Tietopaketit

Lymfosyytit (B-Ly ja L-Ly%)

Mitä ovat lymfosyytit?

Lymfosyytit ovat valkosoluja. Valkosolut ovat tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää ja ne suojaavat elimistöä bakteereiden, virusten ja loisten hyökkäyksiltä. Luuydin tuottaa viittä erilaista valkosolua, joista yksi on lymfosyytti.

Lymfosyyttejä eli imusoluja on veren valkosoluista keskimäärin 20-30 prosenttia. Ne osallistuvat mikro-organismien, vieraiden molekyylien ja syöpäsolujen tunnistamiseen ja tuhoamiseen ja aktivoituvat erityisesti kroonisissa tulehduksissa.

Miten lymfosyytit toimivat elimistössä?

Lymfosyytit muodostuvat luuytimessä, ja niistä noin 25 prosenttia jää kypsymään luuytimeen ja muuttuu B-lymfosyyteiksi. Toiset 75 prosenttia matkustavat kypsymään kateenkorvaan ja muuttuvat T-lymfosyyteiksi.

Kypsymisen jälkeen lymfosyytit kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, eli pernaan, imusolmukkeisiin sekä elimistön limakalvojen imukudoksiin suolessa ja nielu- ja kitarisoissa sekä hengitysteiden ja virtsateiden seinämiin. Siellä ne jakautuvat ja aktivoituvat, minkä jälkeen ne voivat osallistua spesifiseen immuunipuolustukseen.

Spesifinen immuunipuolustus eli niin sanottu hankittu immuniteetti alkaa kehittyä syntymän jälkeen. Elimistön kohdatessa uuden taudinaiheuttajan, siitä tallentuu tieto erikoistuneeseen muistisoluun.

Jokainen lymfosyytti tunnistaa kohteensa tarkasti ja on erikoistunut tuhoamaan vain tietynlaisia taudinaiheuttajia. Tämän takia niitä saattaa olla tuhansia erilaisia elimistössä.

B-lymfosyytit ja T-lymfosyytit toimivat yhdessä infektion torjumiseksi.

Mitä ovat B-lymfosyytit?

B-lymfosyyttien tehtävänä on huolehtia immunologisesta muistista. Osa B-lymfosyyteistä muuttuu erityiseksi muistisoluiksi. Ne tunnistavat aiemmin esiintyneen antigeenin ja erikoistuvat plasmasoluiksi, jotka tuottavat immunoglobuliinia eli vasta-ainetta antigeeniä vastaan.

Mitä ovat T-lymfosyytit?

T-lymfosyytit jaetaan kolmeen luokkaan:

• T-tappajiin
• T-auttajiin
• T-estäjiin.

T-tappajasolut tuhoavat antigeenin infektoimat solut. Ne voivat tuhota myös syöpäsoluja sekä vieraita soluja, kuten siirrettyjä elimiä.

T-auttajasolut ohjaavat B-solujen ja muiden T-solujen immuunivastetta. Ne tuottavat sytokiineja eli viestiaineita, jotka lisäävät lymfosyyttien jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat solusyöntiä.

T-estäjäsolut pitävät immuunijärjestelmän toiminnan tasapainossa. Ne huolehtivat siitä, että T-soluvaste lakkaa, kun immuunireaktion aiheuttanut antigeeni on tuhottu.

Mitkä ovat lymfosyyttien viitearvot?

Lymfosyyttien viitearvot (sekä B-Ly että L-Ly%) on esitetty alla.

Mikä on B-Ly-arvon viitearvo?

Lymfosyyttien viitearvo on sekä aikuisilla miehillä että naisilla 1.3-3.6 xE9/l. B-Ly-arvo ilmoittaa lymfosyyttien määrän litrassa verta.

B-Ly-arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l. Jos arvo on esimerkiksi 150 × E9/l, lymfosyyttejä on 150 × 10⁹  (eli 150 miljardia) kappaletta litrassa verta.

B-Ly-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on poikkeava.

Mikä on lymfosyyttien (L-Ly%) viitearvo?

Lymfosyyttien (L-Ly%) viitearvo on sekä aikuisilla miehillä että naisilla 20-45 %. L-Ly% ilmoittaa lymfosyyttien suhteellisen osuuden kaikista leukosyyteistä.

L-Ly%-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.

Mikä on lymfosytopenia (matala lymfosyyttiarvo)?

Lymfosytopenia eli lymfosyyttien normaalia pienempi määrä liittyy harvoin mihinkään tiettyyn sairauteen. Se voi johtua akuuteista ja kroonisista infektioista tai immuunipuutostiloista. Esimerkiksi flunssa voi aiheuttaa lymfosyyttitasojen laskemista.

Mistä lymfosytopenia voi johtua?

Esimerkiksi flunssan lisäksi muita mahdollisia syitä lymfosytopenialle ovat:

• aliravitsemus
• HIV ja AIDS
• influenssa
• autoimmuunisairaudet, kuten lupus
• jotkut syövät, kuten lymfosyyttinen anemia, lymfooma ja Hodgkinin tauti
• steroidien käyttö
• sädehoito
• tietyt lääkkeet, kuten kemoterapialääkkeet
• eräät perinnölliset sairaudet, kuten Wiskott-Aldrichin oireyhtymä ja DiGeorge-oireyhtymä

Matala lymfosyyttien määrä veressä altistaa infektioille, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Mikä on lymfosytoosi (korkea lymfosyyttiarvo)?

Lymfosytoosi eli lymfosyyttien normaalia suurempi määrä liittyy yleensä kroonisiin infektioihin. Lymfosyyttiarvot ovat koholla myös juuri sairastetun infektion jälkeen.

Mistä lymfosytoosi johtuu?

Mahdollisia syitä lymfosytoosille ovat:

• virusinfektiot, kuten tuhkarokko, sikotauti ja mononukleoosi
• adenovirus
• maksatulehdus
• influenssa
• tuberkuloosi
• toksoplasmoosi
• sytomegalovirus
• bruselloosi eli luomistauti
• vaskuliitti eli verisuonitulehdus
• akuutti lymfosyyttinen leukemia
• krooninen lymfosyyttinen leukemia
• HIV ja AIDS

Kuinka pääsen tutkimuksiin?

Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Täydellinen verenkuva kuuluu esimerkiksi Puhti-laboratoriopakettiin, joka on suosittu tutkimus, jonka avulla saat monipuolisesti tietoa elimistön terveydentilasta.

Voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan Puhdin tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.