Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.
Kuukautiset ovat osa hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiskiertoa, joka on luonnollinen prosessi, jossa kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kehosta emättimen kautta verisenä vuotona. Kuukautiset tulevat, jos naisen munasolu ei ole hedelmöittynyt kierron aikaisemmassa vaiheessa ovulaation aikana.
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä. Ensimmäisten vuosien aikana tytöillä usein esiintyy epäsäännöllistä rytmiä kuukautisten välillä, mutta iän myötä kierron pituus yleensä tasoittuu.
Normaali kuukautiskierron pituus on 24-35 vuorokautta. Kuukautiskierto aloitetaan aina laskemaan ensimmäisestä vuotopäivästä. Kuukautisten kesto vaihtelee 2-8 päivän välillä, mutta yleinen kesto kuukautisille on noin 5 päivää.
Yleensä kuukautisten aikana nainen menettää verta noin 0,2-0,8 dl. Vuodon seassa poistuu erilaisia eritteitä, kudosnestettä, verta ja kohdun limakalvoa.
Noin joka kolmannella naisella on runsaat kuukautiset jossain vaiheessa elämänsä aikana. Koska kuukautisvuotoa on vaikea mitata, runsaan vuodon mittarina toimii naisen subjektiivinen kokemus vuodon runsaudesta.
Lisäksi vuodossa voi esiintyä paljon hyytymiä. Myös vuodon määrän aiheuttaneet haitat vaikuttavat runsaiden kuukautisten määrittämiseen. Yleensä kuitenkin puhutaan runsaista kuukautisista, kun vuodon määrä ylittää 0,8 dl. Tämä ei kuitenkaan ole tarkka raja.
Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutosanemiaa, sillä naiset, joilla on runsaat kuukautiset, voivat menettää jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden verrattuna naisiin, joilla on niukemmat kuukautiset. Raudanpuutteen taustalla voi olla monia taustatekijöitä, joista runsaat kuukautiset on yksi.
Raudanpuutos syntyy, kun rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ruokavaliosta. Raudanpuutos syntyy usein monen tekijän summana ja siihen vaikuttavat myös muut syyt runsaiden kuukautisten ohella. Esimerkiksi runsas urheilu lisää raudan tarvetta. Myös kasvisruokavalio on yksi raudanpuutteen riskitekijä.
Raudanpuutosta ja rautavarastojen tilannetta voidaan tutkia laboratoriokokeilla, joihin pääset Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Olemme koostaneet tärkeistä tutkimuksista valmiin raudanpuutteen testipaketin.
Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.
Runsaita kuukautisia hoidetaan ehkäisypillereillä, -laastareilla, -renkailla ja hormonikierukalla. Runsaiden kuukautisten hoito on tärkeää raudanpuutteen ehkäisyn ja elämänlaadun parantamisen vuoksi. Runsaiden kuukautisten hoito helpottaa myös kuukautiskipua. Mikäli runsaat kuukautiset mietityttävät, on asia hyvä ottaa puheeksi seuraavalla gynekologikäynnillä.
Kuukautiskipujen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Toiset eivät tunne kuukautisten aikaan juuri mitään, toisilla voi puolestaan olla merkittäviä kipuja kuukautisten aikaan.
Kuukautiskipuihin voi liittyä:
Kuukautiskivut ovat normaaleja, eikä niistä tule huolestua. Voimakkaat kivut heikentävät usein toimintakykyä ja elämänlaatua, jolloin niitä kannattaa hoitaa. Kipuja voi yrittää helpottaa myös sopivan kevyellä liikunnalla. Yleensä kuukautiskivut kestävät 1–2 päivää vuodon alkamisesta.
Monilla liikunta ja lämpötyyny helpottavat kipuilua. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää, ja niiden käyttö kannattaa aloittaa heti kuukautisten alkaessa, jos tietää, että niille on tarvetta. Myös riittävän suuri annos on tärkeää. Kovissa kuukautiskivuissa, tai mikäli ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet eivät auta riittävästi kuukautiskipuihin, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Hormonaaliset ehkäisymenetelmät (esim. ehkäisypillerit, -laastarit, -renkaat ja hormonikierukat) auttavat usein kuukautiskipuun samalla kun vuoto niukkenee. Hormonittomat ehkäisyvalmisteet (kuparikierukka) ei auta kipuihin tai runsaaseen kuukautisvuotoon, päinvastoin kuparikierukka usein lisää vuodon määrää.
Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita voidaan käyttää myös ilman kuukausittaisia taukoja, ja näin vähentää kuukautisvuodon ja -kipujen määrää. Tällöin esim. ehkäisypillereissä pidetään taukopäivät harvemmin kuin kerran kuukaudessa, esim. 3-6 kuukauden välein.
Runsaita kuukautisia voidaan hoitaa myös traneksaamihappoa sisältävillä lääkkeillä, joita käytetään runsaiden vuotopäivien aikan. Ne ovat reseptilääkkeitä, eli saatavissa vain lääkärin reseptillä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kuukautiskivuista kärsivät voivat olla tavallista alttiimpia myös muille kroonisille kivuille. Analyysin perusteella kuukautiskivuista kärsivillä oli kroonisia kipuja muita enemmän ja oireet olivat voimakkaampia. Yhteys koski lantion alueen kipuja, mutta myös muita kipuja.
Kuukautiskipuisilla erilaisia kroonisia kipuja oli noin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin muilla naisilla. Tämän tutkimuksen tulokset eivät paljasta, mistä yhteys tarkalleen johtuu. On mahdollista, että kuukautiskivut altistavat muille kivuille tai niillä kummallakin on yhteisiä mekanismeja ja riskitekijöitä.
Kuukautisiin liittyvä migreeni eli kuukautismigreeni liittyy kuukautiskiertoon. Kuukautismigreeni ilmenee ilman auraa, ja se alkaa yleensä kahden päivän sisällä ennen tai jälkeen kuukautisten alkamisen. Tämän migreenin syynä pidetään todennäköisesti estrogeenitason laskua. Hoitona voidaan käyttää tulehduskipu-, migreeni- tai pahoinvointilääkkeitä sekä näiden yhdistelmiä.
Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen eri vaiheeseen – munarakkulan kypsymisvaiheeseen (follikkelivaihe) ja keltarauhasen toimintavaiheeseen (luteaalivaihe).
Follikkelivaihe on kierron alkupuolisko (ensimmäisestä vuotopäivästä ovulaatioon).
Follikkelivaiheen ja luteaalivaiheen välissä on ovulaatiovaihe, jolloin ovulaatio tapahtuu ja munasolu irtoaa munasarjasta. Ovulaatio tapahtuu kierron puolivälin paikkeilla, mutta ovulaation ajankohta voi vaihdella.
Luteaalivaihe on kierron jälkimmäinen puolisko (ovulaatiosta seuraavien kuukautisten alkamiseen).
Kierron alussa aivolisäkkeen tuottama follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) kypsyttää munarakkulan. Samalla munarakkula tuottaa estradiolia (naishormormonia), joka paksuntaa kohdun limakalvoa.
Kierron alkupuoliskon follikkelivaihe määrittää kierron pituuden. Follikkelivaihe päättyy ovulaatioon. Kierron alkupuoliskon puolivälissä estradiolin eritys alkaa ja se samalla jarruttaa FSH:n eritystä.
Nainen ovuloi, kun munarakkula on kypsä ja se puhkeaa. Tällöin irtoaa munasolu. Samalla ovulaatio käynnistää aivolisäkkeessä erittyvän luteinisoivan hormonin (LH) nopean nousun. Lutenisoivan hormonin nousu tukee keltarauhasen toimintaa ja sen erittämän hormonin, progesteronin, eritystä kahden viikon ajan.
Progesteronin määrä veressä on suurimmillaan 5–10 päivää ovulaation jälkeen. Progesteroni kypsyttää kohdun limakalvoja valmistaakseen kohdun mahdollista raskautta varten. Keltarauhasen toiminta heikkenee ja se surkastuu, jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt. Tällöin alkaa kuukautisvuoto.
Kuukautiset alkavat tytöillä noin 10-16 vuoden iässä, yleensä 12-13 vuotiaina. Alkamisajankohtaan vaikuttaa liikunnan ja ruokavalion lisäksi perimä. Alkuvuosina kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännöllisiä.
Nuorena kuukautiset voivat olla todella runsaita ja johtaa anemiaan. Vähitellen kuukautiskierto alkaa tasaantumaan.
Naiset ovat hedelmällisimmässä iässä 18-25-vuotiaina, jolloin raskaaksi tuleminen on todennäköisintä. 30 ikävuoden tienoilla hedelmällisyys rupeaa laskemaan.
35-45 vuoden iässä naiset kärsivät eniten premenstruaalisista oireista.
Kuukautiset loppuvat vähitellen noin 45-56 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä, yleensä noin 51-vuotiaana. Vaihdevuosina naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta niiden toiminta sammuu.
Kuukautiskiertoon voi liittyä erilaisia häiriöitä, kuten epäsäännölliset kuukautiset tai tiuhat kuukautiset.
Kuukautiskierron epäsäännöllisyys on normaali vaiva naisilla. Jotkut kärsivät epäsäännöllisistä kuukautisista koko elämänsä ajan, kun taas joillakin se voi olla hetkellinen vaihe.
Epäsäännöllisistä tai harvoista kuukautisista eli oligomenorreasta puhutaan, kun kuukautisten väli on viidestä viikosta useampiin kuukausiin. Epäsäännölliset kuukautiset voivat heikentää elämänlaatua, sillä kuukautiset voivat alkaa yllättäen ja ne voivat olla runsahkot.
Tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kierto on lyhyempi kuin 23 päivää. Tämä lyhyt kierto on normaalia nuorilla tytöillä, mutta myös vaihdevuosia lähestyvillä naisilla.
Kuukautiskiertojen välillä voi ilmaantua välivuotoa eli metrorragiaa. Välivuotoa voi ilmaantua niin normaalin kuin pitkän kuukautiskierron kanssa. Lisäksi hormonihoidot ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa välivuotoa.
Erilaiset tulehdukset ja gynekologiset sairaudet voivat myös aiheuttaa välivuotoa. Tiputteluvuoto voi olla myös merkki yleissairauksista, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai huonosta sairauden tasapainosta.
Välivuodon syyt tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla.
Kuukautisten poisjäämisen eli amenorreaa on kahdenlaista, primaarista ja sekundaarista. Yleisin syy kuitenkin kuukautisten pois jäämiselle on raskaus. Amenorrean syy tulee aina selvittää, jos kyse ei ole raskaudesta.
Useamman kuukauden ajaksi pois jääneiden kuukautisten syy on tärkeä selvittää lääkärin vastaanotolla.
Kun aiemmin säännölliset kuukautiset ovat jääneet pois yli puoleksi vuodeksi tai epäsäännölliset kuukautiset yli kolmeksi kierroksi, kutsutaan sitä sekundaariseksi amennoreaksi.
Primaarisesta amenorreasta puhutaan henkilöillä, joilla kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä.
Monet tekijät voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin. Muun muassa nopea laihduttaminen ja ylipaino voivat vaikuttaa kierron häiriöihin. Myös yleissairauksien epätasapaino ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin.
Suuret liikuntamäärät ja niukka ruokavalio voivat aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen. Näiden lisäksi kehon ylikuormittaminen ja stressi vaikuttavat kuukautiskiertoon. On siis tärkeä pitää huolta ruokailun, liikunnan ja levon tasapainosta.
Omasta kehosta on tärkeä pitää huolta. Omalla yleiskunnolla ja hyvällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi PMS-oireiden ja kierron häiriöiden ilmaantuvuuteen. Lisäksi epäsäännöllisiin kuukautisiin voidaan vaikuttaa painonhallinnalla ja oikealla liikunnan määrällä. Myös tupakoinnilla ja päihteiden käytöllä on vaikutus kuukautisiin, sillä ne vaikuttavat munasarjojen toimintaan.
Mielen ja kehon stressillä on myös vaikutus kuukautiskiertoon ja kokemuksiin kuukautisten aikana. Stressi voi aiheuttaa kuukautisten poisjäännin tai myöhästyttää kuukautisten alkamista. Näissä hetkellisissä stressitilanteissa kannattaa tilanteen antaa vain rauhoittua ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Stressiä kannattaa pyrkiä lievittämään keinoilla, jotka helpottavat oloa, mutta myös stressiä aiheuttavan juurisyyn selvittäminen on tärkeää.
Mikäli tarvitset apua kuukautiskipuihin tai runsaiden kuukautisten hoitoon, voit varata ajan esimerkiksi Mehiläiselle.
Raskauden mahdollisuus on suurimmillaan ovulaation aikana, joka tapahtuu yleensä noin 10-16 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Tämä aikaikkuna vaihtelee naisesta toiseen ja kuukaudesta toiseen. Spermalla on kyky elää naisen kehossa jopa 5 päivää, joten yhdyntä muutama päivä ennen ovulaatiota voi johtaa raskauteen.
Kuukautiset kestävät tyypillisesti 3–7 päivää. Kesto voi vaihdella kuukausittain ja eri elämänvaiheissa.
Kuukautiset päättyvät yleensä 45–55 vuoden iässä, kun nainen saavuttaa menopaussin.
Kuukautiset alkavat yleensä murrosiässä, 10–15-vuotiaana. Aloitusikä voi vaihdella yksilöllisesti.
Raskauden mahdollisuus alkaa kasvaa jo viisi päivää ennen ovulaatiota, sillä siittiöt voivat elää naisen elimistössä jopa 5 päivää. Suurin mahdollisuus tulla raskaaksi on 1-2 päivää ennen ovulaatiota ja itse ovulaation päivänä.
Raskauden todennäköisyys on erittäin pieni kuukautisten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, sillä munasolu ei ole vielä kypsynyt. Kuitenkin, koska ovulaation ajankohta voi vaihdella, on mahdotonta määrittää täysin “turvallisia” päiviä. Siksi, jos raskauden välttäminen on tärkeää, on suositeltavaa käyttää luotettavia ehkäisymenetelmiä jatkuvasti.
Kuukautiset tulevat yleensä kerran kuukaudessa, mutta kierron pituus voi vaihdella 21–35 päivän välillä.
Jos kuukautisesi kestävät yli 7 päivää tai ovat poikkeuksellisen runsaat, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Pitkittyneet kuukautiset voivat olla merkki hormonaalisista häiriöistä tai muista terveysongelmista.
Seuraavat kuukautiset alkavat tyypillisesti 21–35 päivän kuluttua edellisten päättymisestä. Kuukautiskierto voi vaihdella yksilöllisesti.
Kuukautisten aikana nainen menettää keskimäärin noin 20-80 millilitraa verta per kuukautiskierto. Kuukautisvuoto sisältää paitsi verta, myös limaa ja kohdun limakalvon jäänteitä. Joissakin tapauksissa kuukautiset voivat olla erityisen runsaat, jolloin vuodon määrä voi nousta yli 80 millilitraan. Tällöin on tärkeää huolehtia riittävästä raudan saannista, sillä jatkuva runsas vuoto voi johtaa anemiaan.
Ovulaatio tapahtuu yleensä noin 14 päivää ennen seuraavien kuukautisten alkua. Tämä aika voi vaihdella naisesta toiseen ja kuukaudesta toiseen, mutta keskimäärin ovulaatio sijoittuu kuukautiskierron puoliväliin.
PMS-oireet alkavat yleensä 1-2 viikkoa ennen kuukautisten alkamista. Tämä aika vastaa luteaalivaihetta, joka on kuukautiskierron toinen puolisko. Oireiden alkamisajankohta ja voimakkuus voivat vaihdella suuresti yksilöllisesti. Joillakin naisilla oireet saattavat olla lieviä ja kestää vain muutaman päivän, kun taas toisilla ne voivat olla voimakkaita ja kestää koko luteaalivaiheen ajan.
Keltarauhanen surkastuu, jos raskaus ei ole käynnistynyt. Tämä tapahtuu yleensä kuukautiskierron noin 24. päivänä. Keltarauhasen surkastuminen johtuu siitä, että sen erittämät progesteroni ja estrogeeni vähentävät hypotalamuksen FSH ja LH tuotantoa, mikä puolestaan laskee munasarjan estrogeenituotantoa.
Kuukautiset alkavat tyypillisesti 14 päivää ovulaation jälkeen, mikäli raskautta ei ole alkanut. Tämä 14 päivän jakso, jota kutsutaan luteaalifaasiksi, on melko vakio useimmilla naisilla, mutta voi vaihdella 12-16 päivän välillä.
Kuukautisia voi yrittää estää käyttämällä jatkuvaa hormonaalista ehkäisyä, kuten ehkäisypillereitä tai -laastareita. Keskustele lääkärin kanssa parhaasta vaihtoehdosta.
Normaali kuukautiskierto kestää 21–35 päivää. Jos kierto on säännöllisesti lyhyempi tai pidempi, on hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Kuukautiset loppuvat luonnollisesti, kun nainen saavuttaa menopaussin iässä, joka yleensä on 45–55 vuoden välillä. Tämä johtuu munasarjojen vähenevästä hormonituotannosta ja munasolujen loppumisesta. Joissakin tapauksissa lääketieteelliset toimenpiteet, kuten hormonikorvaushoito, voivat vaikuttaa kuukautisten loppumiseen.
Stressi voi vaikuttaa kuukautiskiertoon monin tavoin. Se voi aiheuttaa kuukautisten myöhästymistä, epäsäännöllisyyttä tai jopa niiden väliaikaista loppumista. Stressi vaikuttaa hypotalamuksen toimintaan, joka säätelee hormoneja, jotka ovat vastuussa kuukautiskierron ylläpidosta. Pitkäaikainen stressi voi vaatia lääkärin konsultaatiota kuukautiskierron normalisoimiseksi.
Kuukautisten lopettaminen vaatii yleensä hormonaalista ehkäisyä tai lääketieteellistä toimenpidettä, kuten kohdun limakalvon manipulaation. Keskustele vaihtoehdoista lääkärin kanssa.
Jos kuukautisesi ovat yli viikon myöhässä eikä raskaus ole mahdollinen syy, on hyvä konsultoida lääkäriä. Myöhästyminen voi johtua stressistä, hormonaalisista muutoksista tai terveysongelmista.
Kuukautiset voivat olla myöhässä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Jos myöhästyminen on toistuvaa tai pitkäaikaista, on suositeltavaa tarkistuttaa tilanne lääkärillä.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan, yleisvointiin ja sydämen toimintaan. Testipakettiin on valittu raudanpuutteen tarkasteluun ferritiinin lisäksi myös kaksi muuta hyödyllistä testiä; tulehdusarvo CRP ja verenkuva.
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan ja yleisvointiin. Laajan raudanpuutteen ja anemian tutkimuksen tuloksena saat tärkeimmät arvot, jotka liittyvät rautaan, rautavarastoihin ja anemiaan.
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa raskaaksi tulemiseen? Miten omaa hedelmällisyyttä voisi tukea?
Hiustenlähtöön on monia syitä. Tässä artikkelissa käymme niistä läpi yleisimpiä.
Joskus levottomien jalkojen oireet selittyvät matalalla ferritiinillä ja raudanpuutteella, jolloin raudanpuutteen hoitaminen rautalisällä auttaa yleensä levottomien jalkojen oireisiin.
Raskaus vaikuttaa siihen, mitä arvoja laboratoriokokeissa voidaan pitää “normaaleina”.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
