Keliakiassa suolisto ei siedä viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämää gluteenia. Keliakian hoitomuotona on gluteeniton ruokavalio.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpinnan limakalvojen soluja. Vaurioita aiheuttaa gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa.
Vaurioitumisen seurauksena limakalvon nukkakerros vähitellen tuhoutuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriytyy.
Keliakiaa sairastavan kannattaa perehtyä keliakiaan ja sen hoitoon tarkasti. Kun sairauden perusteita ymmärtää, on helpompi perustella gluteenittoman ruokavalion tärkeys sekä itselle että muille.
Keliakia korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla, mutta se ilmaantuu uudelleen, mikäli siirrytään normaaliin ruokavalioon. Ruokavaliohoito on siis ikuinen.
Keliakiaa on kahta muotoa: suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa.
Mikäli epäilet keliakiaa, keliakiatesti kannattaa ottaa mahdollisimman pian. Puhdin kautta pääset tutkimukseen ilman lääkärin lähetettä. Voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Keliakia on perinnöllinen tauti, ja siihen voi sairastua vain, mikäli keliakiaan on perinnöllinen alttius. Jos isällä tai äidillä on keliakia, lapsen riski sairastua keliakiaan on noin 10-15 prosenttia. Mikäli perheessä on keliakiaa, keliakiavasta-aineita suositellaan mittaamaan verikokeista muutaman vuoden välein tai heti kun oireita ilmenee.
Suomalaisista noin kaksi prosenttia eli yli 100 000 henkilöä sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista on naisia. Arvioiden mukaan vain noin kolmasosa näistä keliakiaa sairastavista on diagnosoitu, ja valtaosa sairastaa tautia tietämättään.
Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Lapsista noin 0,5 prosentilla on keliakia, mutta ikääntyneistä jo 2,5 % sairastaa keliakiaa. Tämänkin vuoksi testissä kannattaa käydä säännöllisesti, mikäli keliakiaa esiintyy vanhemmilla.
Keliakian esiintyvyys on muiden autoimmuunitautien tapaan lisääntynyt, ja se vaihtelee suuresti maittain. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa keliakia on hyvin harvinainen sairaus. Erot keliakian esiintyvyydessä selittyvät muun muassa perintötekijöillä ja sillä, kuinka paljon alueella käytetään gluteenipitoisia tuotteita.
Länsimaissakin keliakian esiintyvyydessä on eroja, ja osittain se voi johtua siitä, ettei sairautta osata aina tunnistaa. Keliakia jää usein myös dignosoimatta.
Keliakia oireilee tyypillisesti joko suoliston alueella, ripulina, ilmavaivoina, turvotuksena ja erilaisina vatsakipuina tai iholla (ihokeliakia). Alla on lueteltu keliakian oireet tarkemmin. Kuitenkin tulee huomioida, että keliakia ei aina oireile, ja usein epämääräisiä vatsan tai ihon oireita ei osata yhdistää keliakiaan. Siksi vasta laboratoriokoe kertoo totuuden.
Oireettomuus ei poissulje keliakiaa.
Keliakian oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Joskus oireet saattavat olla lieviä ja harvinaisissa tapauksissa keliakia saattaa olla oireeton. Tavallisimmat keliakian oireet voidaan kuitenkin jakaa kahteen luokkaan: ruuansulatuskanavan oireisiin ja muihin oireisiin.
Ruuansulatuskanavan oireita ovat:
Toinen keliakian muoto, ihokeliakia, oireilee iholla.
Muita mahdollisia keliakian oireita ovat:
Ihokeliakiaa esiintyy joka kuudennella keliakiaa sairastavista. Se puhkeaa tavallisesti 20-40 vuoden iässä, ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Suomessa ihokeliakiaa sairastaa noin 5000 henkilöä.
Kuten tavanomaisen keliakian, myös ihokeliakian aiheuttaa vehnän, ohran ja rukiin gluteeni, jota vastaan elimistö muodostaa vasta-aineita.
Ihokeliakia poikkeaa suolistokeliakiasta siinä, että se ei välttämättä oireile ollenkaan vatsassa, vaan ainoastaan iholla. Monilla ihokeliakiaan sairastuneilla on kuitenkin keliaakikoille tyypillisiä suolistomuutoksia, vaikka vatsaoireita ei olisikaan.
Ihokeliakian tärkeimmät oireet ovat kutina ja 2-6 mm:n läpimittaiset kirkkaat nesterakkulat polvissa, kyynärpäissä, pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa. Rakkuloita voi olla myös kämmenissä ja jalkapohjissa, ja joskus myös suun limakalvoilla.
Ihon rakkulat rikkoutuvat helposti raapiessa, minkä vuoksi niiden havaitseminen voi olla vaikeaa, ellei niitä esiinny paljon. Usein rakkulat kylläkin kutiavat paljon ja monille ihokeliakia tuottaa erittäin paljon epämukavuutta.
Ihokeliakian diagnoosi tehdään ottamalla ihokoepala terveen näköisestä ihosta läheltä ihottumaa. Mikäli näytteessä todetaan ihokeliakia, tutkitaan yleensä myös ohutsuolen koepala suolistokeliakian toteamiseksi.
Ihokeliakiaa sairastavista noin 80 prosentilla on vasta-aineita myös veressä.
Ihokeliakiaa hoidetaan tavanomaisen keliakian tavoin elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Ihokeliakiassa on hoidon alkuvaiheessa monesti tarpeellista käyttää lisäksi lääkkeitä ihottuman ja kutinan rauhoittamiseksi.
Keliakiatesteihin kannattaa hakeutua heti, kun on syytä epäillä keliakiaa. Keliakiaa voidaan testata verikokeilla ja ohutsuolesta otettavasta kudosnäytteestä.
Epäselvissä tapauksissa lääkäri varmistaa diagnoosin koepalasta. Ihokeliakiassa koepala otetaan terveeltä iholta.
Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen.
Mikäli epäilet keliakiaa, voit tilata Puhdilta keliakian tutkimuksen ilman lähetettä. Voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Keliakian testipakettiin kuuluu:
Kudostransglutaminaasi (S-tTGAbA, P-tTGAbA) on kaikkein herkin ja spesifisin verikokeilla tehtävä keliakian osoittava testi. Immunoblobuliini A (IgA) on osa keliakian tutkimusta.
Huomaathan, että keliakian verikokeet tulee ottaa ennen gluteenittoman ruokavalion aloittamista. Keliakian testaus kannattaakin tehdä heti epäilyksen herätessä ja säännöllisenä seurantana, mikäli on perinnöllinen alttius.
Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina hakeutua jatkohoitoon tutkimusten jälkeenkin. Vaikka keliakian vasta-aineet veressä eivät olisi kovasti koholla, voi lääkäri tehdä tarvittaessa lisätutkimuksia.
Usein vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan tehdä keliakiadiagnoosi ilman ohutsuolen tähystystä. Monesti diagnoosi kuitenkin yhä varmistetaan mahan tähystyksessä otetun suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella. Ihokeliakiassa koepala otetaan terveeltä iholta.
Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista, sillä muutoin riskinä on, ettei keliakiaa saada diagnosoitua.
Keliakia varmistetaan usein ohutsuolesta otettavasta koepalasta. Osalla keliaakikoista ohutsuolen suolinukka korjautuu hyvinkin nopeasti gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen.
Jos diagnoosi jää gluteenittoman ruokavalion noudattamisen vuoksi epäselväksi, uusi tutkimus voidaan tehdä vasta kolmen kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen.
Gluteenin palauttaminen ruokavalioon on monelle keliaakikolle tuskallinen tai täysin mahdoton kokemus, minkä vuoksi testi kannattaa tehdä heti epäilyksen herätessä.
Keliakia kannattaa tutkia verikokeilla, vaikka oireita ei olisikaan, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.
Seulontaa suositellaan henkilöille, joita koskee jokin seuraavista:
Seulontakokeena käytetään kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritystä verestä.
Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliosta jätetään pois ruis, ohra ja vehnä.
Keliaakikot voivat käyttää gluteenitonta kauraa. Kauran ja kaurasta valmistettujen tuotteiden on nimenomaan kuitenkin oltava gluteenittomia, eivätkä ne saa sisältää jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista.
Gluteenittomaan ruokavalioon sopii yleensä myös teollisesti prosessoitu vehnätärkkelys, sillä sen gluteenipitoisuus on todettu erittäin alhaiseksi.
Gluteenittomia tuotteita on nykyään hyvin saatavilla myös tavallisissa ruokakaupoissa. Gluteenittomille leipomotuotteille on monessa kaupassa oma osastonsa. Muiden tuotteiden kohdalla keliaakikon kannattaa aina tarkistaa ainesosaluettelo, sillä gluteeni on aina merkittävä siihen selkeästi.
Näitä tulee välttää:
Keliaakikolle sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
Keliaakikon tulee noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tarkasti loppuelämänsä ajan. Pienetkin määrät gluteenia saattavat vaikuttaa haitallisesti suoliston toimintaan ja aiheuttaa oireita.
Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi kuitenkin elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta eliniänodotteeseen.
Nykyään on myös hyvin saatavilla gluteenittomia jauhoja ja gluteenitonta reseptiikkaa.
Myös useissa ravintoloissa on helposti saatavilla gluteenittomia vaihtoehtoja; keliakiasta ja gluteenittomasta ruokavaliosta on kuitenkin aina hyvä mainita keittiölle erikseen.
Osalla keliaakikoista ohutsuolen suolinukka korjaantuu hyvin. Keliakiavasta-ainepitoisuudet normaalistuvat gluteenittomalla ruokavaliolla. Kuitenkin erilaisia vatsa- ja yleisoireita esiintyy edelleen hoidon aloittamisen jälkeen. Mistä tilanne johtuu?
Tilanne voi viittata muuhun syyhyn kuin itse keliakian aktivoitumiseen.
Toistuvien oireiden taustalla voi olla toinen, keliakiasta riippumaton sairaus, kuten laktoosi-intoleranssi, ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS, suoliston bakteeriliikakasvu, sappihappojen imeytymishäiriö, Crohnin tauti tai haavainen paksusuolitulehdus. Oireiden syy tulee edelleen selvittää.
Gluteenittoman ruokavalion kuitupitoisuus voi joskus jäädä pieneksi, ja tämä voi pahentaa toiminnallisia suolioireita.
Toisaalta oireet voivat myös johtua samanaikaisesti esiintyvästä keliakiaan liittyvästä autoimmuunitaudista, esimerkiksi kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnasta tai mikroskooppisesta koliitista.
Noin puolet hoitamattomista keliaakikoista kärsii laktoosi-intoleranssista. Hoitamaton keliakia voi häiritä laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin normaalia toimintaa. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen suurin osa keliaakikoista alkaa sietää laktoosia normaalisti.
Jos keliakian diagnoosihetkellä ei siedä laktoosia, kannattaa tilanne tarkistaa noin vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Kun ohutsuolen suolinukka on parantunut, ei laktoosi-intoleranssi ole keliaakikoilla sen yleisempää kuin väestöllä keskimäärin.
Käypä hoito -suositusten mukaan keliaakikon kannattaa käydä ravitsemusterapeutin vastaanotolla heti diagnoosin jälkeen ja puolen vuoden kuluttua gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta. Gluteeniton ruokavalio on täysin mahdollinen toteuttaa, kunhan opettelee tarkastamaan elintarvikkeiden sisällöt aina tarkasti. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta gluteenitonta ruokaa ja reseptiikkaa on nykyään hyvin paljon saatavilla.
Keliakian oireet helpottavat yleensä muutaman viikon kuluessa gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen kestää puolesta vuodesta vuoteen, kunnes ohutsuolen suolinukka on palautunut normaalitilaan.
Ihokeliakian iho-oireet katoavat samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen alkaa kuitenkin jo ennen tätä.
Tarkan ruokavalion noudattamisesta huolimatta jopa puolella suomalaisista keliaakikoista saattaa esiintyä ohutsuolen limakalvolla tulehdusta, vaikka suolinukka olisikin parantunut. Syyksi on epäilty niin sanottua piilogluteenia, jota on erittäin hankala välttää. Ongelman vuoksi tutkijat yrittävät kehittää ruokavaliohoidon ohelle myös muita hoitomuotoja keliakiaan, kuten lääkkeitä ja rokotteita.
Keliakiaa tulee ehdottomasti hoitaa, vaikka oireet eivät olisikaan vakavia. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa tai anemiaa. Keliakiassa useiden vitamiinien imeytyminen heikentyy, mikä saattaa aiheuttaa puutostiloja.
Hoitamaton keliakia myös moninkertaistaa riskin ruokatorven, mahan ja ohutsuolen syöpään.
Ruokavalion poikkeamat ja jatkuva vähäinenkin gluteenin käyttö ovat yleisimpiä syitä keliakian huonoon hoitovasteeseen. Harvinaisessa refraktaarisessa keliakiassa henkilön oireet ja ohutsuolen limakalvovaurio eivät korjaannu tiukasta ruokavaliosta huolimatta. Ohutsuolilymfooman riski on tällöin suurentunut.
Keliakiaa ei pidä sekoittaa vilja-allergiaan. Kun keliaakikko syö gluteenia, hänen elimistönsä alkaa muodostaa vasta-aineita hänen omia kudoksiaan vastaan. Ruoka-allergiassa elimistö puolestaan synnyttää vasta-aineita ruoka-aineiden valkuaisaineita eli proteiineja vastaan.
Yleisimmin vilja-allergiaa aiheuttaa vehnä, mutta joskus myös ruis, ohra ja kaura. Kaura on usein parhaiten siedetty.
Vilja-allergia alkaa tyypillisesti lapsuudessa ja se häviää yleensä kouluikään mennessä. Vilja-allergiaa esiintyy kuitenkin myös aikuisilla, jolloin se on yleensä luonteeltaan pysyvää.
Vilja-allergian ainoana hoitona on allergisia reaktioita aiheuttavien viljojen välttäminen.
Jotkut ihmiset kokevat vatsa-oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa.
Jos epäilet gluteeniyliherkkyyttä, on tärkeää ensin poissulkea keliakian ja vilja-allergian mahdollisuudet testeillä.
Gluteenittoman ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutamassa päivässä, mutta täydellinen oireiden helpottuminen voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tämä riippuu yksilön tilanteesta, kuten mahdollisesta keliakiasta tai muista suolistosairauksista. On tärkeää noudattaa tiukasti gluteenitonta ruokavaliota ja välttää piilogluteenia, jotta oireet helpottuvat mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.
Keliakian diagnosointi alkaa tyypillisesti oireiden tunnistamisesta, minkä jälkeen tehdään verikoe, joka mittaa keliakiaan viittaavia vasta-aineita. Jos verikokeen tulokset viittaavat keliakiaan, diagnoosi voidaan varmistaa ohutsuolen tähystyksellä ja kudosnäytteen ottamisella.
Keliakian oireet alkavat helpottaa yleensä muutamien viikkojen kuluessa gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta. Täydellinen oireiden häviäminen ja suolinukan palautuminen normaaliksi voi kuitenkin kestää useita kuukausia tai jopa vuosia.
Keliakian ainoa tunnettu hoitomuoto on tiukka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Gluteenin välttäminen auttaa vähentämään oireita ja ehkäisemään suolinukan vaurioita sekä muita pitkäaikaisia terveysongelmia.
Keliakia voi oireilla monin eri tavoin, yleisimpiä oireita ovat vatsakivut, ripuli, ummetus, väsymys ja painonlasku. Joillakin voi esiintyä myös ihottumaa, suun haavaumia tai nivelkipuja.
Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, lapsuudesta vanhuuteen. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat geneettiset tekijät ja ympäristötekijät, kuten ruokavalio ja muut terveydentilat.
Keliakian oireet voivat alkaa milloin tahansa elämän aikana, ja ne voivat ilmetä pian gluteenin nauttimisen jälkeen tai viivästyneesti. Oireiden alkamisajankohta vaihtelee yksilöllisesti.
Gluteenin vaikutukset voivat ilmetä nopeasti, jopa muutamassa tunnissa, erityisesti niillä, joilla on keliakia tai gluteeniherkkyys. Oireet voivat olla vatsakipuja, turvotusta, ripulia tai ihottumaa. Pitkäaikaisessa altistuksessa gluteeni voi aiheuttaa suoliston limakalvon vaurioita ja muita vakavampia terveysongelmia keliakiaa sairastavilla.
Keliakiatesti sisältää seuraavat tutkimukset: kudostransglutaminaasi IgA vasta-aineet (S -tTGAbA) ja immunoglobuliini A (Ig A). Luotettavan keliakiadiagnostiikan edellytyksenä on, että tutkittava on ollut gluteenipitoisella ruokavaliolla vähintään 6 viikon ajan ennen näytteen ottamista.
Testillä selvität, onko sinulla perinnöllinen alttius laktoosia hajottavan entsyymin puutteelliseen toimintaan. Keliakiatesti sisältää seuraavat tutkimukset: kudostransglutaminaasi IgA vasta-aineet (S -tTGAbA) ja immunoglobuliini A (Ig A).
Paksusuolen krooninen, pitkäaikainen suolisairaus Colitis ulcerosa on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista.
Crohnin tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus. Tauti voi esiintyä missä vain ruoansulatuskanavan alueella. Crohnin tautia hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Mikä dysbioosi on? Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa. Perimän ohella myös mikrobisto voi vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin.
Ärtynyttä suolta voidaan hoitaa tehokkaasti kotikonstein. Siihen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sen oireet ovat lievitettävissä erityisesti FODMAP-ruokavaliolla.
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa raskaaksi tulemiseen? Miten omaa hedelmällisyyttä voisi tukea?
Ilmavaivat ovat epämiellyttäviä, vaikkakin usein vaarattomia. Joskus ilmavaivat ja ilman kiertäminen vatsassa voi olla myös tuskallista ja kivuliasta. Ilmavaivat liittyvät usein tiettyihin ruoka-aineisiin.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
