Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Univaje muun muassa rappeuttaa immuunisysteemiä, lisää syöpään ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskejä sekä järkyttää verensokeria. Usein sanotaankin, että univaje järkyttää verensokerin tasoa siinä määrin, että tilaa voidaan verrata esidiabetekseen. Lyhyet yöunet johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat usein psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.
Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo soluja aivoissa. Unen aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Uni ikään kuin “puhdistaa aivot”.
Unen syvimmissä vaihessa soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat – etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Näillä aivoalueilla voi syntyä myös uusia hermosoluja, jopa aikuisiälläkin.
Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu tilan säästämiseksi ja mahdollisesti myös energiankulutuksen minimoimiseksi.
Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä. Se lisää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Huonosti nukutun yön jälkeen:
Unettomuus ja väsymys ovat hyvin yleisiä. Nämä oireet ovat keskeisiä kaikissa unihäiriöissä.
Sekä psyykkiset, fyysiset että ulkoa tulevat untamme häiritsevät tekijät vaikuttavat haitallisesti uneen. Sen seurauksena yöuni voi lyhentyä, pidentyä tai muuttua katkonaiseksi normaalista.
Pitkittyneen väsymyksen taustalta voi paljastua myös esimerkiksi raudanpuuteanemia tai kilpirauhasen toimintahäiriö.
Univelka eli univaje syntyy liian lyhyistä yöunista, vähäisestä nukkumisesta. Tässä tapauksessa uni jää usein myös huonolaatuiseksi, ei sisällä riittävästi eri unen vaiheita ja uni ei virkistä. Univelkaa saattaa kertyä niin, että henkilö ei ehdi tai ei halua nukkua riittävästi, tai siten, että hän ei saa, pysty tai pääse nukkumaan halutessaan. Univelka voi johtua muista unihäiriöistä tai muista sairauksista.
Lyhyet ja riittävän ajoissa nukutut päiväunet usein virkistävät. 10-20 minuuttia on sopiva aika päivätorkuille. Illalla ei enää kannata ottaa nokosia.
Mikäli sen sijaan tuntuu, että aina väsyttää, voi kyseessä olla jokin muu syy. Taustalla saattaa olla jokin unihäiriö tai esimerkiksi paljon heittelevä verensokeri. Iltapäiväväsymystä ja unipaineen tuntua saattaa aiheuttaa iso tai paljon hiilihydraatteja sisältävä ateria.
Liian pitkät (yli 30 minuuttia kestävät) ja myöhään nukutut päiväunet vaikuttavat seuraavan yön uneen heikentäen unen laatua. Jos olet nukkunut päivällä syvää unta (tämä unen vaihe alkaa 30 minuutin kuluttua nukahtamisesta), sitä ei välttämättä riitä enää nukuttavaksi yölle.
Jos on tarvetta päiväunille usein, on päivärytmissä ehkä korjaamisen varaa tai kyse voi olla huonolaatuisesta yöunesta, jostain unihäiriöstä tai liian vähäisestä yönukkumisesta.
Osa unihäiriöistä on uni-valverytmin häiriöitä. Uni-valverytmin häiriöt voivat ilmetä unettomuutena, liikaunisuutena, päiväunien jatkuvalla tarpeella sekä yleisenä väsymyksenä.
Uni-valverytmin häiriöiden taustalla saattaa olla:
Uneen voi liittyä monia erilaisia häiriöitä, joista käymme läpi yleisimmät tässä kappaleessa.
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Unettomuus on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Unettomuudesta kärsivä ei yleensä virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.
Unettomuuden syy voi olla:
Unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista:
Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on selvitettävä ja hoidettava. Molemmissa tapauksissa kannustetaan myös säännölliseen elämänrytmiin.Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivien hoidossa ensisijaista on lääkkeettömät hoidot.
Unettomuudesta kärsivät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin. Tuore tutkimus tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa riskitekijää, joista valtaosa oli hyvin tunnettuja (esimerkiksi lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi). Uutena löydöksenä esiin nousi myös unettomuus. Unettomuudesta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta.
Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on häiriötila, jonka pääasiallinen vaiva on liiallinen väsymys. Liikaunisuudesta kärsivä ei virkisty nukkumastaan unesta, ei edes vaikka se on kestoltaan normaalia pidempi. Siksi hän kärsii uneliaisuudesta, nukkuu pitkiä yöunia sekä saattaa nukkua lisäksi päiväunia.
Noin 3 prosenttia aikuisista ja 15 prosenttia nuorista kärsii liikaunisuudesta. Liikaunisuudesta kärsivillä 47 prosentilla taustalla on mielenterveyshäiriö, yleensä jokin masennushäiriö. Liikaunisuuden taustalla voi olla myös jokin toinen unihäiriö, joka aiheuttaa virkistymättömän yöunen ja liikaunisuuden kuten narkolepsia.
Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Uniapneaa on muodoltaan obstruktiivista, sentraalista sekä näiden kahden sekamuotoa. Obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekamuodossa ilmenee molempia uniapneoita.
Obstruktiivisessa uniapneassa ihmisen hengitystiet tukkeutuvat joko kokonaan tai osittain ja ilma ei pääse kulkemaan hengitysteissä normaaliin tapaan. Ilman estyessä veren happipitoisuus voi alkaa laskea.
Sentraalisessa uniapneassa aivokeskus aiheuttaa hengittämättömyyden. Tällaisessa tapahtumassa hengitystie on vapaa ja auki, mutta ihminen ei hengitä.
Uniapnean diagnoosin tekemiseen tarvitaan yleensä aina unitutkimus ja lääkärin vastaanotolla käynti. Uniapnean hoidossa arvioidaan uniapnean vaikeusaste, elämänlaatuun kohdistuvat vaikutukset ja liitännäissairaudet. Hoito ohjautuu uniapnean vaikeusasteen sekä potilaan kliinisten oireiden mukaisesti.
Narkolepsiassa ihminen nukahtelee yhtäkkisesti ja nopeasti ajoittain myös menettäen lihastonuksen vartalostaan. Tämä lihastonuksen häviäminen saattaa aiheuttaa ihmisen loukkaantumisen esimerkiksi kaatuessaan maahan nukahtamisen seurauksena.
Narkolepsiaa sairastava on suurimman osan päivästään väsynyt, uni ei virkistä normaaliin tapaan ja sairautta potevalla henkilöllä saattaa sairauden myötä ilmetä myös psyykkisiä häiriöitä. Oman elämän kontrollin tunne on hävinnyt. Ihminen ei suoriudu normaaleista päivittäisistä askareistaan, koska väsymyksen tunne on niin voimakas.
Narkolepsiaa potevat joutuvat yleensä miettimään lääkärin kanssa erityisjärjestelyjä mm. työelämälleen sekä opiskelulleen. Narkoleptikko turvaa yleensä jaksamisensa päiväunilla ja päivän rytmitys onkin tarkkaan mietitty.
Narkolepsian hoitomuotona käytetään usein piristäviä lääkkeitä yhdistettynä päivälevon mahdollistavaan elämän rytmitykseen. Lääkityksen tarkoituksena on pystyä vaikuttamaan henkilön vireystilaan, jotta päivittäiset askareet tulisi suoritettua ja ihminen pystyisi olemaan osallisena myös esimerkiksi sosiaalisessa elämässä ja työ- tai kouluelämässä.
Parasomnioiden ryhmällä tarkoitetaan unen aikaisia kauhukohtauksia. Kauhukohtaukset toistuvat yleensä unen aikana ja ne häiritsevät unta aiheuttaen virkistämättömän yöunen ihmisen herätessä ja eläessä kauhu-untaan yöstä toiseen.
Kauhukohtausten syyn selvittäminen on haastavaa ja vaatii yleensä psyykkisen puolen tarkastelua ja menneisyyden miettimistä, jotta saadaan selville onko kauhukohtausten taustalla jokin menneisyyden psyykkinen asia.
Levottomat jalat -oireisto tunnetaan myös Willis-Ekbomin tautina. Tilaan liittyy useimmiten jalkojen epämukavia tuntemuksia, jotka pakottavat henkilöä liikuttamaan jalkojaan. Levottomiin jalkoihin liittyvät oireet esiintyvät yleensä levossa, eniten ilta-aikaan. Levottomat jalat oireita voi esiintyä myös käsissä ja muualla vartalolla.
Levottomien jalkojen taustalta voi paljastua raudanpuute. Puhdin kautta pääset raudanpuutteen tutkimukseen ilman lähetettä.
Levottomat jalat voi johtua myös muista sairaustiloista kuten Parkinsonin tauti, sydänsairaudet tai maksa- ja munuaissairaudet. Oireita voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet.
Toinen jalkaoireita aiheuttava unihäiriö on periodinen jaksottainen raajaliikehäiriö. Tässä unihäiriössä ilmenee jalkojen liikehdintää symmetrisesti henkilön nukahtaessa. Tällöin jalkojen oireita esiintyy jaksoittain muutaman kymmenen sekunnin välein, mikä aiheuttaa unisyklien häiriintymisen. Oire esiintyy useimmiten alkuyöstä. Tätä unihäiriötä voi esiintyä yhdessä levottomien jalkojen kanssa.
Mitkä asiat tukevat hyvää unta? Vinkkejä parempaan uneen ja vuorokausirytmin parantamiseen:
Lisää vinkkejä hyvään unihygieniaan löydät palautumista käsittelevästä tietopaketista.
Kaamosunettomuutta ilmenee syksyn ja talven aikana. Nukahtamisen jälkeen henkilö herää usein keskellä yötä ja valvoo 1–3 tuntia ennen uutta nukahtamista. Kaamosunettomuuden hoidossa keskitytään vuorokausirytmin säännöllistämiseen, unettomuuden lievittämiseen ja yöunen laadun parantamiseen.
Univaikeudet voivat liittyä myös esimerkiksi seuraaviin:
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Uni koostuu kahdesta fysiologisesti erilaisesta vaiheesta. Unen vaiheet ovat vilkeuni eli REM-uni (rapid eye movements) ja perusuni eli non-REM-uni, NREM.
Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.
Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä. Väsymykseen vaikuttavat niin fyysiset kuin henkisetkin kuormitustekijät.
Artikkeli päivitetty:
11 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
