikokeella, joka mittaa useita indikaattoreita, kuten seerumin rauta, ferritiini ja transferriini. Puhdin kautta voit tilata testin ilman lääkärin lähetettä. Tulokset saa yleensä jo seuraavana arkipäivänä.
Rautalisät voivat värjätä ulosteen tummaksi tai mustaksi jo muutaman päivän käytön jälkeen. Tämä on normaali reaktio ja osoittaa raudan kulkeutumista ruoansulatuskanavan kautta.
Rautaa saa monipuolisesta ruokavaliosta, joka sisältää punaista lihaa, kanaa, kalaa, palkokasveja, pähkinöitä ja täysjyväviljoja. Rautaa on myös monissa vihreissä lehtivihanneksissa, kuten pinaatissa ja lehtikaalissa. Raudan imeytymistä voi parantaa nauttimalla C-vitamiinia sisältäviä ruokia samanaikaisesti.
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan ja yleisvointiin. Laajan raudanpuutteen ja anemian tutkimuksen tuloksena saat tärkeimmät arvot, jotka liittyvät rautaan, rautavarastoihin ja anemiaan.
Raudan imeytymiskoe osoittaa, onko sinulla raudanpuutetta ja imeytyykö suun kautta otettu rautalisä elimistösi käyttöön. Tutkimusta suositellaan, jos on epäilys heikosta raudan imeytymisestä. Tutkimuksen kesto on 2 tuntia. Sisältää raudan imeytymiskokeen lisäksi testit ferritiini, CRP ja TVK.


Ferritiini, raudanpuute ja raudanpuuteanemia: Oireet, tutkimukset ja hoito
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.

Anemia – Oireet, hoito ja syitä anemiaan
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.

Keliakia ja ihokeliakia – Oireet, testit, hoito ja ruokavalio
Keliakiassa suolisto ei siedä viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämää gluteenia. Keliakian hoitomuotona on gluteeniton ruokavalio.

C-vitamiini – Lähteet, hyödyt, päiväannos ja suositus
Parhaita C-vitamiinin parhaita lähteitä ovat värikkäät hedelmät ja kasvikset, kuten mansikat, mandariinit, sitruunat ja greipit.

Kalsium – Lähteet, saantisuositus, tutkimus ja viitearvot
Riittävä kalsiumin saanti kannattaa huomioida jo nuorena ja läpi elämän, sillä se on tehokas keino välttää osteoporoosi.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024