Miten raskaus vaikuttaa veriarvoihin?
Raskaus vaikuttaa siihen, mitä arvoja laboratoriokokeissa voidaan pitää “normaaleina”.
Raskaus ja veriarvot
Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lääkärin lähetettä. Tulosraportilla arvot esitetään terveen väestön viite- ja tavoitearvoihin vertailtuna, mutta viitearvot eivät huomioi tilannetta, jos nainen on raskaana.
Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia tutkimuksia, joiden tuloksiin raskaus voi vaikuttaa.
Mikäli olet saanut lääkäriltäsi omat suositusarvot esimerkiksi tietyn sairauden hoitoon liittyen, noudata aina niitä.
Epäselvissä tilanteissa ole aina yhteydessä neuvolaan tai lääkäriin. Jos olet käynyt laboratoriokokeissa Puhdin kautta, voit tilata erillisenä palveluna lääkärin konsultaation tulosraportilta.
Hemoglobiini ja raudanpuutosanemia
Verimäärä kasvaa raskauden aikana. Verimäärän lisäys alkaa jo alkuraskaudesta ja kokonaisuudessaan verimäärä kasvaa noin 40-50 prosenttia. Veren plasman tilauuden lisäys on kuitenkin hieman suurempi kuin punasolujen lisäys, joten veri laimenee keskiraskauden aikana. Näin ollen myös veren hemoglobiini laskee. Tässä ei kuitenkaan ole kyseessä varsinainen raskauden aikainen anemia. Toisaalta myös äidin punasolumäärän, sikiön ja istukan kasvu lisäävät raudan tarvetta merkittävästi raskauden aikana.
Raskauden aikana hemoglobiinilla onkin omat viitearvonsa. Raskauden aikana käytännössä jokaisen naisen hemoglobiini (Hb) laskee. Anemian rajana pidetään ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana hemoglobiinin tasoa 110 g/l, toisen kolmanneksen aikana 100 g/l ja kolmannen aikana jälleen 110 g/l. Haitallisena äidille ja sikiölle pidetään hemoglobiinin tasoa alle 80 g/l.
Hemoglobiinin mittaus sisältyy perusverenkuvaan ja täydelliseen verenkuvaan.
Elimistön rautavarastojen tilannetta arvioidaan myös mm. ferritiinin avulla.
Verensokeri raskaana
Toisen raskauskolmanneksen alusta lähtien insuliinin eritys haimasta lisääntyy ja odottavan äidin paastoverensokeri laskee. Raskauden jälkimmäisellä puoliskolla äidin elimistön kyky käyttää verensokeria hyväkseen heikkenee ja terveellekin äidille kehittyy lievä insuliiniresistenssi. Ruokailun jälkeiset verensokeriarvot nousevat korkeammalle kuin ei raskaana olevalla.
- Raskauden aikana verensokerin paastoarvon (fP-Gluk) tavoite on 5,3 mmol/l.
- Glukoosirasituskokeen (pt-Gluk-R2) viitealue raskauden aikana: 1 t:< 10,0 mmol/l ja 2 t:< 8,6 mmol/l. Sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille neuvolassa.
Raskausdiabetes
Jos raskausdiabetes todetaan, neuvolassa opastetaan ruokavalion muutoksiin sekä verensokerin omaseurantaan. Raskausdiabeteksen ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin paastoarvo on alle 5,5 mmol/l ja yhden tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.
Valkosolujen määrä (B-Leuk) raskauden aikana
Valkosolujen (B-Leuk) määrä saattaa olla suurentunut monissa tilanteissa myös ilman sairautta. Muun muassa raskaus voi lisätä valkosolujen määrää. Valkosolujen määrä voi kolminkertaistua normaaleihin viitearvoihin nähden.
Verihiutaleet (B-Trom) raskaana
Verihiutaleiden (B-Trom) viitealue raskauden aikana on 120 × 109/l.
Kolesteroliarvot raskauden aikana
Myös kolesteroli voi kohota raskauden aikana. Raskaus suurentaa joskus kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia huomattavastikin. Kokonaiskolesteroli (fP-Kol) suurenee 50 %. Triglyseridit (fP-Trigly) kaksinkertaistuu.
Raskaus- tai lapsivuodeaikana veren rasva-arvoja ei ole tarvetta tutkia.
Kolesteroli kannattaa tarkistaa raskauden jälkeen. Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta.
Kilpirauhasarvot raskauden aikana
Tyreotropiini (P-TSH) pienenee ja vapaa tyroksiini (P-T4V) suurenee raskauden aikana.
Kilpirauhaskokeiden normaaliarvot muuttuvat alkuraskaudessa ja tämä saattaa vaikeuttaa arvojen tulkintaa raskausaikana. Kilpirauhasarvoissa voidaan nähdä kilpirauhasen liikatoimintaa muutoksia voimakkaan raskauspahoinvoinnin yhteydessä. Yleensä muutokset menevät ohi itsestään 18.–20. raskausviikkoon mennessä.
Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ovat melko yleisiä nuorilla naisilla ja ne ne hyvä hoitaa jo ennen raskautta. Hoitamaton kilpirauhasen toiminnanhäiriö voi nimittäin vaarantaa sekä äidin että sikiön terveyden.
Tulehdusarvot raskauden aikana
Maksa-arvojen viitearvot raskauden aikana
- Alaniiniaminotransferaasi (P-ALAT) pienenee.
- Alkaalinen fosfataasi (P-AFOS) suurenee 2–4-kertaiseksi.
- Sappihapot (fS-sappihapot) viitearvo raskauden aikana: alle 10 µmol/l.
Raskaushepatoosi
Raskaushepatoosi (eli hepatogestoosi tai raskauskolestaasi) tarkoittaa raskauden aikaista maksan toiminnan häiriötä, jonka syy on tuntematon. Tilassa iho alkaa kutista ja maksa-arvojen pitoisuus veressä nousee. Yleensä raskaushepatoosi alkaa oireilla 30–36 raskausviikolla. Jos koet iholla kutinaa, kerro tästä neuvolassa. Neuvolasta käsin määritetään sappihappo ja maksaentsyymitasot (ALAT). Mikäli nämä ovat koholla, ohjataan sinut jatkohoitoon.
Synnytyksen jälkeen kutina helpottaa muutamassa päivässä ja maksa-arvot palaavat normaaleiksi nopeasti 2-8 viikossa. Mikäli oireet kuitenkin jatkuvat synnytyksen jälkeen, on etsittävä piilevää maksasairautta. Kerro tästä neuvolassa.
Verenpaine raskauden aikana
Verenpaine voi laskea erityisesti keskiraskauden aikana. Systolinen paine laskee vain vähän, mutta diastolinen laskee tavallisesti 10–20 mmHg. Verenpainelukemat palautuvat raskautta edeltäneelle tasolle loppuraskautta kohden.
Veren hyytymistä edistävät tekijät
Veren hyytymisjärjestelmän toiminta tehostuu raskausaikana. Monien hyytymistä edistävien tekijöiden pitoisuudet kasvavat jo alkuraskaudessa. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan loppuraskaudessa ja muutamia viikkoja synnytyksen jälkeen.
Munuaiset
Munuaisten verenvirtaus ja edelleen virtsan suodattuminen munuaiskerästen läpi lisääntyvät 30–50 %.
Natriumin ja kaliumin
Natriumin ja kaliumin pitoisuudet eivät muutu raskauden vuoksi.
Katso myös artikkeli Raskaus ja raskaana olevan terveys, jossa käsitellään kattavasti muun muassa raskausajan ruokavaliota ja raskauteen liittyviä oireita. Raskauden aikana ruokavalio voi vaatia muutoksia ja aiemmin mainitun raudan lisäksi myös muutamat muut vitamiinit ja hivenaineet, kuten riittävä kalsiumin saanti, tulee huomioida.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Raskauden mahdollisuus on suurimmillaan ovulaation aikana, joka tapahtuu yleensä noin 10-16 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Tämä aikaikkuna vaihtelee naisesta toiseen ja kuukaudesta toiseen. Spermalla on kyky elää naisen kehossa jopa 5 päivää, joten yhdyntä muutama päivä ennen ovulaatiota voi johtaa raskauteen.
Raskauden mahdollisuus alkaa kasvaa jo viisi päivää ennen ovulaatiota, sillä siittiöt voivat elää naisen elimistössä jopa 5 päivää. Suurin mahdollisuus tulla raskaaksi on 1-2 päivää ennen ovulaatiota ja itse ovulaation päivänä.
Raskaus voidaan havaita verikokeessa jo 7-12 päivää hedelmöityksen jälkeen, kun hCG-hormonin pitoisuus nousee.
Valmistautuminen raskauteen alkaa terveellisillä elämäntavoilla ja hyvällä suunnittelulla. Aloita nauttimalla monipuolista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti foolihappoa, joka on tärkeä sikiön hermoston kehitykselle. Varmista riittävä liikunta, lepo ja stressinhallinta, jotka kaikki edistävät terveellistä raskautta. Lopeta tupakointi ja alkoholin käyttö, ja tarkista nykyisten lääkkeidesi sopivuus raskauden aikana terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Raskauden todennäköisyys on erittäin pieni kuukautisten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, sillä munasolu ei ole vielä kypsynyt. Kuitenkin, koska ovulaation ajankohta voi vaihdella, on mahdotonta määrittää täysin “turvallisia” päiviä. Siksi, jos raskauden välttäminen on tärkeää, on suositeltavaa käyttää luotettavia ehkäisymenetelmiä jatkuvasti.
Raskausdiabeteksen riskiä voi pienentää terveellisillä elämäntavoilla, kuten tasapainoisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla.
Raskaustesti kannattaa tehdä, kun kuukautiset ovat myöhässä vähintään yhden päivän. Testi on tarkin, jos sen tekee ensimmäisenä aamuna heräämisen jälkeen.
Raskaus alkaa näkyä ulkoisesti yleensä toisen raskauskolmanneksen alussa, noin 12-16 viikon kohdalla, mutta tämä voi vaihdella yksilöllisesti.
Verikokeessa raskaus näkyy hCG-hormonin (ihmisen koriongonadotropiini) pitoisuuden nousuna, joka on raskauden biomarkkeri.
Ovulaation aikana raskauden todennäköisyys on korkeimmillaan. Tutkimusten mukaan noin 30% naisista tulee raskaaksi, jos heillä on yhdyntä ovulaation päivänä. Tämä prosenttiosuus voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden mukaan.
Raskaus voidaan yleensä havaita raskaustestillä noin kaksi viikkoa hedelmöityksen jälkeen, mikä vastaa ensimmäisen poissaolevan kuukautiskierron aikaa.
Keltarauhashormoni, eli progesteroni, vaikuttaa monin tavoin naisen kehoon. Se valmistelee kohdun limakalvon raskauteen, rauhoittaa keskushermostoa ja auttaa ylläpitämään normaalia kuukautiskiertoa. Progesteronin tasapaino on tärkeä osa hormonaalista terveyttä ja sen epätasapaino voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten mielialan vaihteluita ja kuukautishäiriöitä.
Raskauden ehkäisemiseksi on useita tehokkaita menetelmiä, joista voit valita itsellesi ja elämäntilanteeseesi sopivimman. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa sekä raskaudelta että sukupuolitaudeilta. Hormonaalisia ehkäisymenetelmiä, kuten e-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisykapseli ja ehkäisyinjektio, tarjoavat pitkäaikaista suojaa raskautta vastaan, kun niitä käytetään ohjeiden mukaan. Kierukka, joka voi olla joko kupari- tai hormonikierukka, tarjoaa myös pitkäaikaista suojaa. Sterilisaatio on pysyvä ratkaisu, joka sopii niille, jotka ovat varmoja siitä, etteivät halua lapsia tulevaisuudessa. On tärkeää keskustella lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa eri ehkäisymenetelmien sopivuudesta, hyödyistä ja mahdollisista haitoista, jotta löydät itsellesi parhaiten sopivan vaihtoehdon.
Raskauspahoinvointi loppuu useimmiten raskauden neljännen kuukauden loppuun mennessä, mutta joillakin se voi jatkua pidempäänkin.
Keskimäärin raskaaksi tullaan 6 kuukauden sisällä yrittämisestä, mutta tämä voi vaihdella suuresti.
Kokonaisterveyteen vaikuttaa lukematon määrä tekijöitä. Muun muassa terveellinen ruokavalio, liikunta, stressi, uni ja ihmissuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin, mutta välillä on hyvä kiinnittää huomiota myös hampaiden ja suun vointiin.
Lue lisää
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Lue lisää
D-vitamiinia saadaan kesällä varastoon auringonvalosta, mutta varastot eivät yksinään riitä koko pitkää talvikautta.
Lue lisää
Folaatin puute voi aiheuttaa muun muassa hermosto-oireita, kasvun hidastumista ja megaloblastista anemiaa.
Lue lisää
Mitä on hammaskivi ja mistä se johtuu? Hammaskivi (calculus) on hampaan ienrajaan kivettynyttä hammasplakkia. Plakki eli bakteerimassa kivettyy syljen avulla hampaan pintaan.
Lue lisää
Lue vinkit lantionpohjan lihasten harjoittamiseen! Puhti toimii yhteistyössä lukuisten kumppaneiden, kuten valmentajien, kuntosalien ja terveyden ammattilaisten kanssa. Tämän vieraskynän kirjoittaja on Puhdin kumppanin Nordic Fit Maman perustaja Riina Laaksonen.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024