K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka on välttämätön veren hyytymistekijöiden muodostumiselle.
K-vitamiinin tuotanto suolistossa
Osa suoliston bakteereista tuottaa K-vitamiinia. Ihmisen suolistobakteerit pystyvät tuottamaan menakinonia, eli K2-vitamiinia.
K-vitamiinin tehtävät elimistössä
K-vitamiinilla on elimistössä useita tehtäviä:
K-vitamiini on välttämätön veren hyytymistekijöiden muodostumiselle.
K-vitamiini vaikuttaa kalsiumin aineenvaihduntaan ja vahvistaa luustoa. K- ja D-vitamiinien sekä kalsiumin riittävä saanti tukee terveen luun rakentumista. Näin ollen K-vitamiini on tärkeä myös osteoporoosin ehkäisyssä.
Vitamiini K vaikuttaa myös immuniteettiin eli vastustuskykyyn.
K-vitamiini estää valtimoiden kalkkiutumista.
K-vitamiini vaikuttaa myös haimassa ja keskushermostossa.
K-vitamiinin lähteet
Hyviä K-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi:
parsakaali
lehtikaali
pinaatti
muut vihreät lehtikasvikset
kasviöljyt
maksa.
K-vitamiinin saantisuositukset
K-vitamiinille ei ole annettu saantisuosituksia Suomessa.
Liika K-vitamiinin saanti
K-vitamiinin saannille ei ole annettu suositeltua ylärajaa.
K-vitamiinin puutos
K-vitamiinin puutos on harvinaista. Koska K-vitamiinia muodostuu suolistossa, ei lisätarvetta yleensä ole.
K-vitamiinin puutosta voi esiintyä myös suolistoperäisissä tiloissa, joiden takia henkilöllä voi olla imeytymishäiriöitä.
K-vitamiinin puutos oireet
K-vitamiinin puutoksen oireita voivat olla:
verenvuodot ja limakalvoverenvuodot
haavojen hidas paraneminen
mustelmat, purppura ja mustelmaherkkyys.
K-vitamiinin puutos on harvinaista.
Vastasyntyneillä K-vitamiinin puutosta ehkäistään antamalla K-vitamiinipistos syntymän jälkeen.
Vastasyntyneiden K-vitamiinipistos
Vastasyntyneen suolistossa ei ole mikrobeja, joten ensimmäisinä päivinään lapsi ei saa tätä kautta K-vitamiinia. Vastasyntyneille annetaan K-vitamiinipistos, joka suojaa sisäisiltä verenvuodoilta.
Vastasyntyneen veren ja elimistön K-vitamiinin sekä K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden pitoisuudet ovat pienemmät kuin myöhemmin lapsuudessa ja aikuisella.
Suomalaisten K-vitamiinin saanti
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miesten ja naisten K-vitamiinin päivittäisen saannin vaihteluväli oli 40–240 μg:n välillä. K-vitamiinin keskimääräinen saanti oli miehillä 115 μg ja naisilla 110 μg päivässä.
Tärkeimmät K-vitamiinin elintarvikelähteet sekä miehillä että naisilla olivat kasvikset ja kasvisruoat, liha- ja kananmunaruoat sekä viljavalmisteet. Naisilla kasvisruokien merkitys korostui miehiin verrattuna.
Raaka-ainetasolla K-vitamiinin päälähde sekä miehillä että naisilla oli kasvikset, joista miehet saivat 45 % ja naiset 51 % K-vitamiinistaan.
Miehillä K-vitamiinin saanti energiayksikkö kohti (13 μg/MJ) oli pienempi kuin naisilla (16 μg/ MJ).
Mitä eroa on K1- ja K2-vitamiineilla?
Kasviksissa K-vitamiini esiintyy fyllokinonina (K1-vitamiini) ja lihassa menakinonina (K2-vitamiini).
B12-vitamiinin puutostila voi aiheutua vuosien myötä. Oireet hiipivät usein pikkuhiljaa. B12-vitamiinin puutoksen aiheuttajana on yleensä puutteellinen ruokavalio (huolimattomasti koostettu kasvis- tai vegaaniruokavalio) tai imeytymishäiriö. B12-vitamiinia saadaan eläinperäisestä ravinnosta.
E-vitamiini eli tokoferoli on antioksidantti, joka suojaa elimistöä hapettumisstressiltä. Sen suositusten mukainen saanti erityisesti terveellisestä ravinnosta tukee terveyttä.