Päänsäryn hoitoon on olemassa useita eri täsmähoitoja.
Lähes kaikki ihmiset ovat joskus kokeneet päänsärkyä; kyseessä on siis yleinen ja myös yksilöllinen vaiva. Tämän takia myös päänsäryn hoidossa korostuu yksilöllisyys. Päänsärkyä esiintyy naisilla useammin kuin miehillä.
Päänsärky voi johtua useasta eri tekijästä. Sen hoitoon on myös olemassa useita erilaisia täsmähoitoja.
Tärkeää päänsäryn hoidossa on oikea diagnoosi; erilaisia päänsärkytyyppejä on nimittäin olemassa yli sata.
Päänsäryn taustalla on harvoin sairaus. Suurin osa päänsäryistä ei ole vaarallisia, vaikkakin ikäviä ne aina ovatkin. Yleisimmät päänsäryt ovat migreeni ja lihasjännityspäänsärky (tensiosärky). Myös sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä. Hoidon kannalta tärkeää on erottaa, mistä päänsäryn tyypistä on kyse.
Tensiosärky on usein tasaista, kun migreeni on puolestaan kohtausluonteista. Tensiosärkyyn ei yleensä liity valo- tai ääniarkuutta, pahoinvointia tai rasitusherkkyyttä toisin kuin migreeniin. Kevyt ulkoilu tai liikunta voi auttaa tensiosärkyyn, mutta migreenikohtauksessa apua saa yleensä nimenomaan levosta, hiljaisuudesta ja hämärästä huoneesta.
Tavanomaiset särkylääkkeet auttavat yleensä tensiosärkyyn. Runsas kipulääkkeen käyttö voi kuitenkin johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Tällaiselle päänsärylle on tyypillistä, että lääke auttaa kipuun, mutta kipu palaa takaisin aina vain lyhyemmän ajan kuluttua. Näin lääkkeet menettävät tehoaan ja alkavat ylläpitää päänsärkyä.
Hetkellinen, ohimenevä päänsärky voi johtua jännittämisestä, rasituksesta tai unen puutteesta.
Päänsärkyä voi liittyä myös muihin tilanteisiin kuten tulehdus- tai aineenvaihduntasairauksiin.
Päänsärky voi liittyä myös esimerkiksi hampaisiin ja purentaan tai krapulaan.
Päänsärky voi johtua myös muun muassa päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.
Vaarallisia päänsäryn aiheuttajia ovat aivoverenvuoto, aivoverisuonten ahtauma, aivokasvain, aivokalvontulehdus ja myrkytystila.
Primäärisiä:
Sekundaarisia, perussyynä mm.:
Isoon osaan päänsärkyoireita ei löydetä selittävää syytä.
Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos kyseessä on “uusi” päänsärky tai oireet muuttuvat tai pahenevat aiemmasta. Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita. Kaikissa tapauksissa lääkäriin on syytä hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa normaalia arkea ja elämää.
Migreenin diagnosointi perustuu potilaan oireiden kuvaamiseen ja lääkärin tekemään kliiniseen arviointiin. Diagnoosi tehdään yleensä potilaan oireiden ja sairaushistorian perusteella, ja se voidaan vahvistaa poissulkemalla muut mahdolliset syyt oireille. Tyypillisiä migreenin oireita ovat toistuvat, voimakkaat päänsäryt, jotka voivat olla sykkiviä ja keskittyä pään toiselle puolelle. Oireisiin voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua ja herkkyyttä valolle tai äänille.
Päänsärkyyn on monia syitä, ja usein se on vaaraton vaiva. Kuitenkin lääkäriin kannattaa hakeutua, jos päänsärky on erittäin voimakasta, äkillisesti pahenevaa tai uusiutuvaa, mukana on muita oireita kuten näköhäiriöitä, puheen tai liikkeen koordinaation häiriöitä, tai jos päänsärky estää normaalin toiminnan. Myös jos päänsärky ei reagoi tavallisiin särkylääkkeisiin tai jos se herättää yöllä, on syytä konsultoida lääkäriä.
Auringonpistos voi kehittyä nopeasti, usein jo muutamassa tunnissa suorassa auringonpaisteessa oleskelun jälkeen, erityisesti jos henkilö ei ole suojautunut auringolta tai nauttinut riittävästi nesteitä. Oireet voivat ilmetä äkillisesti ja pahentua nopeasti, joten on tärkeää hakea varjoa ja jäähdytellä itseään heti, kun tuntee olonsa huonoksi tai ylikuumenevaksi.
Kaikki kova päänsärky ei ole migreeniä ja erilaiset päänsäryt voivat helposti sekoittua keskenään. Esimerkiksi jatkuva päänsärky ei tarkoita, että olisi migreeni. Mistä migreenissä on kyse?
Raskaus on useimmille naisille jännittävää ja monesti myös stressaavaa aikaa. Raskauden aikana naisen keho kokee suuria mullistuksia ja myös mieli saattaa olla myllerryksessä.
Stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi, jos stressaava elämäntilanne pitkittyy eli muuttuu krooniseksi.
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti päihtymyksen aikana, ja päihtymyksen jälkeen se voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja vaarantaa terveyden.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jonka ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin tauti lyhyesti Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
