Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Uniapnean oireita ovat muun muassa katkonainen kuorsaus, hengityskatkot, päiväväsymys, suun kuivuminen ja karhea kurkku aamulla. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa muille sairauksille.
Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Nämä katkot aiheuttavat nukkumisen aikaisia havahtumisia, jotka voivat toistua jopa satoja kertoja yössä. Uniapnean vuoksi unen laatu kärsii eikä uni ole palauttavaa.
Yölliset hengityskatkokset luokitellaan uniapneaksi silloin kun katkoksia esiintyy keskimäärin vähintään viisi tunnissa. Katkokset voivat kestää muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.
Unen häiriöiden ja hengityskatkosten vuoksi uni muuttuu rikkonaiseksi ja unen laatu heikkenee. Havahtumisten vuoksi univaihe keskeytyy ja muuttuu. Mikäli katkoja ja havahtumisia on useita kertoja yön aikana, uni ei ole virkistävää. Tästä johtuen uniapnea vaikuttaa myös päiväaikaiseen jaksamiseen. Olo voi olla jatkuvasti väsynyt ja jopa pakonomaista nukahtelua saattaa esiintyä. Uniapnea voi heikentää vireystilaa, suorituskykyä, havainnointikykyä ja reaktionopeutta, joten esimerkiksi liikenteessä saattaa syntyä herkästi vaaratilanteita. Uniapnean hoitaminen on erityisen tärkeää myös ammatikseen autoa ajavilla. Hoitamaton merkittävä uniapnea on este ammattikuljettajana toimimiselle.
Uniapnea saattaa aiheuttaa myös veren happitason laskua ja aktivoi autonomisen hermoston. Verenkiertoelimistö kuormittuu ja hapettumisen häiriö voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, verenpaineen nousua sekä matala-asteista tulehdusta. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.
Unenaikaiset hengityskatkokset ja niistä aiheutuvat korahtelut saattaa huomata asuinkumppani. Myös kuorsaaminen voi olla merkki uniapneasta. Kuorsaaminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että henkilö sairastaisi uniapneaa. Seuraavassa kappaleessa käymme läpi uniapnean oireita.
Uniapnean oireita ovat muun muassa katkonainen kuorsaus, hengityskatkot, päiväväsymys, suun kuivuminen, aamulla jäykkä niska ja karhea kurkku.
Lisäksi uniapnean oireisiin voi kuulua monenlaisia elintoimintojen häiriöitä, kuten yöhikoilua, lisääntynyttä yöllistä virtsaamistarvetta tai yöllisiä rytmihäiriötä. Uniapnea voi aiheuttaa myös aamupäänsärkyä, muisti- ja keskittymishäiriöitä, yskää ja unettomuutta.
Runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö monesti lisää uniapnean oireita.
Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Kuorsaus on yksi uniapnean oireista. Kuitenkin on huomattava, että kaikki henkilöt, jotka kuorsaavat, eivät kuitenkaan sairasta uniapneaa.
Päiväväsymys alentaa vireystilaa ja keskittymiskykyä. Väsymys vaikuttaa myös arjen jaksamiseen ja elämänlaatuun. Väsymys vaikuttaa myös esimerkiksi ärtyneisyyteen ja muistihäiriöitä voi esiintyä.
Uniapnean aiheuttama väsymys voi lisäksi johtaa päiväaikaiseen nukahteluun, joka paitsi vaikuttaa elämänlaatuun, voi aiheuttaa riskejä esimerkiksi ajaessa autoa.
Uniapnealla on merkittävä vaikutus myös mielenterveyteen. Jatkuva univaje ja heikentynyt unen laatu voivat johtaa mielialan laskuun, ärtyneisyyteen ja jopa masennukseen.
Päiväväsymys ja keskittymisvaikeudet voivat heikentää työ- ja opiskelukykyä, mikä voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta.
Lisäksi uniapneasta kärsivillä henkilöillä on suurempi riski kokea ahdistuneisuushäiriöitä ja muita mielenterveyden ongelmia.
Uniapneaa sairastaa noin 9–24 % Suomen väestöstä. Moni sairastaa uniapneaa tietämättään.
Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisillakin, mutta hieman yleisempää se on miehillä. Uniapneaa voi esiintyä myös lapsilla. Uniapneaan liittyy usein ylipainoa, ja 50–70 % uniapneaa sairastavista onkin ylipainoisia. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, keski-iän ylittäneillä miehillä ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla.
Ylipainon ohella muita uniapnean syitä ovatkin rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu tai purennan poikkeavuudet. Myös lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat saattavat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia.
Uniapnean hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy. Laihduttaminen, ylipainon välttäminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentävät uniapnean riskiä ja usein lievittävät jo todetun uniapnean vaikeusastetta.
Uniapnea voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen; lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Valittava hoitomuoto riippuu sairauden vaikeusasteesta. Lääkäri arvioi tilanteen aina yksilöllisesti.
Uniapneaa voidaan hoitaa mm.:
CPAP-hoito on ensisijainen hoitomuoto keskivaikean tai vaikean uniapnean hoidossa. CPAP-hoidossa käytetty CPAP-laite on ylipainehengityslaite on tehokas apu unenaikaisiin hengityskatkoksiin; se pitää hengitystiet avoimina puhaltamalla ilmaa keuhkoihin ylipaineella. Laite auttaa vähentämään unen aikana tapahtuvia hengityskatkoksia sekä parantamaan unen laatua ja rakennetta, ja tätä kautta myös uniapneasta johtuvaa päiväaikaista väsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja.
Uniapnean vaikeusastetta (lievä, keskivaikea, vaikea) on mahdollista lievittää elintapahoidoilla, kuten laihduttamisella, liikunnalla ja unen huollolla. Erityisen tärkeä rooli on painonhallinnalla, etenkin, jos uniapneaa sairastava henkilö on ylipainoinen. Lievässä uniapneassa laihduttaminen saattaa jopa riittää hoidoksi. Laihduttaminen vähentää hengityskatkosten määrää ja vaikuttaa näin merkittävästi unen laatuun ja arjessa jaksamiseen. Myös säännöllinen liikunta voi lievittää uniapnean oireita ja vaikeusastetta, vaikka painoa ei olisikaan saanut vielä putoamaan.
Kompressiosukkia käytetään vähentämään nesteen siirtymistä kaulan alueelle ihmisen ollessa makuuasennossa. Kompressiosukkien käyttö voi jopa lieventää uniapnean vaikeusastetta.
Alkoholin tai keskushermostoa lamaavien lääkkeiden (esim. unilääkkeet ja rauhoittavat) käytön välttäminen on myös osa uniapnean elintapahoitoa, sillä erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa käytettynä ne saattavat lisätä hengityskatkosten määrää ja kestoa. Koska tupakointi lisää hengitysteiden limakalvojen turvotusta ja lisää näin uniapnean oireita, suositellaan myös tupakointia välttämään. Tupakoimattomuus ehkäisee uniapneaa.
Uniapnean hoidossa on tärkeää huolehtia myös riittävästä unen määrästä, sillä univaje pahentaa uniapnean oireita.
Uniapnean aiheuttamia hengityskatkoksia voi vähentää nukkumisasentoa vaihtamalla, jos uniapneaa esiintyy erityisesti selällään nukkuessa. Kuorsausta vähentävän nukkumisasennon löytäminen voi auttaa.
Niin sanottu asentohoito saattaa auttaa ohjaamaan kylkimakuulle selällään nukkumisen sijaan erilaisten apuvälineiden avulla. Esimerkiksi rinnan ympäri sidottavaa uniapneavyötä käytetään asentoriippuvaisen uniapnean ja kuorsauksen hoitoon. Selän alle voidaan asettaa myös pieni, kova pallo estämään selällään nukkumista. Asentohoito on tarkoitettu etenkin lievän asentoriippuvaisen uniapnean hoitoon.
Uniapnean hoidossa käytetään joskus uniapneakiskoja, jotka muistuttavat bruksismin eli hampaiden narskuttelun hoitoon tarkoitettuja purentakiskoja. Uniapneakiskon tehtävä on siirtää alaleukaa ja kielen lihaksistoa eteenpäin ja auttaa hengitysteitä pysymään paremmin auki. Avoimemmat ilmatiet nielussa auttavat vähentämään unenaikaisia hengityskatkoksia ja rikkonaisesta unesta johtuvaa päiväaikaista väsymystä. Uniapneakiskoja käytetään erityisesti lievän uniapnean hoidossa, mutta myös esimerkiksi tilanteessa, jossa CPAP-hoito ei syystä tai toisesta sovi.
Uniapneaan saattaa liittyä joskus myös tiedostamatonta hampaiden narskuttelua eli bruksismia, jolloin hampaiden suojaaminen on aiheellista. Uniapneaa sairastavalla narskuttelijalla uniapneakisko korvaa perinteisen purentakiskon. Kun uniapnea hoidetaan asianmukaisesti, saattaa unenaikainen hampaiden narskuttelu ja yhteen pureminen vähentyä.
Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa muille sairauksille.
Hoitamaton uniapnea on riski esimerkiksi auto-onnettomuuksille ja työtapaturmille. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle. Väsyneenä ajamista tulee välttää aina, mutta erityistä huomiota tähän on kiinnitettävä, jos on uniapnea ja herkkä nukahtamistaipumus.
Uniapneatutkimukseen kannattaa hakeutua, mikäli yölliset hengityskatkokset ja kuorsaaminen aiheuttavat oireita, kuten päiväväsymystä, torkahtelua, muistihäiriöitä, mielialavaihteluita tai yöllisiä rytmihäiriö- tai rintakiputuntemuksia.
Uniapnean diagnosointi perustuu oireiden arviointiin ja unirekisteröintiin, joka tunnetaan myös nimellä polysomnografia. Tässä tutkimuksessa potilaan unta seurataan yön yli erikoisvalvotuissa olosuhteissa, jossa rekisteröidään muun muassa hengitys, sydämen syke ja aivotoiminta. Lisäksi voidaan käyttää kotona tehtävää yksinkertaisempaa unirekisteröintiä, joka keskittyy hengitykseen ja happisaturaatioon.
Uniapnean hoito riippuu sen vakavuudesta ja oireiden luonteesta. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat elämäntapamuutokset, kuten painonhallinta ja välttää selällään nukkumista. Laitehoito, kuten CPAP-laite (Continuous Positive Airway Pressure), joka pitää hengitystiet avoinna nukkuessa, on myös yleinen hoitokeino. Joissakin tapauksissa voidaan harkita myös leikkaushoitoa.
Uniapnea häiritsee unen rakennetta aiheuttaen toistuvia hengityskatkoksia, jotka keskeyttävät unen ja alentavat unen laatua. Tämä johtaa usein päiväaikaiseen väsymykseen ja nukahtelutaipumukseen, koska uni ei ole palauttavaa. Pitkällä aikavälillä uniapnea voi lisätä riskiä monille terveysongelmille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Testosteroni liittyy muuhunkin kuin seksuaalisuuteen; näitä asioita et ehkä tiennyt testosteronista.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rauta-arvot vaikuttavat siihen, miten jaksamme.
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä. Väsymykseen vaikuttavat niin fyysiset kuin henkisetkin kuormitustekijät.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
