Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.
Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen sammuu. Menopaussissa naisen kuukautiskierto on lopullisesti päättynyt.
Vaikka vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan ennen pitkää jokaisen naisen elämään kuuluva luonnollinen tapahtuma, kyseessä on kuitenkin hormoninpuutostila. Se voi aiheuttaa useita hankalia oireita ja lisää monien sairauksien riskiä.
Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat unihäiriöt ja kiihtynyt hikoilu.
Vaihdevuosiin liittyvät oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikka kaikkien vaihdevuosi-ikäisten naisten elimistön estrogeenipitoisuus pienenee, kaikki eivät saa siitä oireita. Toisaalta hankaliakin oireita voidaan tehokkaasti hoitaa hormonihoidoilla.
Vaihdevuodet on yleensä helppo tunnistaa. Selkeät vaihdevuosioireet ja kuukautisten harveneminen tai loppuminen yli 45-vuotiaalla naisella viittaavat vahvasti vaihdevuosiin.
Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla menopaussi ajoittuu ikävuosien 45 ja 55 väliin. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja jollain naisilla menopaussi voi alkaa jo 40-vuotiaana ja toisilla taas vasta 60 vuoden iässä.
Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään. Prosessissa munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Lopulta munasarjojen toiminta sammuu.
Menopaussi määritellään ajankohtaan, jossa vaihdevuosi-ikäisen naisen kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Tavallisimmin tämä tapahtuu 45 – 55-vuotiaana.
Vaihdevuodet jaetaan kolmeen vaiheeseen: premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin.
Premenopaussilla tarkoitetaan aikaa ennen viimeisiä kuukautisia, jolloin hormonitoiminta alkaa vähetä ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu yleensä 5 – 10 vuotta ennen menopaussia.
Munasarjojen ikääntymisen ensimmäinen vaihe ilmenee kuukautiskierron lyhentymisenä. Kuukautiskierto on lyhyimmillään keskimäärin 42-vuotiaana. Kierron lyheneminen johtuu munarakkulan nopeutuneesta kasvusta, varhaisesta ovulaatiosta ja keltarauhasen toiminnan heikentymisestä. Estrogeenipitoisuuden lasku ei vielä tässä vaiheessa aiheuta vaihdevuosioireita.
Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä ja vaihdevuosioireita voi alkaa esiintyä. Oireet voivat alkaa jo useita vuosia ennen kuukautisten loppumista. Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, PMS-oireilun vaikeutumista sekä tyypillisiä vaihdevuosioireita kuten unihäiriöitä, hikoilua ja kuumia aaltoja.
Perimenopaussilla tarkoitetaan varsinaisia vaihdevuosia tai niiden huippukohtaa. Perimenopaussi alkaa kun vaihdevuosioireita esiintyy ensimmäisen kerran. Kuukautiset muuttuvat epäsäännölliseksi ja harvenevat ennen kuin lopulta päättyvät kokonaan. Vaiheen katsotaan päättyvän menopaussiin, kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden.
Menopaussin aikana naisen munasarjoissa on jäljellä enää muutama sata munarakkulaa. Munarakkuloiden vähenemisen myötä munasarjojen estrogeenituotanto loppuu lähes kokonaan.
Menopaussin aikana aivolisäkkeen erittämien follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH) tuotanto kasvaa. Follikkelia stimuloiva hormoni eli follitropiini edistää kuukautiskierron alussa munasolun ja munarakkulan kasvua sekä lisää munarakkulan hormonien eritystä. Luteinisoiva hormoni stimuloi munasolujen irtoamista.
Vaihdevuosioireet ovat pahimmillaan perimenopaussin aikana.
Postmenopaussilla tarkoitetaan menopaussin jälkeisiä vuosia. Hormonitoiminnan vaihtelu jatkuu postmenopaussin aikana, joten vaihdevuosioireita voi esiintyä vielä muutaman vuoden ajan. Pääsääntöisesti oireet alkavat kuitenkin vähitellen helpottaa.
Vähentyneen estrogeenitason vuoksi postmenopaussi-ikäisillä naisilla on kohonnut riski useisiin sairauksiin, kuten osteoporoosiin ja sydänsairauksiin.
Menopaussin jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi.
Alle 40-vuotiaana koettua menopaussia kutsutaan ennenaikaiseksi menopaussiksi. Sen syynä voivat olla mm. munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito. Myös tupakoinnin on havaittu aikaistavan vaihdevuosia. Ennenaikainen menopaussi on haitallinen terveydelle, sillä se on yhteydessä sydämen vajaatoimintaan ja se heikentää vanhuuden kognitiivisia toimintoja.
Vaihdevuosien tavallisimpia oireita ovat hikoilu ja kuumat aallot, unihäiriöt, erilaiset psyykkiset oireet ja emättimen limakalvojen kuivuminen. Vaihdevuosien oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja päättyvät yleensä viimeistään vaihdevuosien päätyttyä.
Muita vaihdevuosien mahdollisia oireita ovat muun muassa:
Hikoilu ja niin sanotut kuumat aallot ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Niitä esiintyy 70–80 prosentilla naisista. Erityisen hankalasta hikoilusta kärsii vaihdevuosien aikana noin 20 prosenttia naisista.
Hikoiluoireet ovat voimakkaimpia vaihdevuosien alussa. Yleensä hikoiluoireita esiintyy 2–7 vuoden ajan, mutta yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 20 vuoden kuluttua menopaussista. Hikoilua voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja se tulee yleensä puuskittain.
Kuuma aalto alkaa voimakkaalla sisäisellä lämmön tuntemuksella, jota seuraa voimakas hikoilu etenkin niskan ja ylävartalon alueella. Joillakin hikoilu näkyy hikikarpaloina otsalla ja rinnuksilla, toisilla oireet ovat lievempiä. Kuumaan aaltoon liittyy yleensä myös punastuminen ja monesti myös tunne sydämen tykyttelystä. Kun lämpö haihtuu, voi alkaa paleltaa ja iho voi muuttua nihkeäksi.
Hikoilu ja kuumat aallot tuovat monesti mukanaan univaikeuksia.
Unihäiriöt ovat hyvin tavallisia vaihdevuosioireita: jopa 80 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii unettomuudesta ja unihäiriöistä. Osalle se saattaa olla vaihdevuosien ainoa oire.
Unihäiriöt laskevat selvästi elämänlaatua ja aiheuttavat päiväväsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, mielialaoireita, työtehon heikkenemistä, onnettomuusalttiutta ja jopa fyysisten sairauksien lisääntymistä.
Unettomuus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin sen mukaan ovatko hallitsevimpina oireina nukahtamisvaikeudet, unen katkokset vai liian varhaiset heräämiset. Sama henkilö voi kärsiä näistä kaikista kolmesta.
Yksi unihäiriöiden syy on yöhikoilu, joka voi aiheuttaa toistuvia heräämisiä ja unen katkeilemista. Nukahtamisvaikeudet tai liian varhaiset heräämiset voivat olla yhteydessä masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Unihäiriöt voivat olla myös täysin itsenäinen vaihdevuosioire.
Iän myötä univaikeudet lisääntyvät vaihdevuosioireista riippumatta sekä miehillä että naisilla.
Vaihdevuosiin liitetään monenlaisia psyykkisiä oireita, kuten alakuloisuutta, mielialojen vaihtelua, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, huonomuistisuutta, itsetunnon puutetta, aloitekyvyttömyyttä, masentuneisuutta, tuskatiloja, ahdistuneisuutta ja haluttomuutta.
Psyykkiset oireet ovat yleisiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta oireet eivät välttämättä johdu ainoastaan vaihdevuosista.
On arvioitu, että masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy jopa puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Masennusoireet vaikuttavat heikentävästi kognitiiviseen suorituskykyyn, ja moni kokee muistin huononemista ja hajamielisyyttä.
Mielialaoireet ovat usein yhteydessä unihäiriöihin.
Psyykkisten vaihdevuosioireiden yhteyttä estrogeenin puutteeseen ei ole kyetty selvittämään. Vaikka estrogeenitasot ovat kaikilla naisilla matalat vaihdevuosien jälkeen, kaikki eivät koe mielialamuutoksia. Osa naisista jopa kokee voivansa paremmin kuin ennen. Estrogeenihoidosta voi kuitenkin olla apua myös mielialaongelmiin, varsinkin silloin jos vaihdevuosioireisiin liittyy myös unihäiriötä.
Tutkimusten mukaan mieliala ja kognitiiviset kyvyt palautuvat ennalleen kun pahimmat vaihdevuodet ovat ohi. Harrastamalla riittävästi liikuntaa ja noudattamalla terveellistä ruokavaliota voi omalta osaltaan vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.
Yli puolet naisista kärsii vaihdevuosien aikana seksielämän ongelmista. Yksi tavallisimmista ongelmista on haluttomuus.
Haluttomuus voi johtua useasta eri syystä. Vaihdevuosiin liittyvän estrogeenin puutteen on arveltu lisäävän haluttomuutta. Lisäksi haluttomuuteen vaikuttavat usein myös elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Naisen vartalossa voi vaihdevuosien aikana tapahtua kielteisiksi koettuja muutoksia, joilla voi olla negatiivinen vaikutus itsetuntoon. Jos nainen ei pidä itseään viehättävänä, hän saattaa kieltää myös seksuaalisuutensa.
Käytännön haasteita seksielämälle voivat tuoda emättimen limakalvojen oheneminen ja heikentynyt kostuminen. Nämä oireet alkavat usein vasta 4-6 vuotta viimeisten kuukautisten jälkeen, mutta saattavat alkaa myös huomattavasti aikaisemmin. Ongelmaa voidaan hoitaa estrogeenihoidolla ja liukuvoiteen käytöllä.
Seksielämän ongelmista kannattaa aina keskustella kumppanin kanssa, ja tarvittaessa voi hakeutua seksuaaliterapeutille.
Tehokkain hoito vaihdevuosioireiseen on estrogeenia sisältävä hormonihoito. Mikäli hormonihoito ei sovi itselle, olemassa on myös joitakin lääkevalmisteita.
Akupunktiota tai luontaistuotteita voi kokeilla, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.
Omalla toiminnalla voi yrittää vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.
Vaihdevuosioireet pysyvät parhaiten kurissa kun keho ja mieli voivat hyvin. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan harrastaminen on tärkeää. Painonhallinta kannattaa, sillä ylipainoiset kokevat voimakkaampia hikoiluoireita normaalipainoisiin verrattuna.
Vaihdevuosioireita voi yrittää helpottaa seuraavilla tavoilla:
Mikäli kärsii emättimen limakalvon kuivuudesta, apteekista saa ilman reseptiä estriolia sisältäviä emätinpuikkoja ja -voiteita.
Estrogeenia sisältävä hormonihoito on tehokkain apu vaihdevuosioireisiin. Hormonihoito saattaa kuitenkin aiheuttaa myös ikäviä sivuvaikutuksia. Kokonaisuudessaan on todettu, että hormonihoitojen aloituksesta on 50-59-vuotiaalle terveelle naiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Hormonihoidon aloittamista edeltää terveydentilan kokonaisvaltainen kartoitus, jossa suljetaan pois hormonien vasta-aiheet, tehdään gynekologinen tutkimus, tunnustellaan rinnat ja mitataan verenpaine. Hormonihoidon saattavat estää esimerkiksi sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa, vaikea verenpainetauti tai aiempi aivoinfarkti, sydänsairaus tai maksasairaus.
Estrogeenia voidaan ottaa usealla eri tavalla: suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarina, geelinä tai suihkutettavana estrogeeni-aerosolina. Tarkoituksena on käyttää pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua, hoitoon liitetään keltarauhashormoni kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi.
Hormonihoidon pituus määräytyy yksilöllisesti vaihdevuosioireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Hoito kannattaa lopettaa kun vaihdevuosioireet eivät enää haittaa oloa. Hoidon lopetusta voi kokeilla ajoittain, sillä sen voi aloittaa uudestaan mikäli oireet palaavat.
Monet naiset eivät halua käyttää hormonaalista hoitoa mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Estrogeenihoidon voivat estää myös sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.
Kuumien aaltojen hoitoon voidaan käyttää niin sanottuja serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI- ja SNRI-lääkkeitä. Lääkkeillä voidaan vähentää kuumia aaltoja jonkin verran, mutta niiden tehosta on ristiriitaisia tutkimuksia. Lääkkeiden vaikutus ei kuitenkaan ole läheskään estrogeenihoidon luokkaa.
Erilaiset kasviestrogeenit ja rohdosvalmisteet ovat suosittuja vaihdevuosioireiden hoidossa. Tavallisimpia valmisteita ovat soijasta eristetty kasviestrogeeni ja tähkäkimikin juuriuute. Niiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu. Jos valmisteista kokee saavansa apua, niitä voi käyttää. Tietyille erityisryhmille, kuten rintasyövän sairastaneille, valmisteiden käyttöä ei suositella. Lääkärille tulee kertoa kasvirohdosvalmisteiden käytöstä; näillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkitysten kanssa.
Vaihdevuosien aikana riski osteoporoosiin kasvaa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin.
Kuukautiset päättyvät yleensä 45–55 vuoden iässä, kun nainen saavuttaa menopaussin.
Vaihdevuodet voidaan todeta oireiden perusteella sekä verikokeilla, jotka mittaavat munasarjojen hormonitoimintaa. Erityisesti FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) -tasojen nousu on merkki munasarjojen toiminnan vähenemisestä. Lääkäri voi myös arvioida oireiden ja kuukautiskierron muutosten perusteella, onko kyseessä vaihdevuodet.
Vaihdevuodet alkavat yleensä vähitellen. Ensimmäisiä oireita ovat epäsäännölliset kuukautiset ja hormonaalisista muutoksista johtuvat oireet, kuten kuumat aallot, yöhikoilu ja mielialan vaihtelut. Nämä oireet voivat alkaa jo useita vuosia ennen kuukautisten täydellistä loppumista.
Vaihdevuodet alkavat tyypillisesti 45–55 vuoden iässä, mutta tämä voi vaihdella suuresti yksilöllisten erojen mukaan. Ensimmäisiä merkkejä ovat usein epäsäännölliset kuukautiset ja vaihdevuosioireet, kuten kuumat aallot ja yöhikoilu.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Laboratoriopaketilla saat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana esimerkiksi perusverenkuva, kolesteroliarvot, verensokeri, kalium, natrium, ferritiini ja D-vitamiini.
Estradioli on naisen tärkein sukuhormoni, joka säätelee hedelmällisyyttä ja kuukautiskiertoa.
Estrogeeni on sukupuolihormoni, joka vastaa naisellisten piirteiden kehittymisestä.
DHEA-hormoni syntyy lisämunuaisissa. Sen normaali pitoisuus tukee kehon riittävää testosteronin, estrogeenin ja progesteronin tuotantoa.
FSH säätelee sukuhormonien eritystä ja tytöillä muun muassa kuukautisten alkua ja naisilla kuukautiskiertoa.
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.
Osteoporoosi vaikuttaa luun lujuuteen, mikä voi aiheuttaa luiden helpompaa murtumista. Osteoporoosin riskiin voi vaikuttaa erityisesti liikunnalla ja riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla.
Artikkeli päivitetty:
27 marraskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
