Mikä on kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi?
Hyvin toimiva kilpirauhanen on ihmiselle välttämättömyys. Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Suomalaisista 1% sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa eli hypertyreoosia, ja noin 4% kilpirauhasen vajaatoimintaa, eli hypotyreoosia. Liikatoiminnassa kilpirauhanen erittää liian paljon kilpirauhashormonia ja vajaatoiminnassa liian vähän. Lievissä kilpirauhasen toimintahäiriöissä liikatoiminnan ja vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin samantapaisia. Tällöin ei ole välttämättä helppo tunnistaa mistä olisi kyse. Väsymys yhdistää kummankin tilan oireita.
Kilpirauhasen liikatoiminta on sairaus, joka saa kehon ikään kuin käymään ylikierroksilla. Olo voi olla levoton, syke korkealla ja paino voi laskea nopeastikin.
Liikatoiminta vaikuttaa myös keskittymiskykyyn ja uneen. Jos laihdut runsaasti ilman, että olet tehnyt muutoksia elintapoihisi tai sinulla on univaikeuksia, voi olla järkevää tarkastaa kilpirauhasarvot.
Kilpirauhasen liikatoiminnan tutkimus
Jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa, voidaan kilpirauhasen toiminta testata helposti verikokeella. Voit tilata testit Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Tulokset saat yleensä heti seuraavana päivänä. Voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Ylivireys. Kun elimistö käy ylikierroksilla, se väsyy, vaikka samaan aikaan tuntisi hermostuneisuutta ja ylivirittyneisyyttä. Tästä voi seurata voimakasta väsymystä.
Käsien tärinä ja levoton olo.
Painon lasku. Liikatoiminta lisää elimistön energiantarvetta ja tuloksena voi olla nopeakin laihtuminen.
Lihasheikkous.
Hiusten oheneminen ja huono iho.
Basedowin tauti, joka voi aiheuttaa kaksoiskuvia, epätarkkaa näköä ja silmien pullotusta ja silmäluomien turvotusta.
Eteisvärinä (flimmeri). Sydämen rytmihäiriö, jossa syke on nopea ja epäsäännöllinen.
Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen. Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu suoraan lääkäriin.
Basedowin tauti (Gravesin tauti) on yleisin syy kilpirauhasen liikatoimintaan, mutta syitä voi olla myös muita.
Liikatoiminnan syitä:
Basedowin tauti
liikatoimintaa aiheuttava monikyhmystruuma
liian suuri tyroksiinilääkkeen annos
tietyt jodia sisältävät lääkeaineet
ohimenevä kilpirauhasen tulehdus.
Kilpirauhasen toiminnan hoitoon määrätyn lääkkeen annostus säädetään verikokeen perusteella lääkärin ohjeen mukaan, eikä annosta pidä muuttaa omatoimisesti.
Kilpirauhasen tulehduksen alkuvaiheessa esiintyy monesti liikatoimintaa, joka ei yleensä vaadi hoitoa. Tulehduksen rauhoittuessa kilpirauhasarvot voivat normalisoitua. Joskus kehittyy kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta.
Mikä on Basedowin tauti (Gravesin tauti)?
Basedowin tauti, toiselta nimeltään Gravesin tauti, on autoimmuunisairaus eli tila, jossa immuunipuolustusjärjestelmä kääntyy kehoa vastaan. Basedowin taudissa immuunipuolustuksen tuottamat vasta-aineet kohdistuvat kilpirauhaseen ja saavat sen tuottamaan liian suuren määrän kilpirauhashormonia. Basedowin taudissa TSH-reseptorivasta-aineet (TSHRAb) ovat yleensä koholla.
Basedowin tautiin voi liittyä yleisten kilpirauhasen liikatoiminnan oireiden lisäksi turvotusta silmissä ja silmäluomissa. Ainoa silmäoire voi olla tuijottavan näköinen katse. Tupakointi voi voimistaa tätä oiretta. Silmiin liittyvät oireet paranevat yleensä, kun liikatoiminta on saatu hoidon avulla tasapainoon.
Mikä on monikyhmystruuma?
Liikatoimivassa eli toksisessa kyhmystruumassa yksi tai useampi struumakyhmy tuottaa liikaa kilpirauhashormoneja.
Monikyhmystruuma oli ennen yleisin liikatoiminnan syy, mutta nykyään se on hyvin harvinainen. Se oli yleinen ennen 1950-lukua. Ruokavalio sisälsi tuolloin liian vähän jodia, mikä aiheuttaa struumaa. Jodin saanti on tämän jälkeen parantunut, esimerkiksi koska sitä lisätään ruokasuolaan. Nykyään jodia saadaan ruokavaliosta yleensä riittävästi.
Tyreoidiitti tarkoittaa kilpirauhastulehdusta. Kilpirauhastulehdus voi ilmaantua äkillisesti. Alussa tyreoidiitti oireilee kuten kilpirauhasen liikatoiminta. Lisäksi oireisiin voi kuulua kaulakipua, kuumetta ja kilpirauhasen aristusta. Tyreoidiitin aikana TSH-arvo on matala ja T4-V korkea. Tulehdusarvot, kuten CRP ja lasko, ovat usein myös koholla. Tyreoidiitti hoidetaan kortisonilääkityksellä.
Kilpirauhastulehdusta voi seurata ohimenevä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka vaatii hoitoa, mikäli oireita ilmenee.
Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito
Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan yleensä lääkkeillä, leikkauksella ja radiojodihoidolla.
Kilpirauhasen liikatoiminnan lääkehoito
Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon käytetään pääasiassa liiallisen kilpirauhashormonien tuotantoa vähentäviä lääkkeitä, joita kutsutaan tyreostaateiksi.
Hoidon alkuvaiheessa beetasalpaajalääkkeillä voidaan lievittää kilpirauhasen liikatoiminnan oireita kuten verenpainetta, sydämen sykettä ja vapinaa.
Kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito
Kilpirauhasen liikatoiminta voidaan pysäyttää radiojodihoidolla. Hoidon jälkeen kuitenkin syntyy joskus kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan tyroksiinilääkityksellä. Radiojodihoito voi pahentaa silmäoireita.
Kilpirauhasen liikatoiminnan leikkaushoito
Kilpirauhasen liikatoiminnan leikkaushoito, eli tyreoidektomia, on yksi vaihtoehto kilpirauhasen liikatoiminnan hoitamiseksi. Tämä hoitomuoto voi olla tarpeen, jos muut hoitomuodot eivät ole tarpeeksi tehokkaita tai ei sovi henkilölle. Leikkaushoito voi olla myös ensisijainen hoitomuoto tietyissä tilanteissa, kuten suurten kilpirauhaskyhmyjen tai kilpirauhassyövän yhteydessä. Tyreoidektomiassa kilpirauhanen leikataan usein kokonaan pois ja tämän jälkeen aloitetaan tyroksiinilääkitys. Kilpirauhanen voidaan poistaa myös osittain.
Mitä tarkoittaa subkliininen hypertyreoosi?
Subkliininen hypertyreoosi tarkoittaa varsinaisen kilpirauhasen liikatoiminnan esiastetta. Subkliinisessä hypertyreoosissa TSH on matala, mutta T4-V ja T3-V ovat vielä viitealueella.
Lääkehoitoa voidaan harkita jo esiastevaiheessa. TSH:n toistomittaukset ovat kuitenkin usein tarpeen. Hoidon aloitusta puoltavat korkea ikä, struuma, hypertyreoosin oireet, eteisvärinä tai muu sydänsairaus sekä osteoporoosi.
Voiko kilpirauhasen liikatoimintaan vaikuttaa elintavoilla?
Kilpirauhasen liikatoimintaa ei ole mahdollista välttää elintavoilla. Terveelliset elintavat tukevat kilpirauhasen normaalia toimintaa ja elimistön hyvinvointia. Esimerkiksi tupakointi ja runsas kahvin juominen voivat kiihdyttää elimistöä, mikä voi pahentaa oloa kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä.
Kilpirauhasen liikatoimintaa vai jotain muuta?
Kuten kilpirauhasen vajaatoimintakin, myös kilpirauhasen liikatoiminta muistuttaa oireiltaan monia muita sairauksia tai tiloja.
Jos laboratoriokokeissa ei todeta kilpirauhasen liikatoimintaa, voi kyse olla esimerkiksi joku seuraavista:
Tyroksiinin vaikutus voi alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta täydet vaikutukset saattavat ilmetä vasta useiden viikkojen tai kuukausien jälkeen. Tämä riippuu monista tekijöistä, kuten annostuksesta ja yksilöllisistä eroista kilpirauhasen toiminnassa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, jotka mittaavat TSH- ja T4-vapaa -hormonien pitoisuuksia. Jos TSH on koholla ja T4-vapaa matala, se viittaa vajaatoimintaan.
Kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, painonmuutoksia, mielialan vaihteluita, kuivaa ihoa ja hiustenlähtöä.
Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan samoin kuin vajaatoiminta: verikokeilla, jotka mittaavat TSH:n ja T4-vapaan tasot. Liikatoiminnassa TSH on matala ja T4-vapaa korkea.
Kilpirauhaskokeiden tiheys riippuu tilanteesta. Yleensä seurantakokeet tehdään 6-12 kuukauden välein, mutta hoitovasteen arvioimiseksi ne voidaan tehdä tiheämmin.
Kilpirauhaskokeiden tulokset saadaan yleensä jo seuraavana arkipäivänä.
Kilpirauhaslääkitys aloitetaan yleensä, kun laboratoriotestit osoittavat poikkeavuuksia kilpirauhashormonien tasossa ja potilaalla on oireita.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa oireita kuten väsymystä, painonnousua, kylmän sietämättömyyttä, ummetusta ja kuivaa ihoa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta kehittyy yleensä hitaasti, usein vuosien kuluessa.
Kilpirauhaskoe otetaan verikokeena laskimosta.
Kilpirauhasarvot voivat muuttua muutamassa viikossa, mutta yleensä arvojen muutokset tapahtuvat hitaammin, kuukausien kuluessa.
Kilpirauhaskoe otetaan, kun on epäily kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai seurataan jo diagnosoitua kilpirauhassairautta.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinikorvaushoidolla, jossa potilaalle annetaan synteettistä tyroksiinia (T4) korvaamaan puuttuvaa hormonia. Hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan, ja hoidon tehokkuutta seurataan säännöllisillä verikokeilla, joilla mitataan kilpirauhashormonien tasot. Hoito on yleensä elinikäinen.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Paketissa on kaksi tärkeintä testiä, S -TSH ja S -T4-V, jotka kertovat kilpirauhasen toiminnasta. Testipaketti sopii kilpirauhasen toiminnan säännölliseen seurantaan.
1. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy usein väsymystä Olo voi olla vetämätön, väsähtänyt ja totaalisen aloitekyvytön. Näihin oireisiin voi joskus tottua. Kuvittelemme helposti niiden olevan vain osa elämää ja tiettyä elämänvaihetta.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rauta-arvot vaikuttavat siihen, miten jaksamme.
Heidi Lehikoinen hakeutui Puhdin testeihin selvittääkseen hyvinvointinsa tilaa ja saadakseen selville omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviä arvoja. Heidi työskentelee viestinnän yrittäjänä ja häntä kiinnosti erityisesti,
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vajaatoiminta voi aiheuttaa väsymystä, ajattelun hitautta, muistamisen vaikeutta, palelua ja painonnousua, sillä se hidastaa elimistöä.
Jodin puutos aiheuttaa aikuisilla kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Sikiöaikana tai varhaisessa lapsuudessa jodin puute aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja jopa henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.