Stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi, jos stressaava elämäntilanne pitkittyy eli muuttuu krooniseksi.
Puhti on palvelu oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen. Pääset Puhdin kautta myös Mehiläisen valmennuksiin, kuten Hengähdä-valmennukseen, joka on suunniteltu auttamaan stressinhallinnassa ja kehittämään henkistä hyvinvointiasi. Kaikki Puhdin palvelut ovat saatavilla helposti ilman lääkärin lähetettä.
Stressi mielletään usein työstä tai elämäntilanteesta johtuvaksi mieltä kuormittavaksi tekijäksi. Stressi voi liittyä sekä mielen että elimistön oireisiin sekä sairauksiin.
Pieni stressi on meille hyväksi ja se saa meidät toimimaan. Stressaavan elämäntilanteen jatkuminen pitkään ei kuitenkaan ole terveydelle hyväksi. Monet kärsivät kroonisesta stressistä jossain vaiheessa elämäänsä, tietämättäänkin.
Pitkittynyt stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Kestämme stressiä tiettyyn pisteeseen asti, mutta pitkittyessään tilanne voi johtaa vakavampiin seurauksiin.
Stressaavassa tilanteessa elimistö erittää kortisolia.
Stressin oireet ovat hyvin moninaisia ja oireilu on myös aina yksilöllistä. Stressin oireita ovat esimerkiksi päänsärky, niska- ja hartiaseudun jännitys sekä muut erilaiset kehon oireet. Stressi vaikuttaa muun muassa toiminta- ja keskittymiskykyyn. Reagoimme stressiin yksilöllisesti. Stressi voi oireilla niin kehon tai mielen muutoksin.
Stressin myötä saatamme reagoida äkkipikaisesti ja jopa vihaisesti lähimmäisillemme. Tunteiden ja tunnereaktioiden säätely vaikeutuu stressaantuneena. Muutumme iloisesta ja vastaanottavaisesta jopa vihamieliseksi, sulkeutuneeksi, hyökkääväksi ja ärtyneeksi.
Stressi voi oireilla myös iholla tai esimerkiksi suoliston ja ruuansulatuksen vaivoina. Monet iho- ja vatsavaivat liittyvät stressiin ja niiden oireet pahenevat stressin myötä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä on vahvasti stressiin liittyvä suoliston tila. Sen oireita voi helpotta stressinhallinnalla.
Joissain tapauksissa stressin oireet jäävät huomaamatta, koska niiden oletetaan kuuluvan normaaliin elämään. Tilanne kuitenkin saattaa olla keholle erittäin kuormittava, ja jokaisen olisi hyvä oppia tunnistamaan omat rajansa ja voimavarojen riittävyys ennen kuin on liian myöhäistä.
Usein voi olla myös vaikea erottaa, onko kyse liiallisesta stressistä, uupumuksesta, masennuksesta tai muusta mielen ja kehon hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavasta tekijästä.
Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin.
Stressi voi johtua liian vaativasta työstä, josta ei pääse palautumaan vapaa-ajalla. Opiskelu aiheuttaa myös usein kovaa stressiä.
Usein stressaavassa tilanteessa on kyse monen tekijän summasta. Oma kykeneväisyys hallita yhtä aikaa esiintyviä kuormittavia tekijöitä on heikentynyt tai tilanne on oman sietokyvyn rajoilla.
Stressi saattaa aiheutua myös epämieluisasta ympäristöstä, esimerkiksi liian meluisassa työtilassa kuten avokonttorissa työskentelystä. Jatkuvat häiriöt työn tekemisessä stressaavat.
Eniten stressiä kokevat johtavassa asemassa olevat ja työttömät.
Työssä esimiehen tuen puute, epävarmuus omista kyvyistä sekä työn hallinnan puute aiheuttavat stressiä. Stressi voi aiheutua työssä myös esimerkiksi omien arvojen vastaisesta työskentelystä tai turhautumisesta työn sisältöön.
Stressi voi johtua kuormittavasta perhe- tai parisuhdetilanteesta tai huonosta taloudellisesta tilanteesta.
Esimerkiksi ruuhkavuosien yhteydessä stressaavia tekijöitä on usein kerralla liikaa. Sekä työ että perhe vaativat paljon. Tällöin stressaavia tekijöitä on kokonaisuudessaan liian paljon; ihmisen voimavarat yksinkertaisesti loppuvat vaatimusten ja paineiden keskellä.
Stressi ei tarkoita pelkästään mieltä kuormittavia tekijöitä. Keholle stressiä aiheutuu esimerkiksi rankasta urheilusta. Kovasti treenaavalle tulisi aina suoda riittävästi aikaa palautua ja riittävä lepo. Urheilijalla myös kilpailutilanteet aiheuttavat äärimmäisen rankkaa stressiä.
Jet lag ja unen häiriöt aiheuttavat stressiä keholle, koska elimistö ei pääse palautumaan yön aikana tarkoituksenmukaisesti.
Äkilliset elämänmuutokset, kuten ero, läheisen kuolema, onnettomuudet, työpaikan menetys tai muu traumaattinen tilanne aiheuttavat paljon stressiä.
Työelämän kasvavat vaatimukset aiheuttavat jatkuvasti enemmän stressiä. Pitkittynyt stressi uuvuttaa. Normaalin stressin ja uupumuksen rajaa voi olla vaikea erottaa itse.
Työuupumuksella tarkoitetaan pitkittyneestä stressistä aiheutuvaa häiriötilaa, johon kuuluu uupumusta, väsymystä, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Työssä stressi voi aiheutua esimerkiksi liian vaativasta työn sisällöstä, liian pitkistä päivistä tai tunteesta, ettei tiedä, mitä itseltä työntekijänä odotetaan.
Paineita voi aiheutua työpaikan huonosta ilmapiiristä tai liiallisesta kilpailutilanteesta työntekijöiden välillä. Arvostuksen puute ja työn merkityksettömäksi kokeminen kuormittavat myös.
Työuupumusta ei pidetä sairautena, mutta se lisää riskiä muihin tiloihin ja sairauksiin. Työuupumus voi lisätä riskiä masennukseen, unihäiriöihin, alkoholi– ja päihdehäiriöihin, stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, tapaturmiin sekä työkyvyttömyyteen.
Stressi pahentaa useita sairauksia. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa myös tiettyjen sairauksien pahenemisen tai syntymisen. Stressi vaikuttaa esimerkiksi muistisairauksiin, unihäiriöihin ja elimistön tulehdustilaan.
Stessi vaikuttaa ruoansulatuksen ja suoliston toimintaan, suoliston mikrobistoon, vastustuskykyyn, päänsärkyihin sekä ihosairauksiin.
Liiallinen työstressi lisää sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumista.
Pitkittynyt stressi voi kiihdyttää myös elimistön biologista vanhenemista.
Stressin oireiden pitkittyessä on hyvä hakeutua hoitoon. Kroonisen stressin ja uupumuksen hoidossa tärkeintä on lepo ja palautumisen lisääminen. Stressaavien tekijöiden läpikäynti ja elämäntapojen tai esimerkiksi työolosuhteiden muutokset ovat tärkeässä roolissa.
Nopeat keinot stressin vähentämiseen toimivat lyhytaikaisesti; esimerkiksi hengitysharjoituksista voi olla apua ennen stressaavaa tilannetta, kuten esiintymistä. Harjoitusten pitkäaikainen toisto auttaa kehoa oppimaan rentoutumaan ja tottumaan stressaaviin tilanteisiin.
Stressin purkaminen vaatii kuitenkin usein omien toimintamallien ja ajatusten tutkimista, ja sitä kautta itsetuntemuksen opettelua. Itsetuntemuksen lisääntyessä myös itseluottamus kasvaa, ja näin stressikin vähenee.
Levon lisäksi lähimmäisten apu, terapia ja isotkin elämänmuutokset auttavat usein pitkällä aikavälillä stressin hallinnassa.
Stressaava tilanne tulisi aina purkaa, ja joskus tähän tarvitaan myös ammattilaisen apua ja terapiaa. Yksin omien ajatusten kanssa ei kannata jäädä. Stressi voi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa, mikä voi johtaa perhe- sekä parisuhdeongelmiin.
Usein liiallista stressiä ja elämän kuormittavuutta ei näe itse; stressi hiipii elämään pikkuhiljaa ja siihen turtuu. Ympärillä olevat ihmiset saattavat kuitenkin huomata ylikuormituksen helpommin kuin henkilö itse. Tällöin lähimmäisten on hyvä puuttua tilanteeseen, mutta oikealla tavalla.
Tilanteeseen kannattaa reagoida kertomalla läheiselleen olevansa huolissaan hänestä ja tarjoamalla keskusteluapua. On hyvä muistaa, että kuunteleminen auttaa enemmän kuin puhuminen. Voitte keskustella ratkaisuista tilanteeseen ja miettiä, tarvitseeko tilanteeseen hakea apua muualta.
Stressiä pystytään vähentämään ja hallitsemaan arkisilla keinoilla ja harjoituksin. Useissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin myös ammattilaisen apua esimerkiksi elämänhallintaan.
Läheisten apu ja huolien jakaminen ovat myös erittäin tärkeää stressin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sekä terapia että oma-aloitteinen elämäntapojen muutos auttavat.
Usein pelkät lyhytkestoiset stressinhallinnan menetelmät (kuten keinot laskea sykettä ja rauhoittaa hengitys) eivät riitä, ja tarvitaan suurempia muutoksia elämään, työhön tai – tilanteesta riippuen – ihmissuhteisiin.
Työajan lyhentäminen, työtaakan vähentäminen, työaikojen muutos ja muutokset työn sisällössä voivat auttaa työperäisen stressin vähentämiseksi. Myös vuorotyön lopettaminen ja yöunien parantaminen helpottavat usein erittäin paljon.
Stressi voi vaatia ajattelun ja itsetuntemuksen harjoituksia, omien voimavarojen arviointia ja avun pyytämistä läheisiltä tai terapiasta. Kaikille sopivia, omatoimisia harjoituksia löytyy esimerkiksi Mielenterveysseuran sivustolta.
Huolien jakaminen ja keskustelu auttaa aina. Läheisten kanssa puhuminen ja huolien esille tuominen vähentävät stressin oireita.
Murheiden vatvominen itsekseen sen sijaan ei auta. Se voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle.
Stressi voi johtua myös liian raskaasta fyysisestä kehon kuormituksesta. Paljon urheilevan keho voi joutua liian suurelle kuormitukselle, eikä keho aina kerkeä palautua harjoittelusta ennen seuraavaa harjoituskertaa. Tällöin lepo, riittävän monipuolisesti syöminen ja liikunnan vähentäminen voivat auttaa.
Vähän liikkuvilla liikunnan pieni lisäys voi puolestaan auttaa. Palauttavat harjoitukset ja rauhallinen liikunnan aloittaminen voivat olla parempi vaihtoehto kuin äkillinen kova harjoittelu, joka kuormittaa kehoa liikaa. Rankkaa hikiliikuntaa voi lisätä arkeen myös pahimman stressaavan tilanteen väistyttyä.
Joskus palauttava lepo ja unen määrän lisäys voivat auttaa enemmän kuin kuormittavan, rankan liikunnan lisäys. Jokaisen tulee tehdä arvio liikunnan määrästä ja kuormittavuudesta yksilöllisesti – muiden elämänalueiden kuormitustekijät ja omat voimavarat huomioiden.
Usein tilanteeseen lähdetään lisääntyneen painon takia päinvastaisin keinoin. Syömistä ja hiilihydraatteja rajoitetaan, tehdään rankkoja ruokavalion muutoksia ja lisätään liikuntaa. Nämä saattavat olla kuitenkin juuri niitä keinoja, jotka aiheuttavat keholle entistä pahemman stressitilan.
Levon ja unen lisääminen, riittävän monipuolisesti ja kunnolla syöminen, palauttavat kävelylenkit ja arkiliikkumisen lisäys, rauhoittuminen ja ihmissuhteiden vaaliminen voivat olla usein se parempi ratkaisu stressin vähentämiseksi.
Normaalissa arjessa stressiä pystytään ehkäisemään elintavoilla. Riittävän paljon ja monipuolisesti syöminen, kunnolliset yöunet, oikea määrä sekä hyöty- että hikiliikuntaa auttavat kehoa ja mieltä toimimaan oikein ja palautumaan.
Mieluisasta vapaa-ajasta ja harrastuksista kannattaa huolehtia. Arjen ja harrastusten suorittaminen eivät auta – kannattaa pysähtyä pohtimaan, minkälaiset harrastukset ovat itselle oikeasti mieluisia ja rentouttavia.
Myös ihmissuhteiden kohdalla tulisi pysähtyä miettimään, ovatko ne voimia lisääviä vai voimavaroja vieviä. Kuormittavat ihmissuhteet eivät tee pidemmän päälle hyvää, ja joskus luopuminen voi olla vapauttavampaa kuin ihmissuhteista kiinnipitäminen.
Stressin tunteeseen voi vaikuttaa myös muuttamalla omaa ajattelua. Ajatuksen tasolla stressi aiheutuu usein menneiden tapahtumien tai tulevaisuuden vellomisesta.
“Mitä jos” -tyyppinen ajattelu aiheuttaa huolta tulevaisuudesta. Menneisyydessä vellominen puolestaan vie yhtä lailla ajatukset pois tästä hetkestä. Turha huolehtiminen aiheuttaa stressiä, ja omiin ajatuksiin pystyy vaikuttamaan. Stressaaviin ajatuksiin pystyy vaikuttamaan, vaikka se vaatii harjoittelua.
Negatiiviset ajatukset esimerkiksi omista kyvyistä aiheuttavat stressiä kaikilla elämän osa-alueilla. Omaa ajattelua, itsetuntoa ja suhtautumista asioihin pystyy kehittämään.
Alkoholin, tupakoinnin ja päihteiden välttäminen auttaa stressin ehkäisyssä.
Stressistä puhuttaessa on hyvä tehdä ero erilaisten käsitteiden välillä. Yleensä arkikielessä puhutaan stressistä, jolla viitataan pitkittyneeseen stressaavaan elämäntilanteeseen. Käymme seuraavaksi kuitenkin myös läpi, mitä akuutilla stressireaktiolla tarkoitetaan, ja jäljempänä, mikä traumaperäinen stressihäiriö on.
Akuutti stressireaktio syntyy traumaattisen kokemuksen tai sen uhan myötä. Traumaattisia kokemuksia ovat muun muassa kuolema, vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, auto-onnettomuus, väkivalta, raiskaus, pahoinpitely, luonnonkatastrofi, kidutus ja haavoittuminen sodassa, tai näiden uhka.
Akuutti stressireaktion oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Traumaattisen tapahtuman aikana ja jälkeen voidaan kokea dissosiatiivisia oireita.
Dissosiatiivisia kokemuksia ovat vähentynyt tietoisuus ympäristöstä, subjektiivinen turtumuksen ja irrallisuuden tunne, tunnereaktioiden puuttuminen, itsensä tai ympäristönsä vieraana kokeminen sekä dissosiatiivinen muistihäiriö, eli kyvyttömyys muistaa traumaan liittyviä asioita.
Yllämainittujen oireiden lisäksi trauma saatetaan kokea uudestaan muisti- ja mielikuvissa, palautumina tai unissa.
Henkilö voi myös olla jatkuvasti varuillaan, ahdistunut ja kärsiä unettomuudesta. Henkilö pyrkii usein välttelemään tilanteen muistamista ja siitä puhumista.
Akuutti stressihäiriö esiintyy sitä todennäköisemmin, mitä järkyttävämmästä tapahtumasta on ollut kyse.
Akuutissa stressihäiriössa oireet kestävät vähintään kaksi päivää ja korkeintaan neljä viikkoa. Mikäli oireet kestävät yli kuukauden, kyse on traumaperäisestä stressihäiriöstä.
Traumaperäinen stressihäiriö syntyy traumaattisen kokemuksen tai sen uhan myötä.
Traumaattisia kokemuksia ovat esimerkiksi kuolema, vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, auto-onnettomuus, väkivalta, raiskaus, pahoinpitely, luonnonkatastrofi, kidutus ja haavoittuminen sodassa, tai näiden uhka.
Traumaperäisen stressireaktio ei edellytä, että tilanne olisi koskenut itseä. Reaktio voi kehittyä myös esimerkiksi tilanteen kohdistuttua läheiseen.
Traumaattinen tilanne aiheuttaa voimakasta pelkoa ja kauhua. Tapahtuman yhteydessä tai jälkeen voi ilmetä autonomisen hermoston aktivoitumista (sydämentykytys, verenpaineen kohoaminen, hikoilu), joka lisää traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä.
Traumaperäisen stressihäiriön oireita ovat muun muassa toistuva ahdistus, muisti- ja mielikuvat tapahtumasta, sekä tuntemukset ja unet traumaattisesta tapahtumasta. Näiden takia myös kehossa ilmenee erilaisia ruumiillisia oireita.
Henkilö pyrkii usein välttämään traumaattisesta tilanteesta puhumista ja muistoja. Tila voi aiheuttaa jatkuvaa varuillaanoloa, joka ilmenee nukahtamisvaikeutena, yöllisinä heräilyinä, ärtyneisyytenä, keskittymisvaikeuksina ja säikähtelynä.
Traumaperäinen stressihäiriö ilmenee useimmiten kolmen kuukauden kuluttua traumaattisesta tapahtumasta. Yleensä tätä ennen on ilmennyt akuutti stressihäiriö heti tilanteen jälkeen. Oireet voivat tulla esille vasta myöhemmissä elämänvaihessa.
Oireiden pitkittyessä tai voimistuessa kannattaa kääntyä psykiatrin, psykologin tai traumaperäisten stressihäiriöiden hoitoon erikoistuneiden hoitoyksiköiden puoleen.
Pitkittynyt traumaperäinen stressihäiriö lisää muiden psykiatristen häiriöiden kuten masennuksen, unihäiriöiden ja alkoholismin riskiä. Tila voi johtaa myös työhyvyttömyyteen.
Traumaperäisen stressihäiriön oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Diagnoosin edellytyksenä on, että oireet kestävät vähintään kuukauden ajan. Muutoin kyse on akuutista stressihäiriöstä.
Stressiä voi lievittää monin tavoin, kuten säännöllisellä liikunnalla, riittävällä unella, tasapainoisella ruokavaliolla ja rentoutumisharjoituksilla. On tärkeää tunnistaa stressin lähteet ja pyrkiä käsittelemään niitä. Myös sosiaalisen tuen hakeminen ystäviltä tai ammattilaisilta voi auttaa.
Stressi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen heikentämällä hormonitoimintaa ja aiheuttamalla muutoksia kuukautiskierrossa. Stressi voi myös vähentää seksuaalista halukkuutta ja siten vaikuttaa hedelmällisyyteen. On tärkeää pyrkiä hallitsemaan stressiä, jos suunnittelee raskautta.
Stressi voi vaikuttaa kehoon monin eri tavoin, kuten lisäämällä sydämen sykettä, nostamalla verenpainetta ja heikentämällä immuunijärjestelmää. Pitkäaikainen stressi voi johtaa myös univaikeuksiin, ruoansulatusongelmiin ja jopa kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin.
Stressi syntyy, kun henkilö kokee, ettei pysty vastaamaan vaatimuksiin tai odotuksiin. Tämä voi johtua ulkoisista paineista, kuten työ- tai perhe-elämän vaatimuksista, tai sisäisistä paineista, kuten itse asetetuista tavoitteista ja odotuksista.
Stressi voi oireilla monin tavoin, kuten jatkuvana huolena, ärtyneisyytenä, päänsärkynä, väsymyksenä tai keskittymisvaikeuksina. Fyysisiä oireita voivat olla myös lihasjännitys, sydämentykytys tai ruoansulatushäiriöt.
Stressi voi vaikuttaa kuukautiskiertoon monin tavoin. Se voi aiheuttaa kuukautisten myöhästymistä, epäsäännöllisyyttä tai jopa niiden väliaikaista loppumista. Stressi vaikuttaa hypotalamuksen toimintaan, joka säätelee hormoneja, jotka ovat vastuussa kuukautiskierron ylläpidosta. Pitkäaikainen stressi voi vaatia lääkärin konsultaatiota kuukautiskierron normalisoimiseksi.
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.
Ahdistus on yleinen tunne ja oire, jota jokainen voi jossain vaiheessa elämäänsä tuntea. Ahdistukseen liittyy usein voimakasta huolestuneisuutta. Ahdistus on haitallista, mikäli oireet jatkuvat pitkään.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jonka ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin tauti lyhyesti Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti päihtymyksen aikana, ja päihtymyksen jälkeen se voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja vaarantaa terveyden.
Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Liikunta on tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Sen avulla voidaan myös hoitaa sairauksia tai tiettyjä oireita. Lisäksi liikunnalla voidaan lisätä jaksamista ja voimavaroja.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
