Suolistosyövät (ohutsuolen ja paksusuolen syöpä) yleistyvät
Suolistosyövät ovat yleistyneet, mutta niiden riskiin voi vaikuttaa elintapavalinnoilla ja erityisesti ruokavaliolla.
Suolistosyöpien riskiin voi vaikuttaa elintavoilla
- Kiinnitä huomiota kuidun määrään ruokavaliossa.
- Runsas punaisen lihan käyttö on yksi riskitekijä suolistosyöville.
- Tupakka ja alkoholi lisäävät riskiä.
- Liikunta, aktiivinen elämäntapa ja normaalipaino ovat hyväksi riskin kannalta.
Suolistosyövät
Suolistosyövät ovat kolmanneksi yleisin syövän tyyppi Suomessa rintasyövän ja eturauhassyövän jälkeen. Suolistosyövillä tarkoitetaan ohutsuolen, paksusuolen ja peräsuolen limakalvon rauhasista alkavia syöpiä.
Mitkä ovat suolistosyövän riskitekijöitä?
Suolistosyövät ovat yleistyneet. Suolistosyöpien riskiä lisäävät länsimainen elämäntapa ja ruokavalio. Ruokavaliossa runsas punaisen lihan määrä, runsas eläinperäisen kovan rasvan käyttö ja vähäinen kuidun määrä lisäävät suolistosyövän riskiä.
Myös tupakka ja alkoholi lisäävät riskiä suolistosyöpään, kuten muihinkin syöpiin.
Kuinka ennaltaehkäisen suolistosyöpiä?
Runsas vihannesten ja hedelmien käyttö saattaa suojata suolistosyöviltä. Kannattaa myös kiinnittää huomiota kuidun määrään sekä vähentää punaisen lihan ja eläinrasvojen käyttöä. Kannattaa suosia monipuolista ja vaihtelevaa kasvispitoista ruokavaliota.
Myös liikunta ja painon pitäminen normaalissa suojaavat suolistosyövältä. Ne auttavat myös syövän uusimisen vähentämisessä.
Mitkä ovat suolistosyövän oireet?
Suolistosyöpä voi olla aluksi oireeton. Oireita voivat olla suolen toiminnan muutokset, ripuli, ummetus tai tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla. Myös suolitukos on yksi suolistosyövän oireista.
Ulosteen väri voi olla muuttunut tummaksi tai ulosteen joukossa voi olla verta. Verenvuoto voi johtaa myös anemiaan. Muita suolistosyövän oireita ovat esimerkiksi vatsakivut, ruokahalun väheneminen ja laihtuminen.
Suolistosyövän ennuste riippuu syövän levinneisyysasteesta, kun se todetaan. Pitkälle edenneen syövän ennuste on huonompi, mutta pinnallisissa kasvaimissa paranemisen mahdollisuudet ovat yleensä hyvät ja suurin osa paranee hoidoilla.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Lisää vatsan ja suoliston terveydestä voi lukea tästä.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Syöpä
Syövän diagnosointi alkaa yleensä oireiden tunnistamisesta, minkä jälkeen seuraa lääkärin tekemä fyysinen tutkimus. Diagnoosi varmistetaan kuvantamistutkimuksilla kuten röntgenillä, CT:llä tai MRI:llä, ja vahvistetaan biopsialla, jossa syöpäkudoksesta otetaan näyte mikroskooppista tutkimusta varten.
Suolisto
IBS:n (ärtyvän suolen oireyhtymä) diagnosointi perustuu oireiden kuvaamiseen ja niiden kestoon. Diagnoosi tehdään usein poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Lääkäri voi suositella laboratoriotestejä, jotka voivat auttaa arvioimaan elimistön tilaa ja sulkemaan pois muita sairauksia. Diagnoosiin voi kuulua myös potilaan oireiden seurantaa ja ruokavalion vaikutusten arviointia.
Crohnin taudin diagnosointi perustuu oireiden, kliinisten tutkimusten, laboratoriotestien ja kuvantamistutkimusten yhdistelmään. Yleisimmin käytetään tähystystä, jossa suolen limakalvolta otetaan näytteitä histologista tutkimusta varten. Verikokeilla voidaan mitata tulehdusarvoja ja erityisiä vasta-aineita, jotka ovat yleisiä Crohnin taudissa.
Ärtyneen paksusuolen oireita ovat muun muassa vatsakipu, turvotus, kaasun muodostus, ripuli tai ummetus. Oireet voivat vaihdella ja niiden voimakkuus vaihtelee. Monilla potilailla oireet pahenevat stressin tai tiettyjen ruoka-aineiden, kuten rasvaisen tai mausteisen ruoan, nauttimisen jälkeen.
Paksusuolen syövän oireita voivat olla muutokset suolen toiminnassa (kuten ripuli tai ummetus), veri ulosteessa, vatsakipu, väsymys ja laihtuminen ilman selkeää syytä. Oireet voivat vaihdella ja ne ovat usein samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa.
FODMAP-ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta yleensä suositellaan vähintään 3-6 viikon kokeilua, jotta ruokavalion vaikutukset vatsan toimintaan ja oireisiin voidaan arvioida kattavasti. Jokainen henkilö reagoi ruokavalioon yksilöllisesti, joten toisille vaikutukset saattavat tuntua nopeammin kuin toisille.
Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) todetaan usein yhdistelmällä oireiden arviointia, laboratoriotestejä, kuten tulehdusarvojen mittausta, sekä kuvantamistutkimuksia ja suoliston endoskooppista tutkimusta.
Suoliston terveyttä voi parantaa monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kuituja, probiootteja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä. Lisäksi on tärkeää juoda riittävästi vettä ja välttää liiallista alkoholin ja prosessoitujen ruokien kulutusta. Säännöllinen liikunta ja stressinhallinta ovat myös avainasemassa suoliston hyvinvoinnin edistämisessä.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
