PMS-oireet (premenstruaalinen oireyhtymä)
PMS voi oireilla esimerkiksi päänsärkyinä tai itkuisuutena. Oireet ovat yksilöllisiä.
Mikä on PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä?
Kuukautisia ennen nainen saattaa kokea fyysisiä ja psyykkisiä oireita, ja ne saattavat vaikuttaa elämiseen. Näitä oireita kutsutaan kuukautisia edeltäväksi oireyhtymäksi eli premenstruaaliseksi oireyhtymäksi. Oireet tunnetaan myös lyhenteellä PMS-oireet.
Mitä ovat PMS-oireet?
Tavallisia psyykkisiä PMS-oireita ovat itkuherkkyys, masentuneisuus, ärtyneisyys, unettomuus ja keskittymisvaikeudet. Fyysisiä oireita ovat muun muassa päänsäryt, rintojen arkuus ja turpoaminen sekä yleinen turvotus. PMS-oireet ilmenevät kierron loppupuolella ja ne helpottavat useimmiten muutaman päivän kuluessa kuukautisten alkamisesta.
PMS-oireiden yleisyys
Lievä PMS-oireilu on varsin normaalia, vain noin 4-10% naisista kärsii vaikeista oireista. Eniten PMS-oireita on yli 30-vuotiailla naisilla. PMS-oireiden syytä ei tiedetä, mutta ne liittyvät säännölliseen kuukautiskiertoon. Keskushermoston välittäjäaineilla, kuten serotoniinilla, on ilmeisesti osuutta oireiden synnyssä.
PMS-oireiden helpottaminen ja hoito
PMS-oireista turvotusta voi yrittää lievittää juomalla runsaasti vettä ja vähentämällä suolan käyttöä. Lisäksi kahvin ja alkoholin nauttimisen rajoittamisella ennen kuukautisia on vaikutuksia turvotukseen. Myös liikunta usein auttaa oireisiin.
Terveellinen ruokavalio, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä joidenkin tutkimusten mukaan myös B6-vitamiini ja magnesium saattavat lievittää PMS-oireita.
Mikäli oireet ovat kovat, voi pitää muutaman kuukauden ajan oirepäiväkirjaa, jonka avulla tilannetta on helpompi lähteä selvittelemään gynekologin kanssa.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Raskauden mahdollisuus on suurimmillaan ovulaation aikana, joka tapahtuu yleensä noin 10-16 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Tämä aikaikkuna vaihtelee naisesta toiseen ja kuukaudesta toiseen. Spermalla on kyky elää naisen kehossa jopa 5 päivää, joten yhdyntä muutama päivä ennen ovulaatiota voi johtaa raskauteen.
Kuukautiset kestävät tyypillisesti 3–7 päivää. Kesto voi vaihdella kuukausittain ja eri elämänvaiheissa.
Kuukautiset päättyvät yleensä 45–55 vuoden iässä, kun nainen saavuttaa menopaussin.
Kuukautiset alkavat yleensä murrosiässä, 10–15-vuotiaana. Aloitusikä voi vaihdella yksilöllisesti.
Raskauden mahdollisuus alkaa kasvaa jo viisi päivää ennen ovulaatiota, sillä siittiöt voivat elää naisen elimistössä jopa 5 päivää. Suurin mahdollisuus tulla raskaaksi on 1-2 päivää ennen ovulaatiota ja itse ovulaation päivänä.
Raskauden todennäköisyys on erittäin pieni kuukautisten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, sillä munasolu ei ole vielä kypsynyt. Kuitenkin, koska ovulaation ajankohta voi vaihdella, on mahdotonta määrittää täysin “turvallisia” päiviä. Siksi, jos raskauden välttäminen on tärkeää, on suositeltavaa käyttää luotettavia ehkäisymenetelmiä jatkuvasti.
Kuukautiset tulevat yleensä kerran kuukaudessa, mutta kierron pituus voi vaihdella 21–35 päivän välillä.
Jos kuukautisesi kestävät yli 7 päivää tai ovat poikkeuksellisen runsaat, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Pitkittyneet kuukautiset voivat olla merkki hormonaalisista häiriöistä tai muista terveysongelmista.
Seuraavat kuukautiset alkavat tyypillisesti 21–35 päivän kuluttua edellisten päättymisestä. Kuukautiskierto voi vaihdella yksilöllisesti.
Kuukautisten aikana nainen menettää keskimäärin noin 20-80 millilitraa verta per kuukautiskierto. Kuukautisvuoto sisältää paitsi verta, myös limaa ja kohdun limakalvon jäänteitä. Joissakin tapauksissa kuukautiset voivat olla erityisen runsaat, jolloin vuodon määrä voi nousta yli 80 millilitraan. Tällöin on tärkeää huolehtia riittävästä raudan saannista, sillä jatkuva runsas vuoto voi johtaa anemiaan.
Ovulaatio tapahtuu yleensä noin 14 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Tämä aika voi vaihdella naisesta toiseen ja kuukaudesta toiseen, mutta keskimäärin ovulaatio sijoittuu kuukautiskierron puoliväliin.
PMS-oireet alkavat yleensä 1-2 viikkoa ennen kuukautisten alkamista. Tämä aika vastaa luteaalivaihetta, joka on kuukautiskierron toinen puolisko. Oireiden alkamisajankohta ja voimakkuus voivat vaihdella suuresti yksilöllisesti. Joillakin naisilla oireet saattavat olla lieviä ja kestää vain muutaman päivän, kun taas toisilla ne voivat olla voimakkaita ja kestää koko luteaalivaiheen ajan.
Keltarauhanen surkastuu, jos raskaus ei ole käynnistynyt. Tämä tapahtuu yleensä kuukautiskierron noin 24. päivänä. Keltarauhasen surkastuminen johtuu siitä, että sen erittämät progesteroni ja estrogeeni vähentävät hypotalamuksen FSH ja LH tuotantoa, mikä puolestaan laskee munasarjan estrogeenituotantoa.
Kuukautiset alkavat tyypillisesti 14 päivää ovulaation jälkeen, mikäli raskautta ei ole alkanut. Tämä 14 päivän jakso, jota kutsutaan luteaalifaasiksi, on melko vakio useimmilla naisilla, mutta voi vaihdella 12-16 päivän välillä.
Kuukautisia voi yrittää estää käyttämällä jatkuvaa hormonaalista ehkäisyä, kuten ehkäisypillereitä tai -laastareita. Keskustele lääkärin kanssa parhaasta vaihtoehdosta.
Normaali kuukautiskierto kestää 21–35 päivää. Jos kierto on säännöllisesti lyhyempi tai pidempi, on hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Kuukautiset loppuvat luonnollisesti, kun nainen saavuttaa menopaussin iässä, joka yleensä on 45–55 vuoden välillä. Tämä johtuu munasarjojen vähenevästä hormonituotannosta ja munasolujen loppumisesta. Joissakin tapauksissa lääketieteelliset toimenpiteet, kuten hormonikorvaushoito, voivat vaikuttaa kuukautisten loppumiseen.
Stressi voi vaikuttaa kuukautiskiertoon monin tavoin. Se voi aiheuttaa kuukautisten myöhästymistä, epäsäännöllisyyttä tai jopa niiden väliaikaista loppumista. Stressi vaikuttaa hypotalamuksen toimintaan, joka säätelee hormoneja, jotka ovat vastuussa kuukautiskierron ylläpidosta. Pitkäaikainen stressi voi vaatia lääkärin konsultaatiota kuukautiskierron normalisoimiseksi.
Kuukautisten lopettaminen vaatii yleensä hormonaalista ehkäisyä tai lääketieteellistä toimenpidettä, kuten kohdun limakalvon manipulaation. Keskustele vaihtoehdoista lääkärin kanssa.
Jos kuukautisesi ovat yli viikon myöhässä eikä raskaus ole mahdollinen syy, on hyvä konsultoida lääkäriä. Myöhästyminen voi johtua stressistä, hormonaalisista muutoksista tai terveysongelmista.
Kuukautiset voivat olla myöhässä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Jos myöhästyminen on toistuvaa tai pitkäaikaista, on suositeltavaa tarkistuttaa tilanne lääkärillä.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan ja yleisvointiin. Laajan raudanpuutteen ja anemian tutkimuksen tuloksena saat tärkeimmät arvot, jotka liittyvät rautaan, rautavarastoihin ja anemiaan.
AMH-mittaus kertoo, kuinka paljon munasarjoissa on pieniä, varhaisia munarakkuloita.
Lue lisää
Ehkäisymenetelmistä vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta.
Lue lisää
Yleisiä endometrioosin oireita ovat kivuliaat kuukautiset ja alavatsakipu, ulostamis- tai virtsaamiskipu, yhdyntäkivut, vuotohäiriöt (tiputteluvuoto) ja lapsettomuus.
Lue lisää
PCOS on tavallisin naisten hormonihäiriö ja sitä esiintyy 5–15 prosentilla naisista.
Lue lisää
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa raskaaksi tulemiseen? Miten omaa hedelmällisyyttä voisi tukea?
Lue lisää
Bakteerivaginoosilla tarkoitetaan emättimen bakteeritasapainon häiriötä.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024