Parodontiitti – Oireet, hoito ja ehkäisy
Parodontiitin aiheuttaa pitkään jatkuva ientulehdus. Sille altistavat tupakointi, huono suuhygienia ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes.
Parodontiitti
- Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudossairaus.
- Parodontiitti voi olla pitkään oireeton ja parodontiitin voi saada kuka tahansa.
- Parodontiitti on yksi diabeteksen liitännäissairauksista.
Mikä on parodontiitti?
Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudossairaus. Se aiheuttaa hampaiden heilumista ja irtoamista. Parodontiitissa ikenen alle työntyvä bakteeriplakki tuhoaa sidekudossäikeitä, jotka kiinnittävät hampaan luuhun. Kun hampaan kiinnitys tuhoutuu, hammas alkaa heilua ja lopulta irtoaa.
Parodontiitti ylläpitää elimistön matala-asteista tulehdusta ja se myös lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Hoitamaton parodontiitti voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Mistä parodontiitti johtuu?
Parodontiittia edeltää ientulehdus, jonka aiheuttaa kovettuneen bakteeriplakin eli hammaskiven kertyminen ienrajaan ja hammasväleihin. Tällöin ikenet punoittavat, ovat turvonneita ja arkoja. Hampaita harjatessa ikenet voivat myös vuotaa verta.
Ientulehdus voi olla toisaalta oireeton. Säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat huomaamaan ientulehduksen ajoissa, jottei se pääse kehittymään parodontiitiksi. Siksi hammaslääkärissä tulee käydä säännöllisin väliajoin.
Parodontiitin oireet
Parodontiitin oireita ovat verenvuoto ikenistä, paha haju ja maku suussa, hampaiden asentojen muuttuminen ja hampaiden heiluminen ja irtoaminen. Parodontiitti voi myös olla pitkään oireeton, jolloin sen saattaa huomata vasta, kun hampaat alkavat heilua ja irrota.
Parodontiitti ja diabetes
Diabetesta sairastavan on tärkeää huolehtia myös suun ja hampaiden terveydestä. Diabetesta sairastavan riski parodontiitille on muita suurempi. Hammastarkastuksessa tulee käydä säännöllisesti, yleensä kerran vuodessa tai hammaslääkärin antamien ohjeen mukaan.
Parodontiitin hoito ja ehkäisy
Parodontiitin hoito alkaa hammaslääkärin tutkimuksella ja hampaiden pintojen sekä ientaskujen puhdistuksella. Syventyneet ientaskut voidaan puhdistaa paikallispuudutuksessa. Puhdistuksen jälkeen odotetaan muutama viikko ja tutkitaan, alkaako hampaiden tila parantua. Toisella tutkimuskerralla tarkistetaan hoidon eteneminen ja arvioidaan jatkotutkimukset sekä jatkohoidon tarve esimerkiksi antibiootein.
Parodontiitin ehkäisy
Kun tilanne saadaan tasapainoon, aloitetaan yksilöllinen ylläpitohoito. Parodontiitin uusiutumisen ehkäisyssä keskitytään omahoitoon, säännöllisiin puhdistuksiin ja hyvästä suuhygieniasta huolehtimiseen. Mikäli henkilö tupakoi, on nyt viimeistään hyvä aika lopettaa tupakointi.
Lue myös: 10 syytä pitää huolta hampaista – Suun hyvinvointi osana kokonaisterveyttä
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Hammaskivi johtuu plakin kovettumisesta hampaan pinnalle, kun sitä ei poisteta säännöllisellä harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella.
Ientulehduksen hoitoon on tärkeää noudattaa hyvää suuhygieniaa. Harjaa hampaat kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja käytä hammasvälien puhdistukseen hammaslankaa tai väliharjoja. Vältä tupakointia ja alkoholin liiallista käyttöä, sillä ne voivat pahentaa ientulehdusta. Jos ientulehdus jatkuu tai pahenee, on suositeltavaa kääntyä hammaslääkärin puoleen, joka voi tarvittaessa tehdä ammattimaisen puhdistuksen tai määrätä sopivia hoitoja. Säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat myös ennaltaehkäisemään ientulehduksen uusiutumista.
Hammastarkastuksen suositeltava tiheys riippuu henkilön iästä, suun terveydentilasta ja riskitekijöistä. Aikuisille yleinen suositus on käydä hammastarkastuksessa vähintään kerran joka toinen vuosi. Jos sinulla on suurentunut riski suun sairauksille, kuten ientulehdus tai karies, hammaslääkäri saattaa suositella useampia käyntejä vuodessa. Lapsilla ja nuorilla suositellaan yleensä vuosittaista tarkastusta, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ja hoitaa ajoissa.
Artikkeli päivitetty:
28 elokuun 2024
