Tietopaketit

Suolistobakteerit vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin

Mikä on suoliston mikrobiomi?

Ruoansulatuskanavan mikrobit ovat ihmisen suurin mikrobiomi. Mikrobeja elää sen lisäksi esimerkiksi iholla. Eniten mikrobeja elää paksusuolessa. Ulosteen massasta noin puolet on bakteereja. Eri bakteerilajien muodostamaan kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi.

Suolisto vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Suoliston mikrobistoon voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä ja perimällä on myös vaikutuksensa, mutta suolistomme hyvinvointi on paljon kiinni myös valinnoistamme ja ruokavaliosta. Myös esimerkiksi stressi vaikuttaa suoliston mikrobiomiin.

Suoliston mikrobiomi vaikuttaa terveyteemme. Siksi suolistosta huolehtiminen on tärkeää.

Mitä suolistomikrobit ovat?

Suolistomikrobeilla tarkoitetaan suolistossa eläviä bakteereja. Suurin osa suoliston bakteereista elää paksusuolessa, mutta myös ohutsuolessa asustelee mikrobeja. Mikrobien toiminta lisääntyy mitä pidemmälle ohutsuolessa ruoka etenee.

Mikrobeja elää ihmisen elimistössä esimerkiksi suolistossa, suussa ja iholla. Suolistossa elää useita satoja ellei yli tuhansia eri bakteerilajeja. Kaikkia näistä ei tunneta, saatika niiden vaikutuksia terveyteemme.

Paksusuolessa mikrobimassaa löytyy jopa 1,5 kilon verran. Näistä kaikista kavereista kannattaakin pitää huolta. Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa elintavoilla ja ruokavaliolla.

Suolistomikrobit erittävät ja tuottavat lukemattomia yhdisteitä, joilla on vaikutusta ihmisen vastustuskykyyn ja elimistön toimintaan. Yhdisteet vaikuttavat hormoneihin, hermojen välittäjäaineiden ja tulehdustekijöiden toimitaan.

Suolistomikrobit vaikuttavat suoraan myös suoliston seinämään ja sen läpäisevyyteen. Bakteerit vaikuttavat ravintoaineiden pilkkoutumiseen ja imeytymiseen sekä tuottavat vitamiineja.

Osa suolstomikrobeista asuu limakalvojen pinnalla ja osa suolen sisällössä.

Hyvin usein suoliston tasapainotila on häiriintynyt antibioottikuurien vuoksi.

Mitkä ovat suoliston mikrobiston tehtävät?

Suoliston mikrobeilla on monta tehtävää elimistössä. Ne vaikuttavat niin mielialaan kuin fyysiseen oloon. Bakteerit osallistuvat suolistossa hiilihydraattien pilkkomiseen ja osallistuvat tiettyjen vitamiinien imeytymiseen.

Hyvät mikrobit myös suojaavat patogeeneiltä eli sairauksia aiheuttavilta mikro-organismeilta.

Suolistobakteerien tehtävät:

• pilkkoa hiilihydraatteja (fermentaatio)
• edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
• toimia suojana patogeeneja vastaan
• auttaa K- ja B-vitamiinien sekä magnesiumin, kalsiumin ja raudan imeytymisessä
• auttaa sappihappojen tuotannossa.

Serotoniinin ja dopamiinin tuotanto suolistossa

Ohutsuolessa sijaitsevat mikrobit tuottavat mielialaan vaikuttavia yhdisteitä kuten serotoniinia ja dopamiinia. Suolistobakteerit tuottavat mielialaan vaikuttavan serotoniinin esiasteita. 

Serotoniini vaikuttaa esimerkiksi mielialaan, seksuaalisiin toimintoihin, muistin toimintaan, vireyteen sekä aggression säätelyyn. Serotoniinin pienentynyt pitoisuus on yksi perusta masennuksen synnylle. Suurin osa serotoniinista tuotetaan suolistossa.

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka puolestaan aiheuttaa mielihyvän kokemuksia, vaikuttaa piristävästi ja osallistuu tunteiden säätelyyn. Dopamiini myös tehostaa oppimista. Osa dopamiinista on peräisin suolistosta.

Kuinka suoliston mikrobiston muodostuu lapsuudessa?

Ihmisen mikrobiston monimuotoisuus saa alkunsa jo raskauden aikana, mutta erityisesti synnytyksen aikana. Mikrobisto kehittyy erityisesti ensimmäisten vuosien aikana, ja myös koko elämän ajan.

Aiemmin on painotettu vastasyntyneen mikrobiston syntymistä synnytyksen aikana, mutta nykytiedon valossa äidin bakteereita on jo istukassa, lapsivedessä ja napanuorassa. Istukasta ja sikiöstä löytyneet bakteerien geenit saattavat olla peräisin äidin bakteeristosta ilman, että varsinaisesti näissä tapahtuisi bakteerien kasvua.

Bakteerikantoihin vaikuttavat muun muassa:

• synnytystapa
• rintaruokinta
• ympäristö.

Kullekin ihmiselle syntyy lapsuudessa omanlaisensa mikrobisto.

Mikrobiston kehittyminen aikuismaiseksi vie kahdesta kolmeen vuotta. Tämän aikana mikrobisto monipuolistuu, kunnes lopulta se sisältää eniten firmikuutteja, bakteroideja, aktinomyseteettejä, proteobakteereita ja verrukomikrobeja.

Kolmannes bakteerikannasta saadaan imetyksestä. Rintaruokinta vähentää esimerkiksi lasten hengitystieinfektioita, korvatulehduksia sekä diabetesriskiä, ja rintaruokituista lapsista tulee muita harvemmin ylipainoisia.

Mikrobisto kuitenkin muuttuu myös elämän aikana esimerkiksi ruokavalion, elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Huolehdi riittävästä kuidun määrästä

Terveyttä edistävät bakteerit pitävät kuitupitoisesta ruoasta, eli kasviksista ja esimerkiksi täysjyväviljasta.

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan keskimäärin liian vähän kuitua. Tämä koskee sekä naisia että miehiä.

Kuidun riittävä saanti voi tulla ongelmaksi muun muassa vähähiilihydraattisella, ketogeenisella tai gluteenittomalla ruokavaliolla.

Kuitua voidaan yleisesti ottaen sanoa olevan kahdenlaista: liukenematonta ja liukoista kuitua, mutta todellisuudessa jako ei ole näin karkea.

Riittävä kuidun saanti vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti; kuidulla on vaikutusta myös esimerkiksi verisuonisairauksien, ylipainon ja aikuisiän diabeteksen riskissä.