Maksakirroosi – Oireet, hoito ja yleistä tietoa
Monet maksasairaudet voivat pitkään jatkuessaan johtaa maksakirroosiin. Maksakirroosi tarkoittaa maksan arpeutumista, eli maksakudoksen muuttumista sidekudokseksi.
Maksakirroosi lyhyesti
- Alkoholi on yleisin maksakirroosin aiheuttaja Suomessa.
- Lisäksi maksakirroosia voi aiheuttaa vyötärölihavuuden aiheuttama rasvamaksa, maksan virustulehdukset sekä tietyt autoimmuunisairaudet.
- Maksakirroosi voi olla pitkään oireeton.
- Maksakirroosin ehkäiseminen on yleensä tuloksellisempaa kuin sen hoitaminen.
Mikä on maksakirroosi?
Maksa on elimistön suurin sisäelin ja se huolehtii useista elintärkeistä tehtävistä – ihminen ei pärjää ilman maksaa. Maksalla on tärkeä tehtävä aineenvaihdunnassa. Se muuttaa elimistölle vaarallisia aineita vaarattomampaan muotoon sekä tuottaa proteiineja, ja sappea ruuansulatuksen tarpeisiin. Lisäksi se käsittelee elimistöön imeytyneitä ravintoaineita ja vitamiineja varastoiden ja muokaten niitä vastaamaan elimistön tarpeita.
Maksakirroosissa eli maksan arpeutumisessa osa maksakudoksesta on muuttunut sidekudokseksi. Maksakirroosi on monien maksasairauksien hiljalleen kehittyvä loppuvaihe. Maksan arpeutuminen heikentää maksan toimintaa ja johtaa maksan vajaatoimintaan sekä voi altistaa maksasyövälle. Yleisin maksasyövän aiheuttaja on alkoholin aiheuttama maksakirroosi.
Yleisin maksakirroosin aiheuttaja Suomessa on alkoholi. Muita yleisimpiä aiheuttajia ovat vyötärölihavuuden aiheuttama rasvamaksa, maksan virustulehdukset, erityisesti hepatiitti C ja B, sekä eräät autoimmuunisairaudet, kuten sappikirroosi.
Maksakirroosia ei välttämättä saada selville minkään yksittäisen laboratoriotutkimuksen avulla, mutta tietyt tutkimukset voivat johdattaa maksakirroosin jäljille. Yleisimmät maksan toimintaa selvittävät laboratoriokokeet ovat ALAT, AFOS, GT ja bilirubiini.
Puhdin kautta voit hakeutua laboratoriotutkimuksiin ilman lääkärikäyntiä tai lähetettä ja tarvittaessa voit tilata lääkärin konsultaation testien jälkeen Puhdin tulosraportilta.
Verikokeiden lisäksi lääkäri voi tutkia maksakirroosia myös kuvantamisen avulla tai ottamalla maksasta koepala ja tutkimalla se.
Maksakirroosin oireet
Alkuvaiheessa maksakirroosi voi olla oireeton tai sen oireet voivat olla hyvin epämääräisiä. Maksakirroosin oireisiin lukeutuu esimerkiksi väsymystä, kuumeilua, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia tai paineen tunnetta ylävatsalla.
Loppuvaiheessa maksakirroosiin liittyviä oireita ovat:
- ihon kutina
- ihon ja silmien keltaisuus
- askites eli nesteen kertyminen vatsaonteloon
- mustelmaherkkyys
- huimaus
- laihtuminen
- pahoinvointi
- väsymys
- aineenvaihdunnan häiriöt
- tajunnan häiriöt
- turvotus
- verenvuototaipumus
Oireiden vaikeus riippuu siitä, kuinka paljon tervettä maksakudosta on korvautunut sidekudoksella. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä maksan kunnon selvittämiseksi, mikäli sinulla on huoli elämäntapoihisi liittyviin riskeihin, maksa-arvosi ovat jatkuvasti yli viitearvojen tai kärsit keskivartalolihavuudesta.
Mikään yksittäinen oire ei kuitenkaan suoraan kerro maksakirroosista.
Maksakirroosin hoito
Maksan arpeutumista ei pystytä palauttamaan lääkkeillä eikä muilla hoidoilla. Hoidolla voidaan kuitenkin pyrkiä pysäyttämään maksakirroosin eteneminen. Mikäli maksakirroosi on alkoholin aiheuttamaa, alkoholista tulisi pidättäytyä kokonaan. Nesteenpoistolääkkeillä tai pahimmissa tapauksissa sairaalassa ontolla neulalla voidaan hoitaa askitesta. Maksansiirto on myös hoitomuoto vaikeimmissa maksakirrooseissa. Siihen on kuitenkin omat ehtonsa, mikäli maksakirroosi on alkoholin aiheuttamaa. Tällöin maksakirroosia potevan tulee osoittaa raittiutensa olemalla useita kuukausia ilman alkoholia.
Maksakirroosi ja ruokavalio
Maksasairauksiin sairastuneille ei ole olemassa yhtä ainoaa ravitsemussuositusta. Runsasenerginen ja proteiinipitoinen ruokavalio voi olla tarpeen maksakirroosin hoidon aikana, sillä maksakirroosi saattaa aiheuttaa aliravitsemusta. Tämä johtuu siitä, että maksakirroosissa maksa ei toimi kunnolla aineenvaihdunnallisissa tehtävissään. Suolan käyttöä tulee rajoittaa, sillä sen käytön vähentäminen voi auttaa ehkäisemään askitesmuodostusta. Maksasairaus voi heikentää rasvan ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä, joten vitamiinilisien käyttö terveellisen ja monipuolisen ruokavalion yhteydessä on yleensä suositeltavaa. Etenkin D-vitamiini- ja kalsiumlisä voivat olla tarpeen.
Maksakirroosi ja alkoholi
Säännöllinen ja runsas alkoholin kulutus voi johtaa maksakirroosiin. Ensin tapahtuu maksan rasvoittuminen, sitten maksasolujen krooninen tulehtuminen ja tämä voi johtaa kirroosin syntymiseen vuosien aikana. Kirroosiin sairastumisen riski kasvaa huomattavasti, kun alkoholiannokset ylittävät miehillä 24 annosta viikossa ja naisilla 16 annosta viikossa. Alkoholinkäytön rajat ovat kuitenkin yksilöllisiä ja maksakirroosin riskiin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ylipaino.
Maksakirroosin ehkäisy
Maksakirroosin ehkäiseminen on usein tuloksellisempaa kuin sen hoitaminen. Alkoholin nauttiminen kohtuullisissa rajoissa on yksi merkittävimmistä maksakirroosin syntymisen ehkäisykeinoista. Normaalipainossa pysyminen vähentää riskiä maksan rasvoittumiseen ja näin ollen ehkäisee maksakirroosin syntymistä. Välttämällä suonensisäisiä huumeita, rokottautumalla B-hepatiittia vastaan ja pitämällä huolta suojatusta seksistä voidaan välttyä B- ja C-hepatiittitartunnoilta.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Maksakirroosi etenee yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Alkuvaiheessa maksakirroosi voi olla oireeton, mutta kun maksan toiminta heikkenee, seurauksena voi olla vakavia komplikaatioita, kuten sisäinen verenvuoto, munuaisten vajaatoiminta ja maksan vajaatoiminta.
Rasvamaksan hoitoon kuuluu ensisijaisesti elämäntapamuutokset: terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tarvittaessa painonpudotus. Alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen on myös tärkeää.
Rasvamaksa voi olla pitkään oireeton, mutta joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa väsymystä, ylävatsakipua tai turvotusta. Diagnoosi varmistetaan yleensä verikokeilla ja kuvantamistutkimuksilla.
ALAT-arvo voi laskea muutamassa päivästä viikkoihin riippuen siitä, mikä on aiheuttanut arvon nousun. Esimerkiksi alkoholin vähentäminen tai lopettaminen, terveellisempi ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat nopeuttaa ALAT-arvon laskua. Jos ALAT-arvo on kohonnut maksasairauden vuoksi, arvon laskeminen voi vaatia pidempää aikaa ja lääkärin määräämää hoitoa.
Maksan toimintahäiriöt voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten väsymyksenä, ihon ja silmien kellastumisena (keltaisuus), vatsakipuna ja turvotuksena. Oireet riippuvat maksasairauden tyypistä ja vakavuudesta.
Maksakirroosi voi näkyä iholla useilla tavoilla. Tyypillisiä ilmentymiä ovat keltaisuus, hämähäkkiluomet (pienet, verisuonista muodostuvat kuviot iholla), ja ihon kutina. Lisäksi ihon ja silmänvalkuaisten kellastuminen (ikterus) on yleinen oire.
Rasvamaksa todetaan tyypillisesti verikokeiden, kuten maksa-arvojen ja rasva-arvojen, sekä kuvantamistutkimusten, kuten ultraäänitutkimuksen tai tietokonetomografian avulla
Sappiongelmat voivat ilmetä monin eri tavoin. Tyypillisimpiä oireita ovat ylävatsakipu, joka voi säteillä selkään tai oikeaan olkapäähän, pahoinvointi ja oksentelu. Oireet voivat pahentua rasvaisen ruoan syömisen jälkeen. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös keltaisuutta, kun sappineste kerääntyy elimistöön.
Maksakirroosin oireet voivat aluksi olla epämääräisiä ja lieviä, kuten väsymys ja ruokahaluttomuus. Edetessään tauti voi aiheuttaa keltaisuutta, vatsan turvotusta (askites), kutinaa, ja verenvuotoa ruoansulatuskanavasta. Myös hämähäkkiluomet iholla ovat tyypillisiä.
Maksasairaus voi aiheuttaa ihon ja silmien kellastumista, kutinaa, tummia läiskiä iholla tai pieniä, hämähäkinseittimäisiä verisuonimuutoksia iholla.
Maksakirroosin diagnosointi perustuu oireiden, lääkärintarkastuksen ja laboratoriotestien tuloksiin, kuten maksan toimintakokeisiin. Ultraääni, tietokonetomografia (TT) tai magneettikuvaus (MRI) voivat auttaa arvioimaan maksan tilaa. Tarvittaessa voidaan ottaa myös koepala maksasta.
ALAT-arvon laskemiseksi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa sen kohoamisen syy. Yleisiä keinoja arvon alentamiseksi ovat terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion noudattaminen, alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen sekä säännöllinen liikunta. Lisäksi on suositeltavaa välttää lääkkeitä ja muita aineita, jotka voivat rasittaa maksaa. Jos ALAT-arvo on merkittävästi koholla, on syytä konsultoida lääkäriä, joka voi määrätä sopivan hoidon.
Maksa-arvojen alentaminen vaatii usein elämäntapamuutoksia, kuten alkoholin käytön rajoittamista, terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa. Joissakin tapauksissa lääkitys tai muu lääketieteellinen hoito voi olla tarpeen.
ALAT-arvo katsotaan liian korkeaksi, kun se ylittää laboratorion yläviitearvon, joka on yleensä miehillä noin 50 U/L ja naisilla 35 U/L. Korkeat arvot voivat viitata maksasairauksiin, kuten hepatiittiin tai rasvamaksaan, mutta myös muut tekijät kuten lihavuus, diabetes tai alkoholin liikakäyttö voivat nostaa ALAT-arvoja.
Maksa-arvojen laskeminen riippuu monista tekijöistä, kuten alkuperäisestä syytä arvojen nousulle ja yksilön terveydentilasta. Yleensä terveellisillä elämäntavoilla ja mahdollisen perussairauden hoitamisella maksa-arvot voivat alkaa normalisoitua muutamassa viikossa.
Bilirubiinin laskemiseksi on tärkeää hoitaa sen kohoamisen perussyytä. Tämä voi sisältää lääkityksen, elämäntapamuutokset tai erikoistuneemmat hoidot riippuen taustalla olevasta sairaudesta, kuten maksasairauksista.
Aikuisen ihmisen maksa painaa keskimäärin noin 1–1,5 kilogrammaa. Maksa on kehon suurin sisäelin.
Maksa-arvot voivat olla koholla monista syistä, kuten alkoholin liikakäytöstä, lääkityksen sivuvaikutuksista, rasvamaksasta tai maksatulehduksesta. Kohonneet arvot voivat viitata maksan toimintahäiriöön.
Maksasyövän oireita voivat olla vatsakipu, erityisesti oikean kylkikaaren alla, laihtuminen, ruokahaluttomuus, keltaisuus (ihon ja silmien kellastuminen), ja yleinen väsymys. Oireet voivat olla epäspesifejä ja niitä voi sekoittaa muihin maksasairauksiin.
Maksan palautumisnopeus riippuu vahingon laajuudesta ja yksilön terveydentilasta. Terve maksa voi uusiutua ja korjata vaurioita tehokkaasti, mutta toipuminen voi kestää viikkoja tai kuukausia.
Maksansiirto on hoitomuoto, joka on tarkoitettu potilaille, joilla on vakava maksan vajaatoiminta tai tietyt maksasairaudet, jotka eivät reagoi muihin hoitomuotoihin. Maksansiirto voi olla vaihtoehto esimerkiksi loppuvaiheen maksakirroosin, akuutin maksan vajaatoiminnan tai tiettyjen geneettisten maksasairauksien kohdalla. Potilaan soveltuvuus maksansiirtoon arvioidaan huolellisesti, ja siihen vaikuttavat muun muassa potilaan yleinen terveydentila ja muut mahdolliset sairaudet.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Alaniiniaminotransferaasiarvo kertoo maksan hyvinvoinnista ja reagoi esimerkiksi pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön ja lihavuuden aiheuttamaan rasvamaksaan.
Lue lisää
ASAT-arvon kohoaminen voi viitata kudostuhoon tärkeissä elimissä.
Lue lisää
AFOS-testiä käytetään maksasairauksien toteamisessa sekä luun aineenvaihdunnan arvioinnissa. Alkalinen fosfataasi (AFOS) -testi Alkalinen fosfataasi (AFOS) lyhyesti Alkalinen fosfataasi eli AFOS on etenkin maksan ja sapen toimintaan liittyvä entsyymi.
Lue lisää
Glutamyylitransferaasitesti paljastaa muita maksatestejä helpommin liiallisen alkoholinkäytön.
Lue lisää
Fosfatidyylietanolin mittauksen avulla voidaan luotettavasti tunnistaa mahdollinen alkoholin suurkulutus.
Lue lisää
Desialotransferriini eli CDT on verikokeella mitattava arvo, jolla voidaan tunnistaa mahdollinen alkoholin jatkuva suurkulutus.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024