Magnesium – Hyödyt, lähteet, suositus, mittaus ja puute
Erityisesti paljon liikkuvan kannattaa kiinnittää huomiota riittävään magnesiumin saantiin. Magnesium tukee lihasten ja luuston hyvinvointia.
Magnesium lyhyesti
Magnesium on hampaiden ja luuston tärkeä rakennusosa.
Magnesiumia on erityisesti täysjyväviljatuotteissa, kasviksissa, sisäelimissä ja lihassa.
Magnesiumin saantisuositus Suomessa on miehille 350 mg ja naisille 280 mg vuorokaudessa.
Yleensä magnesiumin puutoksen syynä on sen lisääntynyt poistuminen elimistöstä, ei sen vähäinen saanti ruokavaliosta. Magnesium voi myös imeytyä huonosti esimerkiksi keliakian vuoksi.
Aikuisen elimistö sisältää noin 25 grammaa magnesiumia. Magnesium on yksi elimistön tärkeimmistä kivennäisaineista. Se vaikuttaa muun muassa lihasten ja luuston hyvinvointiin ja sillä on vaikutusta elimistössä yli 300 entsyymin toimintaan.
Valtaosa suomalaisista saa ravinnostaan riittävästi magnesiumia. Liian yksipuolinen ruokavalio tai erilaiset häiriötilat voivat kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia magnesiumin riittävälle saannille tai imeytymiselle. Aktiiviliikkujilla ja erityisesti kestävyysurheilijoilla magnesiumintarve on muita suurempi.
Magnesiumin merkitys elimistössä
Magnesiumilla on elimistössä useita tärkeitä tehtäviä.
Magnesium:
on hampaiden ja luuston rakenneosa
edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa
edistää hermoston normaalia toimintaa
osallistuu lihasten supistumiseen
osallistuu proteiinisynteesiin
osallistuu solujen jakaantumisprosessiin
edistää normaaleja psykologisia toimintoja
edistää elektrolyyttitasapainoa.
Elimistön magnesiumista 55 prosenttia sijaitsee luukudoksessa, 20 prosenttia lihaksissa, 19 prosenttia muualla kudoksissa ja 1 prosentti solunulkoisessa nesteessä. Magnesium erittyy munuaisten kautta.
Miten pääsen magnesiumin tutkimukseen?
Voit tilata magnesiumin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä. Testi kuuluu myös liikkujien testipaketteihin.
Magnesium on tärkeää urheilijoille
Magnesiumia tarvitaan lihasten normaaliin toimintaan ja lihaskasvuun. Liikunta lisää magnesiumin eritystä virtsaan, jolloin magnesiumintarve kasvaa.
Merkkejä puutteellisesta magnesiuminsaannista voivat olla lihasvaivat kuten lihaskrampit, lihasten jäykkyys ja voimattomuus liikunnan aikana tai lihasten heikko palautumiskyky.
Magnesiumin puutostilan on havaittu heikentävän kestävyyssuorituskykyä. Magnesiumin puutteesta kärsivillä lihassolujen rakenteelliset vauriot lisääntyvät, hapentarve urheilusuorituksen aikana kasvaa ja lihaksen energiantuotanto heikkenee.
Lisämagnesiumista on hyötyä suorituskyvylle kuitenkin vain, mikäli kärsii magnesiumin puutteesta.
Magnesiumin saantisuositukset
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee magnesiumin päivittäiseksi saanniksi miehille 350 mg ja naisille 280 mg. Raskaana oleville ja imettäville saantisuositus on sama kuin normaalisti, eli 280 mg/vrk.
Lapsilla saantisuositukset vaihtelevat iän mukaan seuraavasti:
Ikä
Saantisuositus mg/vrk
6-11 kk
80
12-23 kk
85
2-5 v
120
6-9 v
200
10-13 v
280
14-17 v, pojat
350
14-17 v, tytöt
280
Suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi magnesiumia ruokavaliostaan. Vuoden 2012 Finravinto-tutkimuksen mukaan suomalaiset työikäiset miehet saavat magnesiumia ravinnosta keskimäärin 417 mg/vrk ja naiset 344 mg/vrk. Iäkkäämmillä (65-74-vuotiailla) magnesiumin saanti oli vähäisempää, mutta kuitenkin riittävää.
Magnesiumin puutostila liittyy tavallisesti alkoholismiin, erittäin yksipuoliseen ravintoon, munuaissairauteen tai pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön.
Mistä magnesiumia saa – magnesiumin lähteet?
Magnesiumia on useissa elintarvikkeissa, mutta erityisesti täysjyväviljatuotteissa, kasviksissa, sisäelimissä ja lihassa. Myös vihreät lehtivihannekset, palkokasvit, tumma suklaa, maitotuotteet, peruna, äyriäiset ja kala ovat hyviä magnesiumin lähteitä.
Magnesium verikoe S-Mg
Veren magnesiumin määrä on helppo testata verikokeella. Magnesiumin määrä on usein tarpeellista testata, mikäli esiintyy epäselviä lihasheikkous- ja kouristustiloja. Lisäksi magnesiumin määriä testaan infuusiohoidossa ja parenteraalilla ruokavalioilla eli letkuravitsemuksessa olevien potilaiden seurannassa.
Verinäytteestä tehtävän magnesiumtutkimuksen (S-Mg) viitearvo on 0,71 – 0,94 mmol/l.
Matala magnesiumarvo
Magnesiumin puute aiheutuu yleensä joko imeytymisen häiriöistä tai lisääntyneestä erittymisestä munuaisten kautta. Joissain tapauksissa magnesiumin saanti ravinnosta voi myös jäädä liian niukaksi.
Matala magnesiumarvo voi myös johtua maksakirroosista.
Magnesiumin puutteen oireet
Magnesiumin puutteen oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin ja ne voivat kehittyä vähitellen.
Yleisiä oireita ovat:
Lihaskrampit ja -nykäykset.
Väsymys ja heikkous.
Univaikeudet.
Päänsärky ja migreeni.
Sydämen rytmihäiriöt.
Masennus ja ahdistus.
Korkea verenpaine.
Ruokahaluttomuus ja pahoinvointi.
Korkea magnesiumarvo
Korkea magnesiumarvo on hyvin harvinainen. Se on yleensä seurausta munuaisten vajaatoiminnasta.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Aikuisille suositeltu päivittäinen sinkin saantisuositus vaihtelee 7-11 milligramman välillä riippuen sukupuolesta ja iästä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on hieman korkeampi. Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joten päivittäisen saannin tulisi pysyä alle 25 milligrammassa.
Sinkin vaikutusajankohta voi vaihdella yksilöllisesti, mutta yleensä sen vaikutukset alkavat tuntua muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievittymisessä sinkki voi alkaa vaikuttaa jo 24 tunnin sisällä käytön aloittamisesta, jos sitä otetaan riittävä määrä heti oireiden alkaessa.
Aikuisille suositeltu päivittäinen magnesiumin saanti vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä aikuisille miehille suositellaan 350 mg ja naisille 280 mg magnesiumia päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tarve voi olla suurempi. On tärkeää huomioida, että magnesiumin tarve voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden, kuten terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Kaliumtason nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, terveydentilasta ja mahdollisista lääkityksistä. Yleensä kaliumtason korjaaminen ruokavaliomuutosten kautta voi näkyä verikokeissa muutaman päivän kuluessa. Jos kaliumin saanti on ollut riittämätöntä pitkään, tason normalisoituminen voi kestää kauemmin.
Aikuisille suositeltu natriumin saanti on noin 2300 milligrammaa päivässä, mikä vastaa noin teelusikallista suolaa. Liiallinen natriumin saanti voi kuitenkin lisätä verenpainetta ja riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. On tärkeää tasapainottaa natriumin saanti ja varmistaa, että se ei ylitä suositeltuja rajoja.
Seleenin ottamisen ajankohta voi vaikuttaa sen imeytymiseen ja hyötyihin. Yleisesti ottaen seleeni kannattaa ottaa aterian yhteydessä, sillä ruoka parantaa sen imeytymistä. On suositeltavaa nauttia seleeniä osana tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämä auttaa varmistamaan, että saat seleenistä maksimaalisen hyödyn. Lisäksi on hyvä huomioida, että seleenin ottaminen iltaisin voi häiritä unta joillakin ihmisillä, joten aamupäivä tai aikainen iltapäivä voi olla parempi ajankohta sen nauttimiselle.
Aikuisen ihmisen suositeltu kaliumin saanti on noin 3,1–3,5 milligrammaa päivässä. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, lihasten toimintaa ja hermoston terveyttä. Kaliumia saadaan pääasiassa hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljoista.
Aikuisille suositeltu jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on korkeampi, noin 175-200 mikrogrammaa päivässä. Jodin saanti varmistetaan yleensä jodioitua suolaa käyttämällä ja syömällä jodia sisältäviä elintarvikkeita, kuten kalaa ja maitotuotteita.
Aikuisen ihmisen tulisi saada päivittäin noin 800 mg kalsiumia. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja elämäntilanteen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan. Kalsium on tärkeä mineraali, joka vahvistaa luita ja hampaita, ja auttaa lihasten sekä hermoston toiminnassa. Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä sekä vanhuksille, joiden kalsiumin imeytyminen heikkenee iän myötä.
Kaliumin puute voi ilmetä monina oireina, kuten väsymyksenä, lihaskramppeina, lihasheikkoutena ja sydämen rytmihäiriöinä. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös ummetusta tai tunnottomuutta. Kaliumin puutteen vakavuus ja oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat kehittyä vähitellen. On tärkeää tunnistaa nämä oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.
Magnesium on elintärkeä mineraali, joka osallistuu yli 300 entsyymireaktion toimintaan kehossa, tukien muun muassa lihasten ja hermojen toimintaa, energiantuotantoa ja elektrolyyttitasapainoa. Magnesium auttaa myös ylläpitämään normaalia sydämen rytmiä ja on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle. Lisäksi se voi auttaa hallitsemaan verenpainetta ja on tutkittu sen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen lievittämisessä.
Aikuisen suositeltu päivittäinen kromin saanti on noin 25-35 mikrogrammaa. Kromi on tärkeä hivenaine, joka edistää makroravinteiden aineenvaihduntaa ja insuliinin toimintaa kehossa. Kromin saanti turvataan yleensä monipuolisella ruokavaliolla.
Mangaani voi vaikuttaa talousveden laatuun antamalla sille metallisen maun ja värjäämällä veden ruskeaksi, mikä voi aiheuttaa värjäytymiä vaatteille ja kodinkoneille. Mangaanipitoisuuden ollessa korkea, vesi voi myös olla terveydelle haitallista, erityisesti lapsille ja raskaana oleville.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium, B12-vitamiini sekä nestetasapainoon liittyvä kalium.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium ja lisäksi B12-vitamiini, nestetasapainoon liittyvä kalium sekä vapaa laskettu testosteroni.
Kivennäisaineita tarvitaan kudosten rakenteisiin sekä entsyymien toiminnan ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Kivennäisaineiden saannin tarpeissa on suuria eroja.
Mangaani Mangaani on elimistölle välttämätön kivennäisaine, tarkemmin sanottuna hivenaine, eli sen päivittäinen tarve on pieni. Muita hivenaineita ovat esimerkiksi rauta, sinkki, jodi ja seleeni.
Fosfaatti on suositusten rajoissa elimistölle hyvin tärkeää, mutta sen liikasaanti erityisesti pitkälle prosessoiduista ruoista voi aiheuttaa terveysongelmia.