Tietopaketti
Hepatiitti A ja B rokote
Tämä artikkeli käsittelee hepatiitti A- ja B-viruksien aiheuttamia maksatulehduksia ja niitä vastaan kehitettyjä rokotteita.
Punkkirokote (TBE-rokote)
TBE-rokote eli punkkirokote suojaa puutiaisten eli punkkien levittämältä virusperäiseltä puutiasaivotulehdukselta.
Punkkirokote lyhyesti
- Punkkirokotteen rokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta.
- Puutiainen voi levittää borrelioosia sekä puutiaisaivotulehdusta.
- Punkkirokote ei suojaa borrelioosilta, mutta antaa tehokkaan suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan.
- Rokotesuojan säilymisen kannalta on tärkeä pitää huoli punkkirokotteen tehosteannoksista.
Puutiaisten eli punkkien levittämät taudit
Puutiaiset eli punkit levittävät bakteerin aiheuttamaa borrelioositautia sekä TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta. Viruksen aiheuttama tauti on bakteeriperäistä tautia harvinaisempi. Bakteerin aiheuttamaa borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla, kun taas puutiaisaivotulehdukseen ei ole hoitoa. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua ainoastaan rokottautumalla sen aiheuttamaa virusta vastaan.
Puutiaisaivotulehdus on harvinainen sairaus, mutta se on pahimmillaan vakava. Puutiaisaivotulehduksen oireet vaihtelevat lievistä oireista vakaviin. Osalla tauti ei aiheuta lainkaan oireita, kun toisilla taas ilmenee yleisoireita. Yleisoireita ovat muun muassa kuume, päänsärky, lihassärky ja väsymys. Vakavammissa tapauksissa tauti voi edetä keskushermostoon ja aiheuttaa aivokalvontulehdusta tai aivokuumeen.
Punkkirokotesarja ja tehosteet
Perusrokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta. Toinen punkkirokoteannos annetaan 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja kolmas annos vastaavasti 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Mikäli suojaa tarvitsee nopeammin, voidaan toinen annos antaa jo kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Kolmas annos annetaan tällöinkin normaalin aikataulun mukaisesti toiseen annokseen nähden.
Ensimmäistä tehosteannosta suositellaan otettavaksi kolmen vuoden kuluttua ja tämän jälkeen iästä riippuen seuraavasti, mikäli altistus jatkuu: alle 50-vuotiaille 10 vuoden välein, 50–60-vuotiaille 5 vuoden välein, yli 60-vuotiaille tai riskiryhmäläisille 3 vuoden välein. Puutiaisaivotulehduksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt hoidon tai sairauden vuoksi.
Punkkirokotuksen haitat
Tyypillisiä rokotteen haittavaikutuksia ovat rokotuskohdan ohimenevä aristus ja punoitus sekä päänsärky, huonovointisuus ja väsymys. Harvinaisempia oireita ovat kuume etenkin lapsilla, iho-oireet ja muut yliherkkyysoireet. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.
Punkkirokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan
Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE-rokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti alueilla, jossa puutiaisaivokuumeen esiintyvyys on erityisen suuri. Maksuttoman rokotuksen saavat myös henkilöt, jotka asuvat pitkäaikaisesti loma-asunnossa näillä riskialueilla. Aiemmin rokottamaton henkilö saa kolme maksutonta rokoteannosta. Katso kattava listaus alueista THL:n verkkosivuilta.
Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi osana rokotusohjelmaa.
Tehosterokotteet voit hankkia Mehiläiseltä
TBE-rokotteen tehosteannokset eivät kuulu rokotusohjelmaan. Mikäli altistumisriski on edelleen voimassa, henkilön maksaa rokotteen itse.
Suositus on, että ensimmäinen tehosteannos otetaan 3 vuoden kuluttua perussarjan viimeisestä rokoteannoksesta. Tämän jälkeen, jos altistuminen TBE-virukselle edelleen jatkuu, tehoste otetaan seuraavasti:
- alle 50-vuotiaalle seuraava tehoste 10 vuoden kuluttua
- 50–60-vuotiaalle seuraavat tehosteet 5 vuoden välein
- yli 60-vuotiaalle seuraavat tehosteet 3 vuoden välein
- henkilölle, jonka immuunijärjestelmä on heikentynyt hoidon tai sairauden vuoksi, tehoste annetaan 3 vuoden välein.
Voit hakeutua punkkirokotukseen muun muassa Mehiläisen kautta. Lue lisää ja varaa aika helposti netistä.
Punkkirokotteen teho
Punkkirokotteen suoja on hyvä – se ehkäisee noin yhdeksän puutiaisaivotulehdustartuntaa kymmenestä. Jotta punkkirokotteen rokotesuoja säilyy, on tärkeä muistaa ottaa punkkirokotteen tehosteet.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Borrelioosin diagnosointi perustuu ensisijaisesti oireiden ja mahdollisen punkin pureman historiatietoihin. Diagnoosi vahvistetaan yleensä verikokeella, jossa etsitään Borrelia burgdorferi -bakteerin vasta-aineita.
Borrelioosin oireet voivat vaihdella suuresti, mutta tyypillisimpiä alkuvaiheen oireita ovat ihottuma ja flunssan kaltaiset oireet. Ihottuma, joka tunnetaan nimellä erythema migrans, ilmestyy yleensä punkin puremakohdan lähelle ja leviää renkaan muotoisesti. Muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja väsymys. Jos tautia ei hoideta, se voi edetä ja aiheuttaa nivel-, sydän- ja hermosto-oireita.
Jos punkin puremakohta aiheuttaa voimakasta punoitusta, turvotusta tai kipua, on syytä hakeutua lääkäriin. Myös jos puremasta kehittyy rengasmainen ihottuma tai muita borrelioosin oireita, kuten kuumeilua tai nivelkipuja, tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Punkkirokote, eli TBE-rokote, annetaan aluksi kolmen annoksen sarjana, jonka jälkeen suositellaan tehosteannoksia. Ensimmäisen vuoden aikana annetaan kaksi rokotetta 1-3 kuukauden välein ja kolmas annos 5-12 kuukautta toisen jälkeen. Tehoste annetaan 3 vuoden kuluttua ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Rokotussuositukset voivat vaihdella alueittain, joten tarkista paikalliset suositukset.
Lapsen kohdalla on syytä hakeutua lääkäriin, jos puremakohta muuttuu punaiseksi, turpoaa tai aiheuttaa kipua. Lisäksi, jos lapsella ilmenee flunssan kaltaisia oireita tai väsymystä pureman jälkeen, on suositeltavaa konsultoida lääkäriä mahdollisen borrelioosin varalta.
Tietopaketti
Influenssa ja influenssarokote
Influenssaksi kutsutaan tautia, jossa influenssavirukset aiheuttavat ylempien hengitysteiden tulehduksen. Influenssaa esiintyy joka talvi aiheuttaen influenssaepidemioita.
Tietopaketti
Jäykkäkouristus ja jäykkäkouristusrokote
Jäykkäkouristusrokote on syytä pitää ajan tasalla, sillä vain voimassa oleva rokote suojaa jäykkäkouristukselta. Tartunnan voi saada esimerkiksi haavan tai eläimen pureman kautta.
Tietopaketti
Borrelioosi eli lymen tauti ja punkin purema
Borrelioosille altistaa kävely luonnossa ilman riittävää vaatetussuojaa erityisesti kesäaikaan alueilla, joissa punkkeja on paljon.
Tietopaketti
Intiimialueen hiivatulehdus – Oireet, hoito ja yleistä tietoa
Kaikki intiimialueen kutina ei ole hiivatulehdusta; tunnista oireet ja hoida vaivasi oikein.
Tietopaketti
Astma – Oireet, hoito ja yleistä tietoa
Astma on krooninen keuhkosairaus, joka aiheuttaa hengitysteiden tulehdusta ja supistumista, johtaen hengitysvaikeuksiin, yskään ja hengityksen vinkumiseen.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
