D-vitamiinia saadaan kesällä varastoon auringonvalosta, mutta varastot eivät yksinään riitä koko pitkää talvikautta.
Sisällysluettelo
D-vitamiinia pidetään yhtenä tärkeistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä, johon voimme vaikuttaa itse. D-vitamiini on ihmisen tärkeille elintoiminnoille välttämätön rasvaliukoinen vitamiini, jota tulee saada riittävästi. Muita rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, E– ja K-vitamiini.
Suomessa D-vitamiinia saadaan varastoon kesäaikana, mutta sen pitoisuus laskee pimeinä talvikuukausina eivätkä kesän aikana kertyneet varastot yksinään riitä ylläpitämään pitoisuutta riittävänä.
D-vitamiini vaikuttaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Se on osallisena ainakin seuraavissa tehtävissä:

D-vitamiinin saanti ja imeytyminen on yksilöllistä. D-vitamiinipitoisuuden voi mitata verikokeella. Vertaa laboratoriokokeessa saamiasi tuloksia viitearvoihin ja lisää D-vitamiinilisän annostusta tarvittaessa.
Sekä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää, jotta luusto pysyy vahvana. Luusto tarvitsee D-vitamiinia, koska vitamiini liittyy luuston terveydelle elintärkeän kalsiumin imeytymisen. Molempien riittävä saanti ehkäisee tehokkaasti osteoporoosia.
Kalsiumia saadaan esimerkiksi seesaminsiemenistä, pavuista, pähkinöistä, tofusta, soijasta, tumman vihreistä lehtikasveista kuten lehtikaalista ja mustakaalista, kaalikasveista sekä maitotuotteista, kuten maidosta, piimästä ja juustosta.
D-vitamiinin ja mielialan välillä ei ole toistaiseksi osoitettu yhteyttä. Pimeään vuodenaikaan liittyy mielialan laskua ja kaamosmasennusta.
D-vitamiini vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmäämme eli vastustuskykyyn, vaikkakaan tarkka vaikutusmekanismi ei ole vielä tiedossa. Toimiva vastustuskyky suojelee ihmistä taudinaiheuttajia vastaan. Vastustuskyvystä huolehtiminen auttaa pysymään hyvinvoivana ja terveenä.
Vastustuskykyyn voi parhaiten vaikuttaa pitämällä omasta terveydestä huolta elintavoilla (ravinto, liikunta, uni ja stressinhallinta). Erityisesti kannattaa huomioida D-vitamiinin, sinkin ja C-vitamiinin saanti. Tarvittaessa ruokavaliota voi täydentää ravintolisin.
D-vitamiinin yhteyttä hermoston ja aivojen sairauksiin (esim. MS-tauti, tarkkaavaisuushäiriöt ADD ja ADHD, muistisairaudet) tutkitaan paljon.
Toistaiseksi ei tiedetä, että D-vitamiinin lisäkäytöllä voitaisiin ennaltaehkäistä niihin liittyviä sairauksia.
Riittävä D-vitamiinin saanti kuitenkin tukee hermoston ja aivojen terveyttä.
Kalaruoat ovat loistavaa ruokaa aivoille: niistä saadaan D-vitamiinia, minkä lisäksi ne sisältävät hyvää pehmeää rasvaa kuten elimistölle tärkeitä omega 3 -rasvahappoja.
D-vitamiinin on havaittu olevan yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen. Sen puutos on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja sydäninfarktiin.
D-vitamiinin saanti voi vaikuttaa myös painonhallintaan ja aineenvaihduntaan. Riittävä D-vitamiinitaso voi auttaa parantamaan insuliiniherkkyyttä ja siten edistää terveellisempää painonhallintaa.
D-vitamiinia saadaan ravinnosta, auringosta ja ravintolisästä.
Suomalaiset saavat D-vitamiinia keskimäärin liian vähän pimeyden vuoksi. Aktiivisen D-vitamiinin esiastetta muodostuu ihossa. Maksassa tämä muuttuu varastomuotoonsa ja munuaisissa edelleen aktiiviseksi D-vitamiiniksi. Myöskään kesällä vitamiinivarastot eivät välttämättä täydenny, koska iho suojataan vaatteilla auringon haitallisilta vaikutuksilta.
D-vitamiinia on melko hankalaa saada ravinnon kautta ihmiselle tarpeellista määrää. D-vitamiinia on luontaisesti esimerkiksi kalassa ja sienissä. Suomessa D3-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitovalmisteisiin, kasviperäisiin juomiin (esim. soija- ja kaurajuomat) sekä ravintorasvoihin.
Suomessa suositellaan D-vitamiinilisän käyttöä pimeänä vuoden aikana (alle 18-vuotiaille ja yli 75-vuotiaille ympäri vuoden). Muillekin ravintolisä voi olla tarpeellinen vuoden ympäri. Voit selvittää oman D-vitamiinipitoisuuden Puhdin tutkimuksilla ilman lähetettä.
D-vitamiinia saadaan auringon lisäksi muutamista ruoka-aineista, muun muassa rasvaisesta kalasta. Muita D-vitamiinipitoisia ruokia ovat esimerkiksi:
Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia runsaasti D-vitamiinia sisältäviä ruokia. Määrät on ilmoitettu per 100 g ruoka-ainetta.
| ankerias | 25.6 µg |
| nahkiainen | 25.6 µg |
| siika | 22.1 µg |
| silli | 20.5 µg |
| kilohaili | 20.3 µg |
| silakka | 17 µg |
| ahven | 16.8 µg |
| suppilovahvero | 15.4 µg |
| lahna | 14 µg |
| lohi | 10.2 µg |
| särki | 10 µg |
| margariini | noin 10–20 µg |
| muikku | 9.9 µg |
| mäti | 9.5 µg |
| tonnikala | noin 4–8 µg |
| munavoi | 7.2 µg |
| kananmunan keltuainen | noin 7 µg |
| kanttarelli | 5.8 µg |
| korvasieni | 5.8 µg |
| rouskut | noin 3–5 µg |
| tatit ja haperot | noin 2.6–4.4 µg |
| kananmuna | noin 2.2–2.9 µg |
Hyviä D-vitamiinin lähteitä vegaanille ovat esimerkiksi sienet! Kokeile suppilovahveroita, kanttarelleja, korvasieniä, tatteja, haperoita ja rouskuja. Yleensä tarvitaan kuitenkin myös ravintolisää.
Jos D-vitamiinipitoisuus on alle 50 nmol/l, merkitsee se vitamiininpuutosta. Vitamiininpuutos lisää luunmurtumien ja osteoporoosin riskiä. Osteoporoosipotilaiden tavoitetaso: 75-120 nmol/l.
Merkintä nmol/l tarkoittaa nanomoolia litrassa.
Laboratoriokokeiden viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen. Puhdin näytteet otetaan ja analysoidaan Mehiläisen laboratorioissa.
| Ikäryhmä | Kokonaistarve | Vitamiinilisätarve |
| 2 vk – 2 vuotta | 10 µg/vrk | 10 µg/vrk ympäri vuoden |
| 2 – 17 vuotta | 10 µg/vrk | 7,5 µg/vrk ympäri vuoden |
| 18 – 60 vuotta | 10 µg/vrk | 10 µg/vrk tarvittaessa |
| 61 – 74 vuotta | 10 µg/vrk | 10 µg/vrk tarvittaessa |
| yli 75-vuotiaat | 20 µg/vrk | 20 µg/vrk ympäri vuoden |
Merkintä µg/vrk tarkoittaa mikrogrammaa vuorokaudessa.
Erityisesti raskaana olevien ja imettävien naisten tulee kiinnittää huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin.
Fyysinen aktiivisuus ei suoranaisesti lisää D-vitamiinin tarvetta. D-vitamiini ei suoraan myöskään vaikuta suorituskykyyn. D-vitamiinin puutokseen liittyy kohonnut luiden murtumariski. D-vitamiini vaikuttaa myös vastustuskykyyn, josta urheilijan tulee erityisesti pitää huolta.
D-vitamiinin puutos syntyy, kun vitamiinia ei saada tarpeeksi ravinnosta eikä auringonvalosta. Puutos voi olla yhteydessä myös vitamiinin varastoimiseen liittyvän elimen, kuten maksan tai munuaisen toimintahäiriöön.
Erityistä huomiota vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää seuraavien ryhmien kohdalla:
Lapsilla vakavasta D-vitamiinin puutteesta johtuvaa riisitautia ei Suomessa käytännössä enää tavata. Kehitysmaissa riisitautia voi vielä esiintyä.
Auringon tai ruokavalion kautta ei yleensä voi saada liikaa D-vitamiinia. Ravintolisän kautta nautitusta D-vitamiinista voi joskus harvoin seurata myrkytystila. Tämä kuitenkin koskee vain suurta ja pitkäaikaista käyttöä.
Kun D-vitamiinilisää käytetään suositusten mukaan, riskiä myrkytykseen ei kuitenkaan ole. 100 mikrogrammaa on aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja.
Tilaa D-vitamiinin tutkimus Puhdin verkkokaupasta helposti ilman lääkärin lähetettä.
D-vitamiinin mittaus kuuluu myös seuraaviin paketteihin. Testipakettien avulla saat monipuolisesti tietoa elimistösi tilasta:
Tarvittaessa voit tilata erillisenä palveluna kauttamme myös lääkärin etäkonsultaation tutkimusten jälkeen.
Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Nopeasti ja helposti. Näytteenotto yli 75 toimipisteessä 50 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Selkeä tulosraportti.
Aikuisille suositeltu D-vitamiinin päiväannos vaihtelee iän, ihonvärin, asuinalueen ja vuodenajan mukaan. Yleisesti ottaen suositus on 10 mikrogrammaa päivässä nuorille ja aikuisille, ja 20 mikrogrammaa päivässä yli 75-vuotiaille. Raskaana oleville ja imettäville suositus on 10 mikrogrammaa päivässä.
D-vitamiinin vaikutukset voivat alkaa näkyä muutamassa päivässä, mutta täydet hyödyt terveydelle ja luustolle saavutetaan yleensä vasta useiden viikkojen tai kuukausien säännöllisen käytön jälkeen. Lyhytaikaiset vaikutukset voivat ilmetä nopeammin, kuten mielialan kohentuminen ja energiatason nousu.
Osteoporoosin ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat, kuten kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti, säännöllinen painoa kantava liikunta sekä tupakoinnin ja liiallisen alkoholin käytön välttäminen. Luuston terveyttä voi tukea myös säännöllisillä luuntiheysmittauksilla riskiryhmiin kuuluvilla henkilöillä.
Ihossa D-vitamiinin tuotanto alkaa, kun UVB-säteet auringonvalosta osuvat ihoon. Tämä käynnistää kemiallisen reaktion, joka muuttaa ihossa olevan 7-dehydrokolesterolin D-vitamiiniksi. Tämä prosessi riippuu auringonvalon voimakkuudesta, ihon pigmentaatiosta ja iän myötä vähenevästä kyvystä tuottaa D-vitamiinia.
D-vitamiinitasojen nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten annostuksesta, yksilöllisestä aineenvaihdunnasta ja auringonvalon saannista. Yleensä merkittävä nousu veren D-vitamiinipitoisuudessa voidaan havaita muutaman viikon säännöllisen käytön jälkeen.
D-vitamiinin ottaminen on suositeltavaa aamulla tai päivän aikana, sillä se voi vaikuttaa valppautta lisäävästi ja häiritä unta, jos sitä otetaan illalla. D-vitamiini auttaa kehoa imeyttämään kalsiumia, joten sen ottaminen aterian yhteydessä, joka sisältää kalsiumia, voi tehostaa sen vaikutusta. Erityisesti talvikuukausina, kun auringonvaloa on vähemmän, D-vitamiinin saanti on tärkeää, jotta kehon D-vitamiinitasot pysyvät riittävinä.
Blogi
Blogi
Blogi