Liikunta on tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Sen avulla voidaan myös hoitaa sairauksia tai tiettyjä oireita. Lisäksi liikunnalla voidaan lisätä jaksamista ja voimavaroja.
Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan hermoston ohjaamaa lihasten toimintaa, joka kuluttaa energiaa. Liikunta taas on fyysisen aktiivisuuden muoto, jota tehdään tietyn syyn tai vaikutuksen takia.
Kun puhutaan terveysliikunnasta, tavoitteena on parempi terveyskunto. Terveyskunnon kannalta tärkeät tavoitteet ovat esimerkiksi ihannepaino, matala verenpaine ja veren kolesteroli. Lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja nivelten liikkuvuus ovat terveyskunnon kannalta tärkeät.
Fyysisestä kunnosta puhutaan, kun tarkoitetaan hyvää suorituskykyä, niin lihasvoiman kuin kestävyyden kannalta. Kun tavoitteena on parempi fyysinen kunto, puhutaan kuntoliikunnasta.
Terveysliikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia. Se muun muassa parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia sekä vahvistaa luustoa.
Lisäksi terveysliikunta auttaa painonhallinnan kanssa. Liikunnan avulla voidaan myös ehkäistä esimerkiksi tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.
Säännöllisellä liikunnalla voidaan vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Liikunnan puutteella on myös huomattu olevan yhteys huonoon unen laatuun ja väsymykseen. Myös stressin hallinta on parempaa fyysisesti aktiivisilla ihmisillä kuin ei liikkuvilla ihmisillä.
Eri liikuntamuodot luokitellaan seuraaviin kategorioihin. Muistetaan myös tärkeä arkiliikunta.
Arkiliikunnalla tarkoitetaan päivän askareiden yhteydessä tehtävää liikkumista ja liikehtimistä. Tämä arkiliikunta tunnetaan myös hyöty- ja perusliikuntana. Arkiliikuntaa on monenlaista, kuten esimerkiksi siivoaminen, puutarhatyöt, töihin kävely tai pyöräily ja lasten kanssa leikkiminen.
Lihaskuntoharjoittelun tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ikääntyessämme on hyvin tärkeä ylläpitää lihasvoimaa ja -massaa. Suosituksena onkin tehdä lihaskuntoharjoittelua kahdesti viikossa.
Lihaskuntoa harjoitellessa on tärkeä pitää huoli huolellisesta lämmittelystä, jotta lihaskudoksen vaurioilta vältytään. Lisäksi on tärkeä aloittaa kevyemmillä painoilla ja opetella oikea tekniikka.
Kuormittavuus eli intensiteetti kertoo liikunnan aiheuttamasta fysiologisesta kuormituksesta kropalle. Liikunnan kuormittavuus on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa muun muassa henkilön terveydentila ja fyysinen kunto. Lisäksi liikuntatausta vaikuttaa kuormittavuuteen.
Kuormittavuutta voidaan mitata esimerkiksi sykemittarilla, seuraamalla maksimaalista hapenottokykyä tai juoksu- ja kävelynopeutta. Henkilön kokemusten ja tuntemusten perusteella voidaan arvioida liikunnan aiheuttamaa kuormitusta.
Kohtuukuormitteinen liikunta tarkoittaa, että syke liikkuessa on 64–76 % maksimaalisesta sykkeestä. Kohtuukuormitteisen liikunnan aikana pystyy puhumaan, vaikka onkin hieman hengästynyt.
Raskaan liikunnan teho on yli 77% maksimaalisesta sykkeestä. Raskaan liikunnan aikana syke on todella korkealla ja puhuminen on vaikeaa hengästymisen takia.
Miten liikunta vaikuttaa psyykkiseen terveyteen? Mielialaa on mahdollista ylläpitää hyvänä, kun harrastaa säännöllistä liikuntaa. Liikunta saattaa vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita ja sitä kautta ylläpitää toimintakykyä.
Liikunnan vaikutukset näkyvät myös aivojen toiminnassa, sillä liikunta tehostaa verenkiertoa ja näin ollen aivot saavat paremmin happea ja ravintoaineita.
Liikunnan jälkeen aivomme vapauttavat endorfiinia, noradrenaliinia, serotoniinia ja dopamiinia. Endorfiinin avulla ihminen pystyy hallitsemaan paremmin omia tunteitaan ja reaktioitaan. Serotoniini saa aikaan levollisuuden ja tyytyväisyyden tunteen. Dopamiini puolestaan saa olomme tuntumaan hyväksi. Pirteän ja eloisan tunteen saa aikaan noradrenaliini. Näiden vaikutus kestää muutaman tunnin.
Liikunta on hyvä apu stressin hallinnassa. Liikkuessa stressaantuneena on huomioitava liikunnan kuormittavuus. Kovatehoinen liikunta stressaa kehoa entisestää, joten liikunnan olisi hyvä olla kohtuullisesti kuormittavaa.
Kovatehoinen ja pitkäkestoinen liikuntasuoritus lisää stressihormonin määrää kehossa. Tällöin liikunta ei vaikuta positiivisesti stressin purkamiseen vaan päinvastoin.
Rankka harjoittelu lisää kortisolin eritystä ja kiihdyttää adrenaliinin tuotantoa. Olo harjoittelun jälkeen voi olla hyvä ja energinen. Kuitenkin lisämunuaisten ollessa liian pitkään stressin rasittamina, olo pahenee liikunnan aiheuttaman hormoniryöpyn takia.
Kohonneen kortisolitason saa laskemaan vaihtamalla kovatehoisen liikunnan kohtuullisesti kuormittavaan liikuntaan. Kun adrenaliinin ja kortisolin tasot ovat pitkään korkealla, ovat myös syke ja verenpaineet korkealla.
Liikunnalla on yhteys muistiin. Fyysinen aktiivisuus menee aivojen aktivoimisesta aivan kuten esimerkiksi ristikoiden tekeminen. Liikuntasuorituksen aikana aivojen verenkierto vilkastuu, jolloin aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat. Tämä aivosolujen uusiutuminen on tärkeää muistijälkien säilymisen ja syntymisen kannalta.
Liikunta vaikuttaa unen laatuun ja pidentää unen kestoa. Liikunta muun muassa nopeuttaa nukahtamisaikaa ja pidentää syvän unen vaihetta. Säännöllisellä liikunnalla voidaan myös ehkäistä uniapneaa ja unettomuutta.
Kuormittava liikuntasuoritus juuri ennen nukkumaan menoa vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun. Lisäksi se saattaa pidentää nukahtamisaikaa. Liikunta kannattaa siis ajoittaa päiväaikaan.
Liikunta tukee terveyttä monella tavalla. Liikunnalla, säännöllisesti tehtynä, on positiivisia vaikutuksia eri elimistön toimintoihin.
Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia hengityselimistöön. Hengästyttävällä liikunnalla tehostetetaan keuhkojen toimintaa ja samalla se vahvistaa hengityslihaksiamme. Liikunta myös auttaa poistamaan limaa keuhkoista. Keuhkojen ilmanvaihto paranee liikunnan myötä ja samalla hengästyminen vähenee.
Liikunta ja hyvä kunto vaikuttavat sydämeen ja sen kuntoon. Liikunnan avulla voidaan saavuttaa matalampi leposyke. Lisäksi verenpaine laskee ja sydämen teho paranee. Liikunnan avulla hapen käyttö tehostuu, sillä mitä tehokkaampaa liikuntasuoritus on, sitä enemmän sydämen tarvitsee pumpata hapekasta verta lihaksiin.
Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon vaikuttavat notkeus, lihasvoima ja lihaskestävyys. Liikunta vaikuttaa luuston kehitykseen lapsina. Liikunta vahvistaa luustoamme koko elämän ajan, ja näin se myös ehkäisee osteoporoosia. Liikunnan lisäksi oikeanlainen ravitsemus ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti vaikuttavat luustoon.
Lihasmassa kasvaa liikkuessa ja samalla lihakset vahvistuvat ja niiden työskentelyteho kasvaa. Liikunnalla myös parannetaan lihaksissa tapahtuvaa energia-aineenvaihduntaa.
Säännöllisellä liikunnalla voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti eri sairauksia. Liikunnalla ja hyvällä kestävyyskunnolla voidaan ehkäistä muun muassa valtimotauteja, 2 tyypin diabetestä, kohonnutta verenpainetta ja metabolista oireyhtymää.
Liikunta vaikuttaa positiivisesti sydämeen ja verisuoniin kehittämällä muun muassa sydämen pumppaustehoa. Tämä sydämen pumppaustehon paraneminen ehkäisee valtimoiden kalkkeutumista.
Useampien sairauksien kanssa suositellaan liikkumaan, sillä oikeasti harva sairaus on este liikkumiselle. Liikkumisen aloittaminen sairastumisen jälkeen on hyvä aloittaa hitaasti ja pyytää apua ammattilaisilta oman liikuntaohjelman laatimisessa. Esimerkiksi aivohalvauksesta toipuvan henkilön on hyvä varmistaa liikunnan turvallisuus ennen aloittamista.
Myös pitkän tauon jälkeen aloitettaessa liikuntaa uudelleen, on hyvä aloittaa maltilla ja testata ensin oma kunto. Puhdin laboratoriopaketit sopivat oman terveyden tarkasteluun ja näin saat tietää lähtötasosi, johon voit verrata myöhemmin kehitystäsi.
Diabeetikot ja kohonneessa diabetesriskissä olevat henkilöt voivat harrastaa lähestulkoon kaikkea liikuntaa, ja liikkuminen on erittäin suotavaa. Liikunta vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan tehostamalla sitä ja samalla insuliiniherkkyys paranee.
On kuitenkin tärkeä huomioida liikunnassa ja sitä suunniteltaessa diabetes ja sen tuomat mahdolliset lisäsairaudet. Liikunta ja oikeanlainen ruokavalio vaikuttavat merkittävästi diabeteksen etenemiseen ja pitkäaikaisella elämäntapamuutoksella on mahdollista parantua sairaudesta kokonaan.
Verensokerin mittaukset on mahdollista tehdä Puhdin testien avulla ilman lääkärin lähetettä.
Liikkuessa verestä poistuu glukoosin lisäksi ylimääräistä rasvaa, joka on kohonneesta kolesterolista kärsivälle tärkeä apu korkean kolesterolin hoidossa.
Kestävyysliikunnalla on mahdollista lisätä veren hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuutta. Samalla liikunta voi myös pienentää pahan eli LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Veren kolesterolin muutoksen saavuttamiseksi vaaditaan useamman kuukauden säännöllistä liikuntaa.
Kolesterolin ollessa yhteydessä useisiin sydän- ja verisuonitauteihin, on hyvä pitää huolta sopivista kolesterolitasoista ehkäistäkseen näitä sairauksia. Puhdin kautta pääset myös kolesterolin mittauksiin ilman lähetettä.
Liikunnalla on tärkeä osuus sydänsairauksien hoidossa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia muun muassa verenpaineeseen ja se parantaa samalla sydämen toimintaa.
Liikunta myös edesauttaa sydämen toipumista esimerkiksi sairauskohtauksesta ja samalla se alentaa stressin haitallisia vaikutuksia sydämelle. Dynaaminen liikunta ja isoja lihasryhmiä kuormittava kestävyysliikunta ovat sydänystävällisiä liikuntamuotoja.
Liikunnalla on suuri vaikutus painonhallintaan, vaikka se ei ole yksinään lääke ylipainoon. Laihtumisen kannalta olisi tärkeä liikkua enemmän ja syödä oikein. Liikunnan laadulla on väliä, kun haluaa kuluttaa enemmän energiaa, sillä mitä rasittavampaa liikunta on, sitä enemmän energiaa henkilö kuluttaa.
Arkiaktiivisuudella saadaan tehostettua painonhallintaa. Se auttaa ylipainoista laihtumaan ja ylläpitämään tuloksia. Normaalipainoista arkiliikunta auttaa ylläpitämään painonsa.
Liikkumiselle on määritetty tietyt vähimmäissuositukset, jotka käydään läpi seuraavaksi.
Liikuntatottumukset opitaan jo hyvin varhaisella iällä ja siksi olisikin tärkeää totuttaa lapsi liikkumaan jo pienestä pitäen. Liikunnan avulla tuetaan lapsen luuston kehitystä ja se parantaa lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Se myös tukee lapsen luuston kehitystä. Liikunta myös tukee lapsen oppimista ja kehittää hänen motorisia taitoja. Päivässä lapsella tulisi olla useita yli 10 minuutin liikkumisjaksoja välttäen yli kahden tunnin yhtäjaksoista istumista.
Alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua useampi tunti päivittäin. Päivittäisen liikunnan tulisi olla monipuolista niin intensiteetiltään kuin laadultaan. Lasten liikunnan tulisi koostua arjen askareista, leikeistä ja esimerkiksi kävelyistä. Hyvä on huomioida, että lapsilla ei tule liian pitkiä istuma-aikoja kerralla. Tärkeää on myös taata lapsille riittävä lepo ja kunnollinen ravitsemus liikkumisen oheen.
7–18-vuotiaiden tulisi harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Laadultaan liikunnan tulisi olla omaan ikään sopivaa ja kestoltaan tunnista kahteen päivittäin. Motoristen taitojen kehityksen kannalta alakouluikäisten lasten liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää paljon toistoja, sillä lapsen fyysinen kasvu ja kehitys on jatkuvaa. Liikkeiden yhdistelmiä ja perustaitoja tulisi painottaa myöhemmässä iässä.
Liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa olisi hyvä tehdä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Reippaalla liikunnalla tarkoitetaan sydämen sykettä nostavaa liikuntaa, jolloin pystyy edelleen puhumaan. Jos liikunnan teho on rasittavaa, pitäisi liikuntaa harrastaa 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa. Rasittavan liikunnan aikana hengästymisen takia puhuminen on hankalaa.
Tämän lisäksi suositusten mukaan tulisi kaksi kertaa viikossa tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa. Lisäksi suosituksena on tehdä mahdollisimman paljon kevyttä liikuntaa pitkin päivää ja välttää pitkään paikallaoloa.
Raskauden aikana suositellaan liikkumaan, sillä se edesauttaa kunnon kehittymistä ja nopeuttaa synnytyksestä palautumista. Lisäksi liikunnalla voidaan ehkäistä liiallista painonnousua raskauden aikana ja muun muassa raskausajan diabetesta.
Jos henkilö ei ole liikkunut ennen raskautta, suositellaan liikunnan aloittaminen maltilla. Jos taas liikunta on ollut osana arkea ennen raskautta, voidaan liikkumista jatkaa normaalisti. Raskauden aikana on kuitenkin syytä välttää lajeja, joissa on putoamisvaara tai jotka voivat sisältää iskuja. Vältettäviä lajeja ovat muun muassa pallopelit, ratsastus ja laskettelu.
On kuitenkin hyvä keskustella liikkumisesta raskauden aikana lääkärin kanssa, jos esiintyy esimerkiksi huimausta, kivuliaita supistuksia tai voimattomuuden tunnetta. Lisäksi pohkeiden kipeytyminen ja turpoaminen voivat olla laskimotukoksen merkkejä ja tällöin on hyvin tärkeä olla yhteydessä lääkäriin.
Raskaana olevan tulee kiinnittää erityistä huomiota myös ruokavalion muutoksiin ja tiettyjen ravintoaineiden saantiin. Aiheesta voit lukea lisää tästä.
Yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksissa pääpaino on lihasvoiman ja tasapainon ylläpidossa. Tällä pyritään ehkäisemään kaatumisten riskejä, sekä ylläpitämään liikuntakykyä ja kykyä arjen askareista selviytymiseen.
Lihaskuntoa, notkeutta ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa tulisi tehdä kahdesti viikossa. Reipasta liikuntaa tulee tehdä ainakin 150 minuuttia tai vaihtoehtoisesti 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Lisäksi suositellaan pitämään mahdollisimman usein taukoja paikalla oloon sekä pysymään kevyessä liikkeessä mahdollisimman paljon.
Soveltava liikkumisen suositus on tarkoitettu niille aikuisille, joiden liikkuminen on rajoittunutta esimerkiksi sairaudesta johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen takia. Suosituksissa on otettu huomioon myös apuvälineillä liikkuvat henkilöt. Toimintakyky on aina yksilöllistä ja siihen vaikuttaa sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset tekijät.
Soveltavassa liikuntasuosituksessa on pohjana sama kuin aikuisten liikuntasuosituksessa, eli lihaskuntoa kahdesti viikossa, reipasta liikuntaa tulee tehdä ainakin 150 minuuttia tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Lisäksi suositellaan pitämään mahdollisimman usein taukoja paikalla oloon sekä pysymään kevyessä liikkeessä mahdollisimman paljon.
Liikunta edistää psyykkistä terveyttä monin tavoin. Se vapauttaa stressiä lievittäviä hormoneja, kuten endorfiineja, jotka voivat parantaa mielialaa ja vähentää ahdistusta ja masennusta. Säännöllinen liikunta parantaa myös unen laatua, mikä on tärkeää mielenterveyden kannalta, ja lisää itsetuntoa ja itseluottamusta.
Aloittaaksesi elämäntapamuutoksen, aseta selkeät ja saavutettavat tavoitteet itsellesi. Pienet, konkreettiset askeleet auttavat sinua pysymään motivoituneena. Esimerkiksi, voit aloittaa lisäämällä päivittäiseen rutiiniisi enemmän liikuntaa tai parantamalla ruokavaliotasi vaiheittain. Tärkeää on myös seurata edistymistäsi, jotta näet, miten muutokset vaikuttavat hyvinvointiisi.
Aloittaaksesi juoksuharrastuksen, aseta itsellesi realistiset tavoitteet ja aloita maltillisesti. Valitse sopivat juoksukengät, jotka tukevat jalkojasi ja vaimentavat iskuja. Aloita lyhyillä lenkeillä ja lisää vähitellen matkaa ja intensiteettiä. Pidä huolta riittävästä lämmittelystä ennen juoksua ja venyttelystä juoksun jälkeen.
Onnistuaksesi elämäntapamuutoksessa, sitoudu pitkäjänteisesti tavoitteisiisi ja hanki tukiverkosto, joka kannustaa ja tukee sinua matkan varrella. Ole joustava ja salli itsellesi pieniä harha-askelia, mutta palaa aina takaisin asettamiisi tavoitteisiin. Hyödynnä esimerkiksi Puhti-testipaketteja seurataksesi terveydentilaasi ja saadaksesi konkreettista tietoa siitä, miten eri elämäntapamuutokset vaikuttavat kehoosi. Tämä tieto voi auttaa sinua tekemään tietoisempia valintoja ja pitämään motivaation yllä.
Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta voi parantaa hedelmällisyyttä lisäämällä verenkiertoa, parantamalla hormonitasapainoa ja vähentämällä stressiä. Liiallinen ja äärimmäinen liikunta voi kuitenkin olla haitallista ja jopa heikentää hedelmällisyyttä.
Jooga sopii lähes kaikille ikään, kuntoon tai kokemukseen katsomatta. Se on erinomainen valinta niille, jotka haluavat parantaa joustavuutta, voimaa ja stressinsietokykyä. Jooga voi myös olla hyödyllistä erityisesti niille, jotka kärsivät selkäkivuista tai stressistä.
Urheiluun ja liikuntaan palaaminen flunssan jälkeen tulisi tapahtua vasta täydellisen toipumisen jälkeen. Yleinen suositus on, että urheilua voi harkita, kun flunssan oireet ovat täysin poistuneet ja olo on normaali useamman päivän ajan. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja palata liikunnan pariin asteittain, aloittaen kevyillä harjoituksilla. Liian aikainen tai intensiivinen harjoittelu voi pahentaa oireita tai johtaa uusiin terveysongelmiin, kuten sydänlihastulehdukseen.
Liikunta edistää merkittävästi fyysistä terveyttä parantamalla sydän- ja verisuonijärjestelmän toimintaa, vahvistamalla lihaksia ja luita sekä edistämällä mielenterveyttä. Säännöllinen liikunta auttaa myös hallitsemaan painoa ja vähentämään kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien, riskiä.
Vatsan laihduttamiseksi on tärkeää yhdistää tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Vältä nopeita hiilihydraatteja ja keskity kuitupitoisiin ruokiin, jotka edistävät kylläisyyden tunnetta. Lisäksi vatsalihasharjoitukset voivat auttaa kiinteyttämään vatsan aluetta.
Lihasten kasvattaminen kotona on mahdollista tehokkailla kehonpainoharjoituksilla ja oikeanlaisella ravinnolla. Aloita yksinkertaisilla harjoituksilla, kuten punnerruksilla, kyykyillä ja vatsalihasliikkeillä, ja lisää vaikeusastetta asteittain esimerkiksi lisäämällä toistoja tai käyttämällä käsipainoja. Tärkeää on myös syödä proteiinipitoista ruokaa lihasten kasvun tukemiseksi ja pitää huolta riittävästä lepoajasta, jotta lihakset ehtivät palautua ja kasvaa.
Aloittaaksesi juoksun nollasta, on tärkeää kuunnella kehoasi ja edetä omaan tahtiin. Aloita kävelemällä ja lisää juoksuaskelia vähitellen. Esimerkiksi voit aluksi juosta 1 minuutin ja kävellä 2 minuuttia, toistaen tätä 20-30 minuutin ajan. Vähitellen voit pidentää juoksuosuuksia ja lyhentää kävelyosuuksia. Muista juoda riittävästi vettä ja syödä terveellisesti tukeaksesi kehosi toimintaa ja palautumista.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti päihtymyksen aikana, ja päihtymyksen jälkeen se voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja vaarantaa terveyden.
Useimmat valtimotaudin riskitekijät liittyvät elämäntapoihin, vaikka myös perimällä on jonkin verran merkitystä.
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
Matala-asteinen tulehdus on monen kansantaudin taustalla. Se kehittyy usein hitaasti vuosien kuluessa.
Metabolisessa oireyhtymässä ihmisellä on useita aineenvaihduntahäiriöitä samanaikaisesti.
Osteoporoosi vaikuttaa luun lujuuteen, mikä voi aiheuttaa luiden helpompaa murtumista. Osteoporoosin riskiin voi vaikuttaa erityisesti liikunnalla ja riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
