Matala-asteinen tulehdus voi olla monen sairauden taustalla
Matala-asteinen tulehdus on monen kansantaudin taustalla. Se kehittyy usein hitaasti vuosien kuluessa.
Vaimea tulehdus
- Vaimea tulehdus kehittyy usein hitaasti, vuosien kuluessa.
- Matala-asteinen tulehdus on monen taudin taustalla.
- Hiljaista tulehdusta voi hillitä elintavoilla ja painonhallinnalla.
Mitä matala-asteinen tulehdus tarkoittaa?
Monien kansantautien taustalla on usein krooninen matala-asteinen (hiljainen tai vaimea) tulehdus. Tulehdukseen liittyy usein ylipainoa ja keskivartalolihavuutta.
Hiljainen tulehdus on yhdistetty moniin vakaviin sairauksiin. Matala-asteista tulehdusta voi kuitenkin hillitä elintapoja muuttamalla, esimerkiksi ruokavalion muutoksilla ja lisäämällä liikuntaa.
Hiljainen tulehdus ei ole varsinainen sairaus, vaan tila, jossa elimistö reagoi ärsytykseen erittämällä tulehdusvälittäjäaineita.
Kehon tulehdus on elimistön luonnollinen reaktio uhkia vastaan puolustautuessa. Usein hiljaiseen tulehdukseen viitataan myös aineenvaihdunnallisena tulehduksena.
Ylipaino ja stressi aiheuttavat sen, että tulehdusvälittäjäaineita muodostuu aineenvaihdunnassa liikaa. Tulehduksen pitkittyessä se muuttuu haitalliseksi.
Akuutti infektio liittyy esimerkiksi flunssaan, kun taas matala-asteisella tai hiljaisella tulehduksella viitataan krooniseen inflammaatioon.
Krooninen hiljainen tulehdus voi vaikuttaa seuraavien sairauksien syntyyn:
Kehon hiljaiseen tulehdukseen voi vaikuttaa tehokkaasti elämäntapamuutoksin. Tulehdukseen liittyy muun muassa ruokavalio, vähäinen liikunta, stressi ja uni.
Niin puutteellinen ruokavalio, ravinteikkaan ruoan ja ravintoaineiden puute, liian vähäinen arki- ja hikiliikunta kuin huonot yöunet vaikuttavat matala-asteiseen tulehdukseen.
Tulehdus saa alkunsa rasvakudoksesta. Rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita. Kun ylipainon myötä rasvakudoksen määrä lisääntyy, tulehdusta edistävien välittäjäaineiden pitoisuus kasvaa. Samalla tulehdukselta suojaavien välittäjäaineiden pitoisuus pienenee.
Hiljainen tulehdus vaikuttaa myös hormonitoimintaan ja verisuonten toimintaan. Tulehdus voi vaurioittaa verisuonten seinämiä ja keuhkoputkia. Verisuonten ja keuhkoputken toiminnan muutosten myötä tulehdus vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Tulehdus voi lisätä myös muiden perussairauksien kuten astman tai reuman oireita.
Miten matala-asteinen tulehdus tutkitaan?
Matala-asteista tulehdusta voidaan tutkia herkällä CRP-tutkimuksella. C-reaktiivinen proteiini on tutkimus, jonka avulla voidaan tutkia kehon tulehdustilaa.
Kehon tulehduksesta kertova CRP-testi kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:
- Laaja Puhti-laboratoriopaketti (mies)
- Laaja Puhti-laboratoriopaketti (nainen)
- Puhti-laboratoriopaketti
- Liikkujan laboratoriopaketti (mies)
- Liikkujan laboratoriopaketti (nainen)
- Raskautta suunnittelevan laboratoriopaketti
- 50+ miehen laboratoriopaketti
- 50+ naisen laboratoriopaketti
Voit tilata Puhdin kautta kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
CRP mitataan laboratoriossa verikokeena. Mittaus tulee tehdä tilanteessa, jossa elimistössä ei ole akuuttia bakteeri- tai virusinfektiota tai muuta tulehdusta. Puhdin kautta pääset tutkimukseen helposti ja nopeasti. Raportilta näet selkeästi, ovatko arvosi viitearvojen sisällä.
Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.
Herkkä CRP-arvo nousee monenlaisissa tulehduksissa
CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa.
Matala-asteista tulehdusta arvioitaessa tutkimus tulee tehdä, kun kehossa ei ole muuta akuuttia infektiota tai tulehdusta.
Lähes kaikilla on jossain määrin tulehduksesta kertovia merkkiaineita. Merkkiaineiden määrä kertoo tulehduksen haitallisuudesta.
CRP toimii hiljaisen tulehduksen määrityksessä erityisesti silloin, kun henkilöllä on muita riskitekijöitä kuten vyötärölihavuutta, tai jos suvussa esiintyy sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta.
Lievästikin koholla olevan herkkä CRP-pitoisuuden epäillään liittyvän lisääntyneeseen valtimotaudin ja sepelvaltimotaudin riskiin.
Herkkä CRP-arvo hiljaisessa tulehduksessa?
Hiljaista tulehdusta voidaan arvioida esimerkiksi veriseerumista mitattavalla herkällä CRP:llä. Hiljaisesta tulehduksesta saattaa olla kyse, kun herkkä CRP-arvo on vähintään 2 tai 3 mg/l.
Akuutissa tulehduksessa (esim. flunssa) tämä merkkiaine on huomattavasti korkeampi, mutta muussa tilassa koholla oleva arvo voi kertoa matala-asteisesta tulehduksesta.
Mitkä ovat matala-asteisen tulehduksen riskitekijät?
Matala-asteisen tulehduksen riskitekijöitä ovat länsimaiset elintavat, kuten vähäinen liikunta, pitkään istuminen päivän aikana, ravintoköyhä ruokavalio, huono unen laatu ja liian vähäinen unen määrä sekä stressi.
Erityisen tärkeä riskitekijä on ylipaino, ja ylipainoisilla paras keino tulehduksen hillitsemiseen näyttäisi olevan ylipäätään painonpudotus.
Liian suuri kovan rasvan, suuri sokerin määrä ja liian vähäinen kuidun määrä ruokavaliossa lisäävät matala-asteisen tulehduksen riskiä.
Ruokavalion merkitystä tutkittiin esimerkiksi saksalaistutkimuksessa, jossa havaittiin, että tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet olivat suurentuneita osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli paljon lihaa, perunaa ja sokerilimuja sekä vähänlaisesti kasvisruokia, kalaa, kasviöljyjä, pähkinöitä ja terveellistä kuitua sisältäviä ruokia.
Hiljaisen tulehduksen riskitekijöitä ovat myös tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, ikääntyminen ja vyötärörasva. Ikääntyessä kehon matala-asteinen tulehdus lisääntyy.
Myös geenit vaikuttavat lievään tulehdukseen, mutta vaikutus ei näyttäisi olevan ratkaisevan suuri.
Hiljainen tulehdus & suolisto
Kehon huonovointisuus on usein yhteydessä suoliston terveyteen ja sen bakteerikantaan. Kun suolisto voi huonosti, keho oireilee. Siksi myös suolistosta huolehtiminen on tärkeää.
Suolistomikrobistoon voi vaikuttaa ruokavalion valinnoilla. Vältettäviä ruoka-aineita ovat esimerkiksi valkoinen sokeri ja huonot rasvat. Hyviä vaihtoehtoja suolistolle ovat esimerkiksi kuitupitoiset kasvikset, kuten kaalit kuten hapankaali.
Stressi vaikuttaa oleellisesti myös suolistoon, ja toisinpäin. Siksi molemmista huolehtiminen on tärkeää.
Mikäli tietyt ruoat aiheuttavat jatkuvasti epämukavaa tunnetta tai pahoja vatsan oireita kuten ripulia, jatkuvia ilmavaivoja tai ummetusta, kannattaa oireiden syy selvittää. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä tai allergia.
Matala-asteinen tulehdus ja ärtyvän suolen oireyhtymä
Vaimeaa tulehdusta on havaittu erityisesti ripulipainotteisen ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä.
Miten vaimea tulehdus vaikuttaa 2 tyypin diabeteksen riskiin?
Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa aikuisiän diabeteksen riskiin. Lievä tulehdus näyttäisi nostavan riskiä 2 tyypin diabetekseen 1,3 kertaiseksi.
On hyvä huomata, että kuten useisiin muihinkin elintapasairauksiin, myös diabetekseen vaikuttaa myös moni muu tekijä.
Kuinka lievä tulehdus vaikuttaa syövän riskiin?
Tulehdus on keskeinen syövälle altistava tekijä ja se saattaa vaikuttaa syövän kehittymiseen.
Lievä tulehdus, maksatulehdus ja rasvamaksa
Alkoholista riippumaton rasvamaksa ja sen aiheuttama maksatulehdus (steatohepatiitti) voi olla yhteydessä lievään tulehdukseen.
Maksatulehdus on rasvamaksan pitkäaikainen komplikaatio. Maksatulehduksen synnyssä lievällä tulehduksella voi olla merkitystä.
Tulehdusta maksassa ylläpitävät huonot elintavat kuten ruokailutottumukset, ylipaino, suolistobakteeriston häiriöt, vähäinen liikunta sekä geneettinen alttius.
Aiheuttaako matala-asteinen tulehdus masennusta?
Toistaiseksi ei ole riittävästi tutkimustuloksia, jotka tukisivat väitettä, että matala-asteinen tulehdus aiheuttaisi masennusta.
Vaimea tulehdus anoreksian yhteydessä
Vaikka on todettu, että matala-asteinen tulehdus liittyy useimmiten ylipainoon, voi siihen myös vaikuttaa alipainoon liittyvä syömishäiriö, anoreksia. Nälkä on keholle stressitilanne. Voi olla, että laihuushäiriössä ainakin osa kehon tulehdusreaktioista on käynnissä.
Hiljaisen tulehduksen hoito
Matala-asteista tulehdusta hoidetaan elämäntapoja muuttamalla. Keinoina muutoksessa ovat ylipainoisilla painonpudotus, unen määrän lisääminen, unen laadun parantaminen, stressinhallinta sekä ruokavalion ja liikuntatottumusten muutokset.
Elämäntaparemonttiin kannattaa ryhtyä ajoissa – ennen, kun tila johtaa muihin vakavampiin sairauksiin. Tärkeää on ennaltaehkäisevä hoito ja terveellisten elämäntapojen ylläpito pitkällä aikavälillä.
Liikuntaa kannattaa lisätä arkeen niin hyötyliikuntana, lihaskuntoharjoitteluna kuin aerobisena treeninä. Kaikilla on merkitystä, ja jo pienestä liikkumisen lisäyksestä viikkotasolla on apua.
Kannattaa aloittaa realistisesta liikunnan lisäyksen määrästä, jotta muutos on pysyvä. Joillekin tämä voi tarkoittaa yhden tai kahden liikuntakerran lisäystä viikkoon, toisille isompia määriä. Tärkeää on liikunnan säännöllisyys, ja että uudet rutiinit jäävät arkeen pitkällä aikavälillä.
Liikkumisen kanssa ei kannata kuitenkaan tähdätä taivaisiin. Varsinkin mikäli ylipainoa on reippaasti tai ylipainoon liittyy sairauksia, kannattaa liikunta aloittaa maltilla ja mielellään ohjattuna liikuntana vammojen välttämiseksi.
Yhtälailla tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on satsata palautumiseen, lepoon ja uneen. On hyvä muistaa, että lihaksiston ja kunnon kehittyminen tapahtuu kuitenkin kehon palautuessa levon aikana.
Unessa tulee huomioida sekä unen määrä että unen laatu. Aikuinen tarvitsee 7-9 tuntia unta yössä. Matala-asteiseen tulehdukseen saattaa liittyä muita sairauksia, kuten uniapneaa.
Stressi on merkittävä tekijä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Stressi vaikuttaa niin uneen, palautumiseen kuin syömistottumuksiimme.
Levollisilla mielin puolestaan pystymme nukkumaan paremmin, syömme paremmin ja energiaa riittää näin myös liikunnan lisäämiseen.
Ruokavalion muutokset ovat hyvin oleellisia matala-asteisen tulehduksen hoidossa. Hiljaisen tulehduksen hoitoon sopii ns. anti-inflammatorinen ruokavalio, jolla on paljon yhteisiä piirteitä muitakin elintapasairauksia ennaltaehkäisevään ruokavalioon.
Tärkein tekijä hiljaisen tulehduksen hillitsemisessä on kuitenkin painonpudotus, erityisesti ylipainoisilla.
Tulehdusta vähentävä ruokavalio (anti-inflammatorinen ruokavalio)
Suosi kuitupitoisia ruokia ja kokoa ateriat aina monipuolisesti. Ruokavaliossa kannattaa suosia kaikkia kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja kotimaisia marjoja.
Kovan rasvan määrää tulee vähentää. Rasvan lähteinä voi käyttää esimerkiksi siemeniä, pähkinöitä, oliiviöljyä sekä muita pehmeitä rasvoja.
Laadukkaita hiilihydraatin lähteitä ovat esimerkiksi täysjyvävalmisteet, peruna ja bataatti.
Proteiinin lähteissä kannattaa suosia muun muassa kasviperäisiä proteiinin lähteitä, jotka tuovat ruokavalioon myös kuitua. Eläinperäiset tuotteet kannattaa valita vähärasvaisina.
Punaisen lihan voi vaihtaa vähärasvaiseen kanaan tai kalkkunaan, tai kasviperäisiin proteiinin lähteisiin kuten linsseihin, papuihin, kikherneisiin ja muihin palkokasveihin sekä täysjyvätuotteisiin.
Ruokavalion suhteen kannattaa tutustua myös glykeemiseen indeksiin. Korkean glukeemisen indeksin ruokia (valkoinen vehnä, valkoinen sokeri, valkoinen riisi) kannattaa välttää.
Liiallista sokerin käyttöä kannattaa välttää. Valkoisen sokerin vähentäminen on erittäin suotavaa monista syistä.
Ruokavaliossa tulisi muutoinkin välttää pitkälle prosessoituja ruokia ja teollisia eineksiä.
Suosi kaiken värisiä kasviksia; lautaselta olisi aina hyvä löytyä viittä-kuutta eri väriä. Ateriat kannattaa koostaa mahdollisimman monipuolisesti. Puolet lautasesta on hyvä täyttää erilaisilla kasviksilla. Suosi myös tomaatteja ja muita värikkäitä kasviksia.
Suosi kaikkia eri värisiä kotimaisia marjoja. Marjoissa on runsaasti antioksidantteja ja polyfenoleja, jotka ehkäisevät tulehduksia.
Muista myös sipulit, kaalit, pähkinät, siemenet ja hedelmät.
Ruokavalioon voi lisätä myös tulehdusta vähentäviä ruoka-aineita ja mausteita. Mausteilla on usein hyvin paljon terveydelle edullisia vaikutuksia. Tulehdukseen vaikuttaa muun muassa kurkuma ja sen sisältämä kurkumiini, sekä inkivääri.
Mausteiden käyttö on myös erinomainen tapa vähentää suolan käyttöä.
Ruoan käristämistä kannattaa välttää. Suosi hieman matalampia ruoan valmistuksen lämpötiloja. Liian korkeassa lämpötilassa kypsentäminen muodostaa ruokaan yhdisteitä, jotka aktivoivat tulehdussoluja.
Antioksidanttiset ruoat edistävät soluja suojautumaan hapetusstressiltä. Vaikutuksen saamiseksi kannattaa ensisijaisesti nauttia antioksidanttisia ruokia, kuten hedelmiä ja marjoja, ja toissijaisesti lisäravinteita.
Vitamiineista C- ja E-vitamiini sekä hivenaineista seleeni auttavat soluja suojautumaan hapetusstressiltä.
Kromi auttaa verensokeria pysymään tasaisena. Myös kaneli auttaa verensokerin heilahtelujen tasaamisessa.
Myös vihreästä teestä voi olla hyötyä tulehduksen vähentämiseksi.
Vaikka kaikista näistä ei olisikaan vielä tutkimusnäyttöä, voi kotikonsteja kokeilla omatoimisesti ja helposti. Yksittäisiä ravintotekijöitä tärkeämpää on kuitenkin saada elämäntavat kokonaisuutena kuntoon!
Tärkein tekijä vaimean tulehduksen hillitsemiseksi näyttäisi varsinkin ylipainoisilla olevan painonpudotus, ja hyvät ruokavalinnat tukevat myös painonpudotustavoitetta.
Miten pääsen kehon tulehduksesta kertovaan tutkimukseen?
Kehon tulehdusta tutkitaan CRP-tutkimuksella. Herkkä CRP kertoo matala-asteista tulehduksesta, kun kehossa ei ole muuta akuuttia infektiota tai tulehdusta.
Herkkä CRP kuuluu myös esimerkiksi suosittuun Puhti-laboratoriopakettiin. Tutkimuksella saat monipuolisesti tietoa elimistön tilasta!
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Tulehdusarvot mitataan laboratoriotestillä, joka suoritetaan laskimoverinäytteestä. Testiin ei tarvita lääkärin lähetettä, ja se voidaan ottaa Puhdin kautta Mehiläisen laboratoriossa eri puolilla Suomea. Testin suorittaminen kestää vain muutaman minuutin, ja tulokset ovat yleensä saatavilla jo seuraavana päivänä Oma Puhti -raportilta.
CRP-arvon katsotaan olevan liian korkea, kun se ylittää normaalin viitearvon, joka on yleensä alle 10 mg/l. Korkeat arvot viittaavat yleensä tulehdukseen tai infektioon, ja erittäin korkeat arvot (yli 100 mg/l) voivat olla merkki vakavasta tulehduksellisesta tilasta tai infektiosta.
CRP-arvo voi nousta hyvin korkeaksi akuutin tulehduksen tai infektion yhteydessä. Arvot voivat ylittää 100 mg/l, ja erittäin vakavissa infektioissa tai tulehduksellisissa tiloissa CRP voi nousta jopa yli 300 mg/l.
Tulehdusarvot voivat olla koholla monista syistä, kuten infektioiden, autoimmuunisairauksien tai kroonisten tulehdustilojen seurauksena. Kohonneet arvot viittaavat yleensä siihen, että kehossa on meneillään tulehdusreaktio. Tarkka syy kohonneisiin arvoihin voidaan selvittää vain lääkärin tekemän tarkemman tutkimuksen ja mahdollisten lisätestien avulla.
CRP-testi suoritetaan ottamalla verinäyte, joka analysoidaan laboratoriossa. Näytteenotto on nopea ja yksinkertainen toimenpide, joka kestää vain muutaman minuutin.
Ruokatorven tulehdus, eli esofagiitti, voi oireilla monin tavoin. Tyypillisiä oireita ovat nielemisvaikeudet, kipu rinnassa nielemisen yhteydessä, ja joskus jopa ruoan takaisinvirtaus suuhun. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä myös painonlaskua ja veristä oksennusta. Oireiden vakavuus ja laatu voivat vaihdella tulehduksen syyn ja laajuuden mukaan.
CRP-arvo alkaa laskea, kun tulehdus tai infektio saadaan hallintaan. Tarkka nopeus riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja hoidon tehokkuudesta, mutta yleensä CRP-arvo voi laskea merkittävästi jo muutaman päivän kuluessa hoidon aloittamisesta.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
