Tulehdukselliset suolistosairaudet (Inflammatory Bowel Disease, IBD)
Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on ollut suuressa kasvussa lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa lähes 52 000 IBD-diagnoosin saanutta.
IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet
- Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on kasvussa; vuosittain noin 2 000 suomalaista saa IBD-diagnoosin.
- Tulehduksellisilla suolistosairauksilla tarkoitetaan Crohnin tautia ja haavaista paksusuolentulehdusta.
- Uusimman tutkimustiedon mukaan tulehduksellisten suolistosairauksien ja epätasapainoisen suolistomikrobiston väliltä on löytynyt yhteyksiä.
Mitä ovat krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, IBD?
Tulehdukselliset suolistosairaudet, Inflammatory Bowel Disease eli IBD tarkoittaa Crohnin tautia ja haavaista paksusuolentulehdusta (Colitis ulcerosa). Kyseessä voi olla myös luokittelematon paksusuolentulehdus, jossa voi esiintyä piirteitä molemmista. Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin.
Puhdin valikoimista löydät myös testin F-Calpro. Testiä käytetään Crohnin taudin ja haavaisen koliitin diagnostiikassa.
Colitis ulcerosa (haavainen paksusuolentulehdus)
Paksusuolen krooninen, pitkäaikainen suolisairaus Colitis ulcerosa on toinen tulehduksellisista suolistosairauksista. Colitis ulcerosan aiheuttaja on epäselvä.
Haavaisen paksusuolentulehduksen merkittävin oire on ripuli, joka voi jatkua viikkoja. Toinen yleinen oire on vatsakipu. Taudin oireet voivat ajoittain esiintyä pahoina, ja ajoittain jäädä pois.
Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti)
Crohnin tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus. Tauti voi esiintyä missä vain ruoansulatuskanavan alueella. Taudin oireet alkavat yleensä hiljalleen. Tupakointi on merkittävä riskitekijä Crohnin taudille.
Crohnin taudin oireita ovat muun muassa vatsakipu, ripuli, kuume ja laihtuminen. Oireet voivat olla jatkuvia tai toistuvia kausittain, ja oireet voivat myös hävitä välillä.
Luokittelematon paksusuolentulehdus
IBD:hen viitatessa kyseessä voi olla myös luokittelematon tauti, jossa voi esiintyä piirteitä molemmista tulehduksellisista suolistosairauksista. Tällöin tautia ei voida luokitella kumpaankaan ryhmään ja puhutaan luokittelemattomasta taudista.
IBD:n yleisyys maailmalla ja Suomessa
IBD on yleistymässä voimakkaasti. Viimeisten vuosikymmenien aikana tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on ollut huomattavassa kasvussa, erityisesti myös Suomessa.
- Suomessa oli vuoden 2019 lopussa lähes 52 000 IBD-diagnoosin saanutta.
- Vuosittain noin 2 000 suomalaista saa IBD-diagnoosin.
- Suomessa Crohnin tautiin sairastuu vuosittain noin 500-800 henkilöä.
- Suomessa Colitis ulcerosaan sairastuu vuosittain noin 20 ihmistä sataatuhatta kohti.
- Colitis ulcerosan esiintyvyys on 300–400 tapausta 100 000 asukasta kohti.
- Crohnin taudin esiintyvyys on 150–200 tapausta 100 000 asukasta kohti.
- IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa.
- Lasten IBD:n esiintyminen on nelinkertaistunu viimeisen 20 vuoden aikana.
Miksi tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät?
Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyyteen vaikuttavat esimerkiksi:
- suoliston mikrobiston puutteellisuus (luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyys ensimmäisinä elinvuosina lapsuudessa)
- ravintotekijät
- länsimaiset elinolosuhteet ja elintavat, ympäristötekijät
- geenit ja perinnöllisyys
- alhainen D-vitamiinitaso (ei tosin tiedetä, onko tämä syy vai seuraus)
Tulehduksellisten suolistosairauksien varsinainen syy ja esiintyvyyden kasvu on silti epävarma.
Crohnin taudin merkittävä riskitekijä on tupakointi.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
IBS:n (ärtyvän suolen oireyhtymä) diagnosointi perustuu oireiden kuvaamiseen ja niiden kestoon. Diagnoosi tehdään usein poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Lääkäri voi suositella laboratoriotestejä, jotka voivat auttaa arvioimaan elimistön tilaa ja sulkemaan pois muita sairauksia. Diagnoosiin voi kuulua myös potilaan oireiden seurantaa ja ruokavalion vaikutusten arviointia.
Crohnin taudin diagnosointi perustuu oireiden, kliinisten tutkimusten, laboratoriotestien ja kuvantamistutkimusten yhdistelmään. Yleisimmin käytetään tähystystä, jossa suolen limakalvolta otetaan näytteitä histologista tutkimusta varten. Verikokeilla voidaan mitata tulehdusarvoja ja erityisiä vasta-aineita, jotka ovat yleisiä Crohnin taudissa.
Ärtyneen paksusuolen oireita ovat muun muassa vatsakipu, turvotus, kaasun muodostus, ripuli tai ummetus. Oireet voivat vaihdella ja niiden voimakkuus vaihtelee. Monilla potilailla oireet pahenevat stressin tai tiettyjen ruoka-aineiden, kuten rasvaisen tai mausteisen ruoan, nauttimisen jälkeen.
Paksusuolen syövän oireita voivat olla muutokset suolen toiminnassa (kuten ripuli tai ummetus), veri ulosteessa, vatsakipu, väsymys ja laihtuminen ilman selkeää syytä. Oireet voivat vaihdella ja ne ovat usein samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa.
FODMAP-ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta yleensä suositellaan vähintään 3-6 viikon kokeilua, jotta ruokavalion vaikutukset vatsan toimintaan ja oireisiin voidaan arvioida kattavasti. Jokainen henkilö reagoi ruokavalioon yksilöllisesti, joten toisille vaikutukset saattavat tuntua nopeammin kuin toisille.
Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) todetaan usein yhdistelmällä oireiden arviointia, laboratoriotestejä, kuten tulehdusarvojen mittausta, sekä kuvantamistutkimuksia ja suoliston endoskooppista tutkimusta.
Suoliston terveyttä voi parantaa monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kuituja, probiootteja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä. Lisäksi on tärkeää juoda riittävästi vettä ja välttää liiallista alkoholin ja prosessoitujen ruokien kulutusta. Säännöllinen liikunta ja stressinhallinta ovat myös avainasemassa suoliston hyvinvoinnin edistämisessä.
Tutkimusta käytetään Crohnin taudin ja haavaisen koliitin diagnostiikassa. Tutkimuksesta on hyötyä myös taudin aktiivisuuden ja hoidon tehon seurannassa. Kyseessä on ulostetesti.
Huom! Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää pari viikkoa ennen testausta, sillä ne voivat vääristää kalprotektiinin tuloksia antamalla väärän positiivisen tuloksen.
Kalprotektiini on ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä proteiini. Sen tuotanto lisääntyy erityisesti suoliston tulehdusreaktioiden yhteydessä.
Lue lisää
Crohnin tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus. Tauti voi esiintyä missä vain ruoansulatuskanavan alueella. Crohnin tautia hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Lue lisää
Paksusuolen krooninen, pitkäaikainen suolisairaus Colitis ulcerosa on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista.
Lue lisää
Suoliston hyvinvointiin voi vaikuttaa itse. Millä yksinkertaisilla keinoilla voi tehostaa vatsan hyvinvointia? Mitä arkisia valintoja voimme tehdä, jotta suolisto toimisi paremmin? Suolisto pitää muun muassa kuidusta,
Lue lisää
Mikä dysbioosi on? Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa. Perimän ohella myös mikrobisto voi vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin.
Lue lisää
D-vitamiinia saadaan kesällä varastoon auringonvalosta, mutta varastot eivät yksinään riitä koko pitkää talvikautta.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024