Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)?
Hyvin toimiva kilpirauhanen on ihmiselle välttämättömyys. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisyyn ei ole olemassa keinoja, mutta sen aiheuttamiin oireisiin voidaan vaikuttaa.
“Hypo” on etuliite, joka tarkoittaa “vähäistä”, “alapuolella” tai “ali”. Lääketieteessä se viittaa yleensä jonkin aineen tai toiminnan vähäisyyteen tai riittämättömyyteen. Sana “tyreoosi” taas viittaa kilpirauhaseen.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan testit
Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan testata helposti laboratoriokokeella. Voit tilata kilpirauhasen testit Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Tulokset saat yleensä jo heti seuraavana päivänä. Voit tilata erikseen kauttamme myös lääkärin konsultaation tutkimusten jälkeen.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus. Sairauden esiintyvyys on eri väestötutkimusten mukaan:
naisilla 2-7,5%
miehillä 0,1-2,8%.
Synnynnäinen vajaatoiminta todetaan 1/3500 vastasyntyneellä. Vuodessa Suomessa syntyy toistakymmentä lasta, joilla on synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu kilpirauhasen puuttumisesta tai sen huomattavasta alikehityksestä. Tätä seulotaan vastasyntyneiltä napaverinäytteestä.
Kilpirauhasen toiminta
Kilpirauhanen on pieni, kurkunpään alapuolella sijaitseva rauhanen. Kilpirauhanen on sisäeritysrauhaseksi melko iso. Sillä on merkittävä tehtävä elimistön toimintojen ylläpidossa.
Kilpirauhasen toiminta on tarkoin säädeltyä. Erityisesti aivoissa sijaitsevat hypotalamus ja aivolisäke osallistuvat kilpirauhasen toiminnan säätelyyn takaisinkytkennän kautta. Kilpirauhasen erittämät hormonit säätelevät laajasti elimistön toimintaa.
Kilpirauhanen koostuu lukuisista mikroskooppisen pienistä rakkuloista. Niiden seinämää reunustavat kilpirauhashormoneja tuottavat follikkelisolut. Kilpirauhasen follikkelisolut ottavat sisäänsä verenkierrosta jodia, joka on välttämätön kilpirauhashormonien tuotantoa varten.
Kilpirauhasen hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin
Kilpirauhasen erittämät hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin, kuten:
kasvuun
kehitykseen
aineenvaihduntaan
muiden hormonien vaikutuksiin
kehon lämmönsäätelyyn
hermoston ja lihaksiston toiminnan säätelyyn
psyykkiseen hyvinvointiin.
Kilpirauhasen toimintahäiriöt
Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat yleisimpiä sisäelinrauhasten poikkeamia. Kilpirauhasen häiriintyneelle toiminnalle on useita syitä. Tämä artikkeli käsittelee kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia (katso myös kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi).
Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi?
Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, joka vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, yleisvointiin, kehon lämmönsäätelyyn ja painon säätelyyn. On tärkeää tunnistaa tämä tila ajoissa. Kilpirauhasen toiminta tutkitaan, jos kokee esimerkiksi voimakasta väsymystä tai paino on noussut runsaasti ilman, että syömis- ja liikkumistottumuksissa on tapahtunut suuria muutoksia.
Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta
Mitä tapahtuu, jos kilpirauhasen vajaatoimintaa ei hoida? Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta häiritsee elimistön toimintaa laajalti; tilanne vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, painonhallintaan ja muistiin.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet
Miten kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee ja miten tunnistaa kilpirauhasen vajaatoiminta? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat hyvin moninaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan laboratoriokokeilla, eivätkä pelkät oireet riitä sen toteamiseen. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa:
Palelu ja viileä iho. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyyn, jolloin ihmisen kylmänsietokyky heikkenee.
Hikoilemattomuus.
Väsymys. Mikäli tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi, voi kyseessä olla kilpirauhasen vajaatoiminta.
Hajamielisyys, hidas ajattelu ja muutokset oppimiskyvyssä
Masennuksen ja ahdistuneiden kaltaiset oireet kuten aloitekyvyttömyys, hitaus, hermostuneisuus, painon muutokset ja väsymys. Masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä epäiltäessä on hyvä tarkistaa kilpirauhasarvot.
Selittämätön painonnousu tai ylipaino. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on taipumus hidastaa ihmisen aineenvaihduntaa ja paino voi nousta, vaikka ruokailutottumuksissa ja elintavoissa ei ole tapahtunut muutosta. Yleensä paino palaa ennalleen, kun kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan ja noudatetaan terveellisiä elintapoja.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat mm. iästä, vajaatoiminnan kestosta sekä vaikeusasteesta ja henkilön muista sairauksista.
Lievissä kilpirauhasen toimintahäiriöissä liikatoiminnan ja vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin samantapaisia. Tällöin ei ole välttämättä helppo tunnistaa mistä olisi kyse.
Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen. Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan iho-oireet
Kilpirauhasen vajaatoiminnan iho-oireisiin lukeutuvat esimerkiksi viileä iho palelun yhteydessä ja ihon kuivuus.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokahalu
Erityisesti vaikeissa kilpirauhasen vajaatoiminnassa ruokahalu voi heiketä huomattavasti. Paino voi tästä huolimatta nousta. Vatsan toiminta voi muuttua epäsäännölliseksi ja ummetus on tavallista.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ummetus
Krooninen ummetus on yleisiä oireita kilpirauhasen vajaatoiminnassa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydän
Merkittävin verenkiertoon vaikuttava hypotyreoosiin liittyvä vaikutus on kolesterolin kohoaminen (tyypillisesti ”paha” LDL-kolesteroli ja triglyseridiarvot kohoavat).
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa sydämen syke saattaa hidastua.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kolesteroli
Kolesterolipitoisuus suurenee usein kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli (ns. “paha” kolesteroli) voivat kohota.
hormonitoiminnan häiriöt (esimerkiksi ennenaikaiset vaihdevuodet, Addisonin tauti).
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokavalio
Mitkä ravintoaineet vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan? Seuraavat ravintoaineet ovat tärkeitä kilpirauhasen normaalille toiminnalle. Kilpirauhaselle tärkeitä ravintoaineita ovat erityisesti jodi, seleeni ja sinkki. Ravintoaineiden saanti turvataan ensisijaisesti monipuolisella ruokavaliolla.
Jodi. Jodia on luonnostaan esimerkiksi lihassa, kalassa ja kananmunassa. Saatavilla on myös jodioitua suolaa. Jodia ei pääsääntöisesti käytetä ravintolisänä.
Seleeni. Ravinnon mukana sitä saadaan esimerkiksi tonnikalasta, kalasta, sardiineista ja palkokasveista. Parapähkinät sisältävät paljon seleeniä, ja niitä kannattaa nauttia päivässä vain muutama, jotta seleenin saantimäärä täyttyy.
Sinkki. Osterit, simpukat sekä kana sisältävät paljon sinkkiä, ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös ravintolisänä.
Jodin, seleenin tai sinkin saannista on harvemmin pulaa, mutta tämä riippuu yksilöllisesti omasta ruokavaliosta. Esimerkiksi vegaanit eivät saa näitä välttämättä aina riittävästi.
Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan aina lääkehoidolla. Yleisvoinnin pitäisi palautua normaaliksi ja oireet väistyvät, kun lääkehoito on sopivalla tasolla.
Noudata kilpirauhasen toimintahäiriöiden hoidossa oman lääkärisi ohjeita. Puhdin palvelun kautta pääset laboratoriokokeisiin, ja voit myös varata tarvittaessa erikseen lääkärin konsultaation testien jälkeen.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkehoito
Kun kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan, lääkäri määrää sairauden hoitoon tyroksiinia eli T4-hormonia, jota otetaan päivittäin. Tyroksiinin aloitus- ja ylläpitoannos on yksilöllinen. Tyroksiinihoitoon ei yleensä liity merkittäviä haittavaikutuksia, sillä se on elimistön oman hormonin korvaushoitoa. Kuitenkin, jos tyroksiiniannos on liian suuri, se voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan oireita.
Sairaus vaatii säännöllistä verikokeiden ottamista ja lääkityksen annoksen seurantaa. Lääkityksen aloituksen jälkeen (tai lääkkeen annostuksen muutosten jälkeen) laboratorioarvot kontrolloidaan tilanteesta riippuen 6-8 viikon kuluttua.
Yleensä tyroksiinin aloitusannos on ylläpitoannosta pienempi. Lääkitystä nostetaan vähitellen, kunnes on löydetty sopiva annos. Kun lääkityksen annostus on saatu kohdilleen, voidaan kilpirauhaskokeiden seuranta harventaa tehtäväksi 1-2 vuoden välein.
Kilpirauhasen testipaketti soveltuu myös kilpirauhasen toiminnan seurantaan. Kontrollipäivinä lääke otetaan vasta laboratoriokokeiden jälkeen tyhjään vatsaan.
Tyroksiinilääkityksen aloituksen jälkeen voinnissa voi havaita muutoksia jo muutamassa viikossa. Toisaalta vajaatoiminta on voinut kehittyä vuosia, jolloin voi viedä kuukausia tai pidempään ennen kuin vajaatoimintaan liittyvät oireet lievittyvät.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys on yleensä pysyvä.
Muu lääkitys, sairaudet ja ikä vaikuttavat kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon, ja hoito onkin aina yksilöllistä. Siksi hoitoa ei myöskään tule vertailla toisen henkilön hoitosuunnitelmaan. Ravintolisät, kuten rauta ja kalsium, sekä tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa kilpirauhaslääkityksen imeytymiseen ja sen vuoksi niistä tulee aina kertoa lääkärille.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa vai jotain muuta?
Kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia oireita esiintyy monien muiden sairauksien yhteydessä. Jos kilpirauhasen vajaatoimintaa ei todeta, tulee oireiden syy selvittää.
Seuraavat tilat voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden kaltaisia oireita:
Kilpirauhaslääkityksestä ei ole apua masennuksen, jaksamattomuuden tai ylipainon tai muiden oireiden hoitona, jos ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?
Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan laboratoriokokeilla, eivätkä pelkät oireet riitä sen toteamiseen. Kilpirauhasen toimintaa arvioidaan seuraavien tutkimusten avulla: tyroksiini (S-T4-V) ja tyreotropiini (S-TSH).
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyreotropiini (S-TSH) on tyypillisesti koholla ja tyroksiini (S-T4-V) on vastaavasti matala.
Lisäksi voidaan mitata kertaalleen tyreoideaperoksidaasi, vasta-aineet (TPOAb), mikäli halutaan selvittää hypotyreoosin syy. Autoimmuunityreoidiitissa vasta-ainepitoisuus on usein koholla.
T3-V mittauksesta ei ole hyötyä hypotyreoosin diagnostiikassa tai seurannassa.
Pitääkö olla syömättä ennen kilpirauhaskoetta?
Kilpirauhasen tutkimuspaketti ei vaadi paastoa. Näyte otetaan ennen kilpirauhaslääkettä tai neljä tuntia lääkkeenoton jälkeen.
Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen. Puhdin näytteet otetaan ja analysoidaan Mehiläisen laboratorioissa.
Mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan?
Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on autoimmuunitulehdus, mutta myös muut tekijät voivat aiheuttaa sitä.
Autoimmuunityreoidiitti (Hashimoton tyreoidiitti)
Autoimmuunityreoidiitti on autoimmuunitulehdus, eli tila, jossa kehon immuunijärjestelmä kääntyy itseään vastaan. Elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Taudin aiheuttajaa ei täysin ymmärretä, mutta se on mahdollisesti periytyvä.
Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ylipäätään.
Tyreoidiitti tarkoittaa kilpirauhastulehdusta. Kilpirauhastulehdus voi ilmaantua äkillisesti. Alussa tyreoidiitti oireilee kuten kilpirauhasen liikatoiminta. Lisäksi oireisiin voi kuulua kaulakipua, kuumetta ja kilpirauhasen aristusta. Tyreoidiitin aikana TSH-arvo on matala ja T4-V korkea. Tulehdusarvot, kuten CRP ja lasko, ovat usein myös koholla. Tyreoidiitti hoidetaan kortisonilääkityksellä.
Kilpirauhastulehdusta voi seurata ohimenevä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka vaatii hoitoa, mikäli oireita ilmenee.
Synnytyksen jälkeinen tyreoidiitti
Synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus eli tyreoidiitti on yleisin raskauteen liittyvä kilpirauhasen sairaus, joka ilmenee tyypillisesti muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tämä oireilee alussa kilpirauhasen liikatoiminnan tavoin, jota seuraa myöhemmin hypotyreoosivaihe. Synnytyksen jälkeinen tyreoidiitti on usein lieväoireinen, eikä siihen yleensä liity kilpirauhasen/kaulan aristusta tai kuumetta. Kilpirauhasen liikatoimintavaihetta hoidetaan usein beetasalpaajalääkityksellä ja hypotyreoosivaihetta tyroksiinilla.
Lääkkeiden tai ulkoisen tekijän aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta
Vajaatoiminta voi aiheutua myös jodin liiallisen tai liian vähäisen saannin vuoksi, kaulan alueelle kohdistuvasta säteilystä tai joistain lääkkeistä kuten litiumista. Suomessa jodin puutos on harvinainen, sillä elintarvikkeisiin, kuten suolaan, lisätään jodia.
Aivolisäkeperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta
Aivolisäkeperäisessä eli sentraalisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa aivolisäke ei tuota riittävää määrää tyreotropiinia, mikä vaikuttaa tyroksiinin määrään veressä. Tila on harvinainen ja voi johtua esimerkiksi aivolisäkkeen kasvaimesta tai tulehduksesta. Tässä tilassa sekä tyreotropiinipitoisuus (S-TSH) että tyroksiinipitoisuus (S-T4-V) ovat tyypillisesti matalat.
Kilpirauhassyöpä
Kilpirauhassyöpä on harvinainen sairaus. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen tarvitaan usein kilpirauhaslääkitystä.
Suurin osa kaulalla esiintyvistä kyhmyistä on hyvälaatuisia ja useimmiten kyseessä on suurentunut kilpirauhanen, eli struuma.
Struuma aiheuttaa harvoin vajaatoimintaa
Struuma tarkoittaa kilpirauhasen suurenemista. Kilpirauhasen suureneminen on yleinen ilmiö. Useimmiten struuma ei aiheuta kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Struuman syntyyn vaikuttavat niin perinnölliset kuin ympäristötekijät. Struuma on yleisempää, mikäli sitä esiintyy suvussa. Struuma yleistyy hieman iän myötä.
Mitä tarkoittaa subkliininen hypotyreoosi?
Subkliininen hypotyreoosi tarkoittaa varsinaisen kilpirauhasen vajaatoiminnan esiastetta. Subkliinisessä hypotyreoosissa TSH on koholla, mutta T4-V on vielä viitealueella.
Lääkehoitoa voidaan harkita jo esiastevaiheessa. Tyroksiinihoitoa subkliinisessä hypotyreoosissa puoltaa erityisesti selvästi koholla oleva TSH-arvo, selvät hypotyreoosin oireet, nuori ikä, raskaus tai raskaustoiveet, koholla oleva kolesteroli, TPO-vasta-aineiden kohonnut pitoisuus tai struuma.
Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana
Äidin normaali kilpirauhashormonipitoisuus on tärkeä sikiön normaalille kehitykselle. Kilpirauhasarvot tarkastetaan alkuraskaudessa neuvolassa. Tyreotropiinin (TSH:n) yleinen tavoite on alle 2,5 mU/l raskauden aikana.
Mikäli äidillä on ennen raskautta alkanut kilpirauhasen vajaatoiminta, ei tyroksiinin lääkehoitoa saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Tyroksiinilääkkeen tarve arvioidaan heti raskauden alussa ja myöhemmin uudelleen raskauden aikana. Usein tyroksiiniannosta joudutaan nostamaan raskauden ajaksi, jotta TSH-arvo saadaan pidettyä tavoitteessa. Raskauden jälkeen palataan entiseen annosteluun lääkärin ohjeiden mukaan.
Mikäli äiti tarvitsee raskauden aikana rautalisää, on hyvä huomata rautalisän ja tyroksiinilääkkeen ajoitus. Rautalisä vähentää tyroksiinilääkkeen imeytymistä. Rautalääkitys voidaankin ottaa iltaisin ja tyroksiini normaalisti aamuisin.
Myös kalsium vähentää tyroksiinilääkkeen imeytymistä. Tyroksiinin kanssa samanaikaisesti ei pidä käyttää kalsiumpitoisia elintarvikkeita tai ravintolisää. Jätä näiden välille pari tuntia.
Kilpirauhasen tutkimukset ilman lähetettä
Puhdilta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Pääset testiin helposti ja tulokset tulevat nopeasti. Näytteet otetaan ja analysoidaan Mehiläisellä. Tulokset saat selkeälle raportille, josta näet, mitkä arvot ovat viitearvojen sisällä. Tarvittaessa voit tilata erillisenä palveluna kauttamme myös lääkärin etäkonsultaation tutkimusten jälkeen.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Tyroksiinin vaikutus voi alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta täydet vaikutukset saattavat ilmetä vasta useiden viikkojen tai kuukausien jälkeen. Tämä riippuu monista tekijöistä, kuten annostuksesta ja yksilöllisistä eroista kilpirauhasen toiminnassa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, jotka mittaavat TSH- ja T4-vapaa -hormonien pitoisuuksia. Jos TSH on koholla ja T4-vapaa matala, se viittaa vajaatoimintaan.
Kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, painonmuutoksia, mielialan vaihteluita, kuivaa ihoa ja hiustenlähtöä.
Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan samoin kuin vajaatoiminta: verikokeilla, jotka mittaavat TSH:n ja T4-vapaan tasot. Liikatoiminnassa TSH on matala ja T4-vapaa korkea.
Kilpirauhaskokeiden tiheys riippuu tilanteesta. Yleensä seurantakokeet tehdään 6-12 kuukauden välein, mutta hoitovasteen arvioimiseksi ne voidaan tehdä tiheämmin.
Kilpirauhaskokeiden tulokset saadaan yleensä jo seuraavana arkipäivänä.
Kilpirauhaslääkitys aloitetaan yleensä, kun laboratoriotestit osoittavat poikkeavuuksia kilpirauhashormonien tasossa ja potilaalla on oireita.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa oireita kuten väsymystä, painonnousua, kylmän sietämättömyyttä, ummetusta ja kuivaa ihoa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta kehittyy yleensä hitaasti, usein vuosien kuluessa.
Kilpirauhaskoe otetaan verikokeena laskimosta.
Kilpirauhasarvot voivat muuttua muutamassa viikossa, mutta yleensä arvojen muutokset tapahtuvat hitaammin, kuukausien kuluessa.
Kilpirauhaskoe otetaan, kun on epäily kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai seurataan jo diagnosoitua kilpirauhassairautta.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinikorvaushoidolla, jossa potilaalle annetaan synteettistä tyroksiinia (T4) korvaamaan puuttuvaa hormonia. Hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan, ja hoidon tehokkuutta seurataan säännöllisillä verikokeilla, joilla mitataan kilpirauhashormonien tasot. Hoito on yleensä elinikäinen.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Paketissa on kaksi tärkeintä testiä, S -TSH ja S -T4-V, jotka kertovat kilpirauhasen toiminnasta. Testipaketti sopii kilpirauhasen toiminnan säännölliseen seurantaan.
B12-vitamiinin puutostila voi aiheutua vuosien myötä. Oireet hiipivät usein pikkuhiljaa. B12-vitamiinin puutoksen aiheuttajana on yleensä puutteellinen ruokavalio (huolimattomasti koostettu kasvis- tai vegaaniruokavalio) tai imeytymishäiriö. B12-vitamiinia saadaan eläinperäisestä ravinnosta.
Heidi Lehikoinen hakeutui Puhdin testeihin selvittääkseen hyvinvointinsa tilaa ja saadakseen selville omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviä arvoja. Heidi työskentelee viestinnän yrittäjänä ja häntä kiinnosti erityisesti,
Moni on kuullut puhuttavan D-vitamiinin ja rauta-arvojen vaikutuksesta hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vaikka ruokavalio olisi kunnossa ja liikkuu säännöllisesti, saattaa salakavala vitamiinin tai raudan puutos silti yllättää.
Nooralotta Neziri valmistautuu kisakauteen aivan kuin muutkin kilpaurheilijat, eli käymällä säännöllisesti laboratoriokokeissa. Mitä mittareita on tärkeää seurata? Tavoitteet ja motivaatio korkealla kisakauden kynnyksellä Nooralotta suhtautuu tulevaan kauteen positiivisesti.