Influenssa ja influenssarokote
Influenssaksi kutsutaan tautia, jossa influenssavirukset aiheuttavat ylempien hengitysteiden tulehduksen. Influenssaa esiintyy joka talvi aiheuttaen influenssaepidemioita.
Influenssa ja influenssarokote
- Influenssan tyypilliset oireet ovat korkea ja äkillinen kuume, vilunväristykset, päänsärky, lihassärky, huonovointisuus sekä kuiva yskä.
- Influenssan hoito on usein oireenmukaista, yleisestä terveydentilasta ja oirekuvasta riippuvaista itsehoitoa.
- Influenssan jälkeen voi kehittyä vakaviakin jälkitauteja, joten toipumiseen on annettava riittävästi aikaa.
- Influenssaa vastaan on olemassa rokote, josta tulee uusi versio joka vuosi, koska influenssavirus muuntuu nopeasti.
- Voit hakeutua rokotukseen esimerkiksi Mehiläisen kautta.
Influenssa yleisesti
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama ylempien hengitysteiden tulehdus, joka esiintyy vuosittain talvisaikaan influenssaepidemiana. Sama influenssavirus voi aiheuttaa eri henkilöille hyvinkin erilaisia oireita. Yleisimmät oireet aikuisilla ovat korkea kuume, päänsärky, vilunväristykset ja lihassärky. Nuha ei ole yleinen influenssan oire. Influenssa tarttuu henkilöstä toiseen joko pisaratartunnalla yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartunnalla esimerkiksi käsien välityksellä ja niistäessä.
Influenssan itämisaika ja tartuttavuus
Influenssan itämisaika vaihtelee 1-7 vrk välillä (yleisimmin 2-3 vrk) ja vain arviolta puolet tartunnan saaneista sairastuu influenssaan. Jo päivää ennen oireiden alkua tartunnan saanut voi levittää tautia eteenpäin. Suurin tartuttavuus influenssalla on 1-4 ensimmäisen sairauspäivän aikana ja tartuttavuus kestää noin viikon ajan. Lapsilla tartuttavuus voi olla pidempi, jopa kaksi viikkoa.
Influenssan oireet
Influenssan oireet riippuvat paljolti virustyypistä, tartunnan saaneen henkilön terveydentilasta ja iästä sekä hänen kyvystään puolustautua tautia vastaan aikaisempien virustautien ja rokotusten myötä.
Tyypillisesti influenssa alkaa korkealla kuumeella, joka nousee nopeasti. Muita oireita ovat muun muassa lihaskipu, päänsärky ja huonovointisuus. Näiden lisäksi saattaa ilmaantua kuivaa yskää ja kurkkukipua, nuha ei ole tyypillinen oire. Influenssan oireita voi myös pahentaa jo olemassa oleva perussairaus.
Lapsilla voi edellä mainittujen oireiden lisäksi esiintyä vatsa- ja suolisto-oireita. Lisäksi lapsilla saattaa olla influenssaan liittyen nuhaa.
Influenssatartunnan saaneista osa voi olla myös oireettomia, jolloin he voivat kuitenkin tartuttaa muita.
Mikäli influenssaan liittyy korkea kuume, potilaan yleisvointi on huono tai jos oireenkuva pitkittyy tai pahenee seurannassa, on syytä hakeutua lääkäriin. Mikäli kuulut influenssan riskiryhmään, lääkäriin kannattaa hakeutua herkemmin.
Influenssan toteaminen
Usein influenssa diagnosoidaan sille tyypillisten oireiden perusteella epidemia-aikana. Influenssa voidaan kuitenkin varmistaa laboratoriotestillä tai pikatestillä, joka otetaan nielun tai sierainten kautta tikulla. Laboratoriotestit ovat pikatestejä luotettavampia. Voit hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon Mehiläisen kautta.
Influenssan hoito
Perusterveellä henkilöllä influenssa paranee usein itsehoidolla nopeasti, noin viikon tai kahden kuluessa. Oireet voivat kuitenkin jatkua vielä muutaman viikon ajan vähitellen lieventyen. Tärkein lieväoireisen influenssan hoito on lepo sekä oireenmukainen hoito.
Influenssan hoitoon voidaan myös käyttää viruslääkkeitä. Ne lyhentävät hieman oireiden kestoa ja vähentävät riskiä sairastua bakteeriperäsiin jälkitauteihin. Lääkitystä suositellaan erityisesti influenssan riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Lääkehoito pitää aloittaa 48 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta
Antibiooteilla ei voida hoitaa influenssaa, sillä antibiootit toimivat vain bakteerien aiheuttamiin tauteihin.
Influenssatartunnan ehkäisy
Influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta. Lisäksi on syytä huolehtia riittävästä käsihygieniasta sekä kiinnittää huomiota oikeaan yskimistekniikkaan. Yski ja aivasta kertakäyttönenäliinaan tai hihan yläosaan ja pese kätesi heti tämän jälkeen. Pese kätesi myös aina ennen ruoanlaittoa ja ruokailua, kun tulet ulkoa sisään sekä wc-käynnin jälkeen.
Influenssan seuraukset ja jälkitaudit
Influenssaan liittyy jälkitautien riski. Influenssan jälkitaudit voivat olla vakaviakin. Yleisimmät kohderyhmät jälkitaudeille ovat vanhukset, pienet lapset, raskaana olevat sekä sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.
Kaikissa ikäryhmissä esiintyy jälkitautina keuhkokuumetta. Lapsilla yleiset jälkitaudit ovat korva- ja keuhkoputkentulehdukset. Raskaana olevilla influenssa voi raskauden alkuvaiheessa johtaa keskenmenoon tai myöhemmässä vaiheessa raskautta aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen.
Influenssa voi harvinaisissa tapauksissa johtaa aiemmin terveellä ihmisellä elimistön korostuneeseen puolustusjärjestelmän toimintaan, jolloin voi syntyä kudosvaurioita esimerkiksi keuhkoissa.
Influenssarokotus
Rokote antaa suojaa sekä itse taudilta että influenssan jälkitaudeilta. Influenssarokote vähentää influenssatartuntojen määrää, todennäköisyyttä saada influenssan vakava tautimuoto sekä jälkitautien riskiä ja influenssan kuolleisuutta. Influenssarokotus voidaan antaa joko pistoksena tai nenäsumutteena. Nenäsumute on käytössä lähinnä lapsilla. Influenssarokotus antaa suojaa noin kahden viikon kuluttua rokotteen saannista. Suurin osa rokotteen saaneista välttyy tartunnalta. Mikäli tartunnan kuitenkin saa, on se todennäköisemmin lievempi ja toipuminen nopeampaa kuin henkilöllä, joka ei ole rokotetta ottanut.
Influenssarokotteen suoja kestää noin vuoden verran, joten se tulee uusia joka vuosi. Tämä johtuu siitä, että influenssavirus muuntuu hyvin nopeasti eikä edellisenä vuonna päivitetty rokote enää anna riittävää suojaa seuraavan vuoden virusta vastaan.
Influenssarokotteen haittavaikutukset
Pistettävälle influenssarokotteelle yleinen haittavaikutus on rokotuskohdan ohimenevä aristus ja punoitus. Nenäsumutteet voivat taas aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja voimakastakin nuhaa. Molempien rokotteiden harvinaisempia haittavaikutuksia voivat olla lievä sairaudentunne, lihas- ja nivelsärky sekä yleisoireet kuten lämmönnousu, ärtyneisyys, huonovointisuus ja päänsärky. Mikäli rokotettava on saanut tartunnan ennen suojan syntymistä, hän voi sairastua influenssaan. Tällöin voidaan kuitenkin välttää taudin vaikeampi muoto.
Influenssarokote Mehiläiseltä
Voit hakeutua influenssarokotukseen Mehiläisen kautta. Varaa aika helposti netistä.
Influenssarokote nenäsumutteena 2–17-vuotiaille lapsille
Yli kaksivuotiaille lapsille rokotus voidaan antaa myös nenäsumutteena.
Korkea-annoksinen influenssarokote yli 60-vuotiaille
Korkea-annoksinen influenssarokote soveltuu 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Influenssa ei yleensä enää tartu noin viiden päivän kuluttua oireiden alkamisesta, kun kuume on laskenut ja olo on parantunut. Tartuntavaara on suurin ensimmäisten 3-4 päivän aikana oireiden ilmenemisestä. On kuitenkin hyvä noudattaa varovaisuutta ja välttää kontakteja, kunnes kaikki oireet ovat selvästi lieventyneet.
Influenssan oireet kestävät yleensä 3-10 päivää, mutta väsymys ja yskä voivat jatkua pidempään. Useimmat ihmiset toipuvat täysin ilman erityistä hoitoa, mutta riskiryhmiin kuuluvilla oireet voivat olla vakavampia ja kestää kauemmin.
Influenssan tunnistaa yleensä äkillisesti alkavista oireista, kuten korkeasta kuumeesta, lihaskivuista, päänsärystä, kurkkukivusta ja yskästä. Oireet ovat usein voimakkaampia kuin tavallisessa flunssassa ja voivat kestää useita päiviä. Jos epäilet influenssaa, on suositeltavaa ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon saamiseksi.
Lääkäriin on syytä hakeutua, jos influenssan oireet ovat vakavia tai pitkittyvät. Erityisesti hengitysvaikeudet, korkea kuume, joka ei laske itsehoidolla, tai jos kuuluu riskiryhmiin, kuten vanhukset, raskaana olevat tai henkilöt, joilla on perussairauksia. Myös jos oireet helpottavat mutta palaavat voimakkaampina, on suositeltavaa konsultoida terveydenhuollon ammattilaista.
Influenssa tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa tai puhuu. Virusta voi levitä myös käsien kautta, jos koskettaa saastuneita pintoja ja sen jälkeen omaa kasvoja. Tartunnan voi saada myös suoraan toiselta ihmiseltä kättelyssä tai halaamisessa. Influenssavirukset voivat säilyä elinkelpoisina pinnoilla muutamasta tunnista jopa 24 tuntiin.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
