Hiusten hyvinvoinnin tutkimuspaketti selvittää onko elimistösi tasapainossa, jotta hiustesi hyvinvointi on optimaalisinta. Hiustenlähtöön on monia syitä. Hiustenlähtö voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan, mineraalien- tai vitamiinien puutteeseen.

Hiustenlähtö ja hiusten oheneminen
Hiustenlähtöön on monia syitä. Tässä artikkelissa käymme niistä läpi yleisimpiä.
Hiustenlähtö lyhyesti
- Hiustenlähtö voi olla täysin harmiton vaiva tai se voi olla oire sairaudesta.
- Hiustenlähtö voi johtua esimerkiksi raudanpuutteesta, kilpirauhasen toimintahäiriöstä, stressistä tai se voi liittyä raskauteen.
Hiustenlähtö ja hiusten oheneminen
Hiustenlähtö on ikävä, vaikka usein terveydelle muutoin harmiton vaiva. Hiustenlähdön taustalla saattaa kuitenkin olla jokin selvä syy.
Toisaalta on hyvä huomata, että hiukset uusiutuvat jatkuvasti ja on normaalia, että hiuksia irtoaa päivittäin. Iän myötä hiukset myös ohenevat, mikä on normaalia, aivan kuten hiusten harmaantuminenkin.
Lisää hiusten hyvinvointia ja kasvua terveellisillä elintavoilla
Hiusten hyvinvointia voi parantaa huolehtimalla terveistä elintavoista kuten liikunnasta, syömällä terveellisesti ja monipuolisesti sekä hallitsemalla stressiä. Stressi on merkittävä tekijä, joka voi häiritä hiusten kasvua aiheuttamalla sidekudoksen supistumista hiusjuuren ympärillä tai pahimmillaan aiheuttaa jopa hiusjuuren varren murtumisen.
Erityisesti ruokavalio on avainasemassa hiusten hyvinvoinnissa. Hiustenlähtö ja muut hiusongelmat voivat johtua kehon happamoitumisesta, mikä on usein seurausta epätasapainoisesta ruokavaliosta. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu päivittäin runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja hyviä rasvoja.
Myös lisäravinteita voi käyttää apuna tarvittaessa. On hyvä kuitenkin muistaa, että ravintolisät eivät korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota tai terveitä elämäntapoja.
Hiustenlähdön syitä
- Hiustenlähtö voi olla sairauden oire.
- Hiustenlähtö voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan.
- Raudanpuuteanemiaan voi liittyä yhtenä monista oireista hiusten ohenemista ja hiustenlähtöä.
- Hiustenlähtöä voivat aiheuttaa tietyt lääkkeet tai päänahan ihottuma (esim. atooppinen ihottuma tai psoriaasi).
- Hiustenlähtö voi olla perinnöllistä.
- Myös muun muassa stressi tai raskaus voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.
- Hiustenlähdölle voi olla myös muita syitä, kuten liiallinen hiusten muotoilu tai vääränlaiset hiustuotteet.
Kilpirauhasen toimintahäiriössä voi esiintyä hiustenlähtöä
Hiustenlähtö voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen toimintahäiriön mahdollisuus voidaan selvittää laboratoriokokeilla. Puhdin kilpirauhasen testipaketissa on kaksi tärkeintä kilpirauhasen toiminnasta kertovaa testiä, S -TSH ja S -T4-V.
Hiustenlähtö on yksi raudanpuuteanemian oireista
Raudanpuuteanemian yksi oire on hiusten oheneminen ja hiustenlähtö. Raudanpuutteen oireet ovat hyvin moninaisia ja tila koskettaa yleensä hedelmällisessä iässä olevia naisia. Raudanpuute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti jaksamiseen ja sen mahdollisuus on järkevää poissulkea.
Mikäli rautavarastot ovat vähäiset, voidaan ruokavalioon tehdä muutoksia ja tarvittaessa ottaa käyttöön rautalisä. Raudanpuuteanemian korjaamiseksi tarvitaan aina ravintolisää ja tilan aiheuttanut syy tulee selvittää.
Raudanpuutetta voidaan tutkia laboratoriokokein. Ferritiini on ensisijainen raudanpuutteen mittari ja matala hemoglobiini puolestaan kertoo anemiasta.
Androgeneettinen hiustenlähtö
Androgeeninen hiustenlähtö, joka tunnetaan myös mies- tai naistyyppisenä kaljuuntumisena, on perinnöllinen tila, jossa useat geenit vaikuttavat hiusnystyjen poikkeavaan reagointiin androgeeneihin, eli mieshormoneihin.
Miehillä hiustenlähtö alkaa usein 20. ikävuoteen mennessä, keskittyen ohimoille ja päälaelle, mikä voi johtaa koko päälaen kaljuuntumiseen, vaikka hiukset säilyvät korvien yllä ja takaraivolla. On yksilöllistä, kuinka nopeasti kaljuuntuminen tapahtuu.
Naistyyppinen kaljuuntuminen alkaa yleensä 40–60 vuoden iässä, jolloin hiuksia lähtee tasaisesti ympäri päätä, mutta varsinainen kaljuuntuminen on harvinaista.
Pälvikalju
Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa elimistö reagoi virheellisesti karvatupen rakenteita vastaan. Tämä tila voi ilmetä äkillisesti kehittyneinä pyöreinä, kaljuuntuneina laikkuina päänahassa. Taudinkulku voi olla hyvin vaihteleva. Hiuksia voi alkaa kasvamaan kaljuuntuneelle alueelle, mutta uusia pälviä voi kehittyä uudelleen.
Pälvikaljua voi esiintyä missä tahansa iässä, mutta se on yleisempää nuorilla ja nuorilla aikuisilla.
Telogeeninen hiustenlähtö
Telogeeninen hiustenlähtö on tila, jossa hiustenlähtö johtuu hiusten kasvusykliin liittyvästä häiriöstä. Telogeenisessä hiustenlähdössä suuri määrä hiuksia siirtyy ennenaikaisesti lepovaiheeseen, mikä johtaa hiusten irtoamiseen.
Tämän tilan voi laukaista esimerkiksi voimakas fyysinen stressi, kuten synnytys tai esimerkiksi jokin infektio tai vamma. Hiustenlähtö alkaa yleensä 2–3 kuukautta laukaisevan tekijän jälkeen ja voi kestää useita kuukausia.
Telogeeninen hiustenlähtö on yleensä tilapäistä, ja hiukset alkavat kasvaa takaisin, kun laukaiseva tekijä on poistunut ja hiusten kasvusykli normalisoituu. Tämä tapahtuu usein kuuden kuukauden kuluessa. Hoito keskittyy usein taustalla olevan syyn tunnistamiseen ja korjaamiseen, ja terveelliset elämäntavat voivat tukea hiusten palautumista.
Laboratoriotestit hiusten hyvinvoinnin tukena
Puhdin laajat laboratoriotestit voivat auttaa selvittämään erilaisten vitamiinien ja ravintoaineiden tasoja, jotka vaikuttavat myös hiusten hyvinvointiin. Puhdin Hiusten hyvinvoinnin tutkimuspaketin avulla voit selvittää erityisesti hiusten hyvinvointiin liittyviä arvoja.
Pakettiin on koottu erittäin kattava valikoima erilaisia testejä, jotka auttavat huolehtimaan hiusten ja hiuspohjan kunnosta entistä paremmin sekä selvittämään syitä esimerkiksi hiustenlähtöön. Mahdollisimman laajat arvot ovat tärkeitä, jotta saadaan kattava kuva kehon hyvinvoinnista ja voidaan näin ollen tukea hiusten hyvinvointia ja kasvua parhaalla mahdollisella tavalla.
Hiustenlähtö – Milloin lääkäriin?
Jos hiustenlähtö on pitkään tavallista runsaampaa ilman selvää syytä, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Ferritiini, raudanpuute ja raudanpuuteanemia: Oireet, tutkimukset ja hoito
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.

Miten raskaus vaikuttaa veriarvoihin?
Raskaus vaikuttaa siihen, mitä arvoja laboratoriokokeissa voidaan pitää “normaaleina”.

Terveellinen ruoka – Mistä terveellinen ruokavalio koostuu?
Terveellisen ruokavalion voi koota monella eri tavalla, eli vain yhtä tiettyä täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa.
Artikkeli päivitetty:
24 maaliskuun 2025