Kaikki kova päänsärky ei ole migreeniä ja erilaiset päänsäryt voivat helposti sekoittua keskenään. Esimerkiksi jatkuva päänsärky ei tarkoita, että olisi migreeni. Mistä migreenissä on kyse?
Migreeni on geneettinen, neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniä voidaan hoitaa sekä lääkityksellä että lääkkeettömästi.
Migreenin oireet ovat yksilöllisiä. Yleisimpiä migreenin oireita ovat pääkipu sekä valo-, haju- ja ääniherkkyys. Migreenikohtausta saattaa edeltää esimerkiksi palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä.
Migreeniä on kahta tyyppiä: aurallista ja auratonta. Näistä jälkimmäinen on yleisempi. Aurallisessa migreenissä näkökentässä ilmenee sahalaitakuvioita tai muita valoilmiöitä. Nämä ilmenevät kohtauksen alussa.
Särky voi olla sykkivää ja usein toispuoleista. Silmät ovat usein valonarat kohtauksen aikana. Myös kovat äänet voivat häiritä. Puheen tuotto voi olla vaikeaa ja myös puutumista kasvoissa ja raajoissa voi ilmetä. Migreenikohtaukseen liittyy usein myös pahoinvointia ja oksentelua.
Migreenistä ei tarvitse kärsiä, sillä siihen on olemassa hoitoja, joilla sairaus voidaan pitää kurissa. Vaikka taipumusta migreeniin ei voida poistaa, voidaan kohtauksia hoitaa. Kipulääkkeiden teho on yksilöllistä, mutta suuri osa migreeneistä hoituu tavanomaisilla särkylääkkeillä. Migreeniin on myös tehokkaita täsmälääkkeitä, sekä estohoitoja.
Kohtauksen voi laukaista tietty tekijä, jota voi pyrkiä välttämään. Tällaisia ovat esimerkiksi stressi, valvominen, ruokailun viivästyminen, kirkkaat valot, tietyt ruoka-aineet ja alkoholi. Myös säännöllinen vuorokausirytmi ja säännölliset ruokailuajat voivat vähentää migreenikohtausten määrää.
Tarvittaessa lääkäri harkitsee estolääkitystä.
Kaikki päänsärky ei ole migreeniä ja joskus erilaisia päänsärkyjä sekoitetaan helposti migreeniin. Esimerkiksi jatkuva päänsärky ei ole migreeniä. Toisaalta taas migreeni voi muuttua pävittäiseksi ja menettää kohtauksenomaisen luonteensa. Myöskään jännityspäänsärky ei ole migreeniä, mutta sitä voi esiintyä samanaikaisesti migreenin kanssa. Myös sarjoittainen päänsärky eli Hortonin päänsärky sekoitetaan usein migreeniin
Särky voi olla oire myös jostain muusta tilasta. Se liittyä myös muihin sairauksiin kuten korkeaan verenpaineeseen, uniapneaan, anemiaan, kohonneeseen silmänpaineeseen tai purentavikaan.
Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn vuoksi on aina hakeuduttava lääkäriin, jotta voidaan valita oikea hoito. Myös jos aiempi migreeni muuttuu, on siitäkin hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Akuutissa tilanteessa hoitoon tulee hakeutua heti.
Migreenin diagnosointi perustuu potilaan oireiden kuvaamiseen ja lääkärin tekemään kliiniseen arviointiin. Diagnoosi tehdään yleensä potilaan oireiden ja sairaushistorian perusteella, ja se voidaan vahvistaa poissulkemalla muut mahdolliset syyt oireille. Tyypillisiä migreenin oireita ovat toistuvat, voimakkaat päänsäryt, jotka voivat olla sykkiviä ja keskittyä pään toiselle puolelle. Oireisiin voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua ja herkkyyttä valolle tai äänille.
Migreenikohtauksen kesto vaihtelee yksilöllisesti. Tyypillisesti kohtaus kestää 4–72 tuntia. Kohtauksen kesto ja voimakkuus voivat vaihdella, ja jotkut potilaat kokevat lyhyempiä tai pidempiä kohtauksia. Migreenin kestoon vaikuttavat myös käytetyt hoitokeinot ja potilaan yleinen terveydentila.
Migreenin vuoksi on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos kohtaukset ovat säännöllisiä ja vaikeita, tai jos ne häiritsevät merkittävästi päivittäistä elämää. Lisäksi lääkäriin tulisi mennä, jos migreenikohtaukset muuttuvat äkillisesti tai jos niihin liittyy uusia, huolestuttavia oireita kuten näköhäiriöitä, puheen tai liikkeen koordinaation häiriöitä. Lääkäri voi arvioida tilanteen ja tarvittaessa määrätä tehokkaampaa hoitoa tai tutkimuksia.
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti päihtymyksen aikana, ja päihtymyksen jälkeen se voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja vaarantaa terveyden.
Allergiat ovat yleisiä Suomessa, ja arvioiden mukaan noin 40% suomalaisista kärsii jonkinlaisesta allergiasta. Yleisimpiä allergioita ovat siitepöly-, pölypunkki- ja eläinallergiat. Allergia lyhyesti Allergian oireita ovat muun muassa nuha,
PMS voi oireilla esimerkiksi päänsärkyinä tai itkuisuutena. Oireet ovat yksilöllisiä.
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.
Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
