Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.
Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.
On olemassa hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia, ja normaalitasolla pysyessään kolesteroli on olennainen aine elimistölle.
Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Tutustu Puhti-laboratoriopakettiin, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Tutkimus sisältää useita eri mittareita, jotka antavat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi.
Saat kaikki Puhdin tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Voit tarvittaessa tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation testien jälkeen suoraan Puhdin tulosraportilta.
Mitä tarkoittaa kokonaiskolesteroli?
Nimensä mukaisesti kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan määrittää kolesterolin kokonaismäärä verestä. Kokonaiskolesteroli kertoo kuitenkin vain vähän elimistön rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Siksi on tärkeämpää selvittää, minkä kolesterolia kuljettavan lipoproteiinin pitoisuus on poikkeava.
Kolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on “huonoa” kolesterolia (LDL-kolesteroli), joka kulkeutuu epäsuotuisissa oloissa valtimon seinämään ahtauttaen niitä vähitellen. Mittauksella saadaan selville myös, paljonko kehossa on “hyvää” kolesterolia (HDL-kolesteroli).
Lisäksi mittaus kertoo veren triglyseridipitoisuuden. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joilla on merkittävä rooli energian varalähteenä elimistössä.
Kolesteroli ei liukene veteen, joten sitä ei voi kuljettaa verenkierrossa sellaisenaan. Kolesterolin on muututtava vesiliukoiseksi, jolloin se pakkautuu kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään ja niiden avulla sitä kulkeutuu verenkierron mukana ympäri kehoa.
Lipoproteiinit sisältävät neljää ainesosaa: kolesterolia, triglyseridiä, fosfolipidiä ja proteiinia.
Ihmisen kokonaiskolesteroli jakautuu luokkiin, jotka eroavat toisistaan tehtävänsä, kokonsa, tiheytensä ja koostumuksensa suhteen.
VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit. Maksa tuottaa VLDL-kolesterolia ja vapauttaa sen verenkiertoon. VLDL-hiukkaset kuljettavat kudoksiin triglyseridejä, jotka ovat rasvan kaltaista ainetta. VLDL– ja LDL-kolesteroli ovat pahaa kolesterolia, koska ne voivat edistää tukkeutumien muodostumista valtimoissa.
LDL eli matalatiheyksiset lipoproteiinit. LDL kuljettaa valtaosan veren kolesterolista ja sen avulla kolesteroli pääsee kulkeutumaan verestä kudoksiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja sitä voi kertyä valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä. Tätä kolesterolia kutsutaan myös pahanlaatuiseksi kolesteroliksi.
HDL eli korkeatiheyksiset lipoproteiinit. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa. Tätä kolesterolia kutsutaan hyvälaatuiseksi kolesteroliksi.
Kolesterolin mittaaminen
Kolesterolin määrä ja laatu voidaan mitata verikokeiden avulla. Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan veren kolesterolipitoisuus.
Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla alle 5 mmol/l (millimoolia litrassa).
Jaottelu
Suositusarvo (mmol/l)
Ihanteellinen
3,5 – 5,0
Hyvä
5,1 – 5,9
Lievästi kohonnut
6,0 – 6,9
Kohonnut
7,0 – 7,9
Huomattavasti kohonnut
yli 8,0
Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde tulisi olla korkeintaan neljä.
Kolesteroli viitearvot
Tutkimus
Lyhenne
Suositus (mmol/l)
Kokonaiskolesteroli
P-Kol
alle 5
LDL-kolesteroli (huono)
P-Kol-LDL
alle 3
HDL-kolesteroli (hyvä)
P-Kol-HDL
yli 1,2 naiset yli 1,0 miehet
Triglyseridit
P-Trigly
alle 2
Non-HDL
Non-HDL
alle 3,8
Paaston vaikutus kolesteroliarvojen tulkintaan
Triglyseridit Jos olet paastonnut ennen näytteenottoa, viitearvo on alle 1,7 mmol/l. Jos et ole paastonnut, viitearvo on alle 2 mmol/l.
Miksi kolesteroli tutkitaan?
Ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi siellä ollessaan aiheuttaa tukoksia. Kohonnut kolesteroli on suuri riskitekijä muille sairauksille.
Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä.
Mitä kolesterolin mittaus kertoo?
Kokonaiskolesterolin mittauksen avulla voidaan määritellä, onko henkilöllä riski sairastua kohonneen kolesterolin aiheuttamiin vakaviin sairauksiin. Tuloksia voidaan käyttää myös sen arviointiin, minkälaisia toimia tarvitaan (itsehoidon tehostaminen tai lääkehoidon aloittaminen), jotta henkilön riski sairastua vakaviin sairauksiin vähenisi. Elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa kolesteroliarvoihin.
Lisäksi kokonaiskolesterolista voidaan tutkia, onko kolesterolia alentava hoito tehonnut.
Kolesterolin mittaukseen menevän muistilista
Tarkista vaaditaanko paastoa. Kolesteroli voidaan nykyään mitata joko paastonäytteestä tai ilman paastoa. Tunnistat paastoa vaativan tutkimuksen siitä, että sen etuliitteenä on fS tai fP. Ilman paastoa otettavassa näytteessä ei ole pientä f-kirjainta etuliitteessä. Suurin osa Puhdin testipaketeista otetaan ilman paastoa.
Muista säännöllinen mittaus. Jokaisen aikuisen on hyvä olla tietoinen omista kolesteroliarvoistaan. Jos kolesteroli on koholla, tai on sydän- tai verisuonitautien riskitekijöitä (kuten ylipaino, kohonnut verenpaine, diabetes, suvussa sydänkohtauksia, aivohalvauksia tai muita verisuoniin liittyviä sairauksia), on kolesteroliarvoja syytä seurata tiheämmin. Arvoja kannattaa mitata tiheämmin myös, jos niissä tapahtuu muutoksia. Oma-aloitteisesti verikokeet voi tutkia Puhdin laboratoriopaketeilla esimerkiksi kerran vuodessa pysyäksesi kartalla siitä, että tärkeät arvot, kuten kolesteroli ja verensokeri, ovat normaalit. Muista kuitenkin, etteivät normaalit arvot takaa terveyttä. Lääkäriin tulee kuitenkin hakeutua, jos on terveyshuolia tai ilmenee oireita.
Vältä mittausta sairaana. Kolesteroliarvoja, kuten muitakaan kiireettömiä verikokeita, ei kannata mitata äkillisen sairauden yhteydessä. Tulethan näytteenottoon vain terveenä.
Raskaus. Kolesteroliarvot voivat nousta raskauden aikana. Tällöin arvot kannattaa tarkistaa raskauden jälkeen.
Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta.
Lääkkeet. Tietyt lääkeaineet voivat nostaa kolesterolia. Tällaisia ovat muun muassa anaboliset steroidit ja aknen hoitoon käytettävä isotretinoiini.
Korkea kolesteroli
Korkea tai kohonnut kolesteroli voi johtua monesta eri tekijästä, joita käydään läpi seuraavaksi.
Mistä korkea kolesteroli johtuu?
Yleisin syy korkeaan kolesteroliin (LDL) on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa. Suosi pehmeitä rasvoja kuten oliiviöljyä.
Jos pahanlaatuista eli LDL-kolesterolia on kehossa liian paljon, voi se ahtauttaa valtimoita ja tällöin johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Siksi on tärkeää suhtautua kohonneeseen kolesteroliin vakavasti ja aloittaa kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen.
Mitkä ovat korkean kolesterolin riskitekijöitä?
Kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli ja sukurasite.
Sukupuoli. Naisilla kolesteroliarvot nousevat usein vaihdevuosien jälkeen.
Ikä voi lisätä riskiä kohonneeseen kolesteroliin. 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet sekä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset kuuluvat kohonneen kolesterolin riskiryhmään.
Perinnöllisyys. Kohonneen kolesterolin riski voi lisääntyä, jos perheenjäsenistä esimerkiksi isä kärsii varhaisesta (ennen 55 ikävuotta) sydänsairaudesta tai äiti samasta sairaudesta (ennen 65 ikävuotta).
Kohonnut kolesteroli voi myös syntyä muiden tekijöiden vuoksi
Kolesteroli voi olla koholla myös seuraavissa tilanteissa:
Korkea kolesteroli on suuri riskitekijä muille, vakaville sairauksille, mutta se ei itsessään aiheuta yleensä mitään oireita. Korkeaa kolesterolia ei voi siis itse tuntea tai havaita muutoin kuin mittaamalla arvot laboratoriokokein.
Säännöllisesti otetut verikokeet auttavat tunnistamaan kohonneen kolesterolin, jolloin sen asianmukainen hoito voidaan aloittaa.
Miten korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa?
Kohonnut kolesteroli on usein elintapaperäistä, joten sen alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla.
Ravinnossa kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun, sekä riittävän ravintokuidun määrään.
Lisäksi lisäämällä liikuntaa osaksi arkea voidaan kasvattaa hyvänlaatuisen (HDL) kolesterolin määrään kehossa.
Tupakoinnin lopettaminen on myös avainasemassa elintapamuutoksessa, koska tupakointi laskee hyvänlaatuisen kolesterolin määrää.
Kolesterolin haitallisuus on riippuvainen muista verisuonia vahingoittavista tekijöistä, joita ovat tupakointi, korkea verenpaine ja liikunnan laiminlyönti.
Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia ja kolesteroliarvot pysyvät suositelluilla tasolla, pyritään kolesterolia ensisijaisesti alentamaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla.
Kolesterolin alentamiseen suhtaudutaan tarkemmin, jos henkilön valtimotaudin riski on selvästi suurentunut. Heitä ovat diabeetikot tai oireettomat henkilöt, joilla on riskilaskurin mukaan 10 prosentin mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana. Lääkehoidon aloittamista harkitaan itsehoidon tueksi.
Riski on suurin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimosairaus, diabetekseen liittyviä lisäsairauksia tai riskilaskurissa riskin mahdollisuus on yli 15 %. Tässä tapauksessa lääkehoidon aloittaminen kolesterolin alentamiseksi on välttämätöntä.
Korkean kolesterolin hoito ruokavaliolla
Ruokavalion avulla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin, erityisesti LDL-kolesteroliin. Alla olevien vinkkien avulla voit ennaltaehkäistä ja hoitaa kohonnutta kolesterolia.
Ravinnosta saatavan rasvan laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Ruuasta saatava rasvan laatu on hyvä, kun se on suurelta osin pehmeää rasvaa.
Alkuun pääsee pienin askelin: korvaamalla runsaasti kovaa rasvaa sisältävät tuotteet esimerkiksi pehmeitä kasvirasvoja sisältävillä tuotteilla ja huolehtimalla, että lautasella on monipuolista, värikästä ja kuiturikasta ruokaa.
Kovia rasvoja tulisi välttää ja osa niistä korvata pehmeillä rasvoilla.
Yleisiä kovan lähteitä ovat:
maitotuotteet
rasvainen liha
eläinperäiset tuotteet
makkarat yms valmisteet
leipomotuotteet
snacksit
einekset.
Kovan rasvan määrää voi vähentää siirtymällä eläinrasvojen käytöstä pehmeiden kasvirasvojen käyttöön.
Pehmeitä rasvoja saa muun muassa kasviöljyistä, joista hyviä esimerkkejä ovat oliiviöljy ja rypsiöljy.
Vinkkejä, joiden avulla voit vähentää kovan rasvan määrää ja lisätä pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi:
Vähennä eläinperäisten tuotteiden ja erityisesti eläinrasvan käyttöä. Mikäli käytät eläinperäisiä tuotteita, valitse ne vähärasvaisina.
Suosi vähärasvaisia lihoja, joita ovat muun muassa kana ja kalkkuna.
Suosi rasvaista kalaa, kuten lohi ja sardiinit.
Vältä prosessoituja elintarvikkeita, kuten hampurilaiset ja snacksit.
Suosi pähkinöitä ja siemeniä kasvirasvan lähteenä.
Suosi kasviöljyjä ja juoksevia kasviöljyvalmisteita.
Muista ravintokuitu ja kasvikset. Lisää kasviperäisten ruokien kokonaismäärää.
Korkean kolesterolin hoito lääkehoidolla
Lääkehoidon aloittamista harkitaan, jos ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla kolesteroliarvo ei vähene riittävästi.
Kolesteroliarvojen lisäksi hoidon aloittamiseen vaikuttavat:
FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yhden geenin virheen aiheuttama kolesterolia kohottava sairaus. FH-tauti on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja Suomessa sitä sairastaa noin 10 000 henkilöä. Tauti periytyy vallitsevasti eli sitä sairastavien lapsista puolet perii taudin itselleen.
FH-taudissa kolesteroliarvo on usein yli 10 mmol/l, mutta arvo voi myös olla pienempi. Ruokavalio ja elämäntavat eivät vaikuta taudin kolesteroliarvoon. Tautia hoidetaan lääkityksellä. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa aikaisen sepelvaltimosairauden.
Miten pääsen kolesterolin testeihin?
Tutustu Puhti-laboratoriopakettiin, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Saatavilla on myös muita erilaisia kattavia paketteja.
Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita eri mittareita, jotka antavat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Laboratoriopaketti auttaa sinua näkemään helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen mukaisia ja mitä kukin arvo tarkoittaa sekä kuinka voit vaikuttaa arvoihin.
Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Mittaa myös lipoproteiinit
Jopa kolesterolipitoisuutta tärkeämpiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat elimistön rasvoja kuljettavien partikkelien laatu ja lukumäärä. Katso myös lipoproteiinien tutkimuspaketti. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely sekä kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.
Sisältää tutkimukset: apo A1, apo B ja suhdeluku fS-ApoB/A1. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely ja kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Kolesterolitasot voivat alkaa laskea jo muutaman viikon sisällä elintapamuutoksista, kuten ruokavalion muutoksesta ja lisääntyneestä liikunnasta. Lääkityksen avulla muutokset voivat näkyä vielä nopeammin.
Kolesterolilääkitys voidaan aloittaa, kun elintapamuutokset eivät ole riittäviä alentamaan korkeita kolesterolitasoja ja henkilöllä on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin.
HDL-kolesterolia voi nostaa lisäämällä ruokavalioon terveellisiä rasvoja, kuten pähkinöitä, oliiviöljyä ja rasvaista kalaa, sekä säännöllisellä aerobisella liikunnalla.
Kokonaiskolesteroli lasketaan yhteen HDL-, LDL- ja 20 prosenttia triglyseridien arvosta. Tämä antaa yleiskuvan veren kolesterolitasoista.
LDL-kolesterolia voi laskea vähentämällä ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin määrää, lisäämällä kuituja ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa.
Sepelvaltimotauti todetaan yleensä sydämen rasituskokeella, EKG:llä (elektrokardiogrammilla) sekä verikokeilla, jotka mittaavat sydämen merkkiaineita. Joskus voidaan käyttää myös kuvantamistutkimuksia, kuten sydämen ultraääntä tai tietokonetomografiaa.
Kolesterolitasot voivat nousta nopeasti, jopa muutamassa päivässä, jos ruokavalioon lisätään runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruokia.
Kolesteroli poistuu elimistöstä maksan kautta, joka muuntaa sen sappeen. Sappi auttaa rasvojen sulattamisessa ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Lisäksi on tärkeää seurata verenpainetta, kolesteroliarvoja ja verensokeria säännöllisesti.
Kolesterolin mittaus suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa terveille aikuisille. Riskiryhmiin kuuluvien ja kolesterolilääkitystä käyttävien tulisi mitata kolesterolinsa useammin.
LDL-kolesterolin katsotaan olevan liian korkea, kun sen pitoisuus veressä ylittää 3 mmol/l. Korkeat LDL-arvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten niiden hallinta on tärkeää terveyden kannalta.
Kolesterolia voi alentaa syömällä terveellisesti, vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saantia, lisäämällä kuitupitoisten ruokien määrää ruokavaliossa ja säännöllisellä liikunnalla.
Kolesteroli on liian korkea, kun kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l, LDL-kolesteroli yli 3 mmol/l tai HDL-kolesteroli on alle 1 mmol/l miehillä ja alle 1,2 mmol/l naisilla.
Aikuisen tulisi saada alle 200 mg kolesterolia päivässä ruokavaliosta.
Triglyseridien alentamiseksi suositellaan terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, alkoholin käytön vähentämistä, terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja, sekä tarvittaessa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, vähentävät maksan kolesterolin tuotantoa ja lisäävät sen poistumista verenkierrosta, mikä alentaa veren kolesterolitasoja.
Jopa kolesterolipitoisuutta tärkeämpiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat elimistön rasvoja kuljettavien partikkelien laatu ja lukumäärä. Sisältää tutkimukset: apo A1, apo B ja suhdeluku fS-ApoB/A1. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely ja kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.
Kolesterolin mittauksessa tutkitaan veren rasva-arvot. Pitää sisällään testit: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, non-HDL ja Kol/HDL-suhde.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Mitä lipidi tarkoittaa? Lipidi on yleisnimitys kaikille veressä kulkeville rasvoille ja rasvan kaltaisille aineille. Keho varastoi luonnostaan ravinnosta saatavaa rasvaa tulevaan käyttöön. Kun keho tarvitsee energiaa,
Puhdin kolesterolimittauksissa raportoidaan myös laskennallinen non-HDL-kolesteroli. Non-HDL kuuluu kolesterolien tutkimukseen (veren rasva-arvot eli lipidit). Tutkimus sisältyy useisiin Puhdin laboratoriopaketteihin.