Hertta-sydänkohtausriskitesti ennustaa sydänkohtaus- ja diabetesriskiä
Sydänkohtausriskiin vaikuttavat muun muassa verenpaine, kolesteroli ja elintavat.
Sydänkohtausriskitesti Hertta
- Hertta-testi ennustaa lähivuosien sydänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä.
- Testiä suositellaan henkilöille, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine tai diabetes.
- Elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen ja liikunnan lisääminen alentavat riskiä.
Mikä on Hertta-sydänkohtausriskitesti?
Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyillä kolesterolimittauksilla. Lisäksi Hertta-testi kertoo riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen.Hertta-testistä saa tulokseksi kaksi riskilukua: sydänriskiluku (S -KVriski) ja siihen liittyvä lausunto ja diabetesriskiluku (S -DMriski) sekä siihen liittyvä lausunto.
Mistä voin tilata Hertta-sydänkohtausriskitesti?
Voit tilata Hertta-testin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.
Mikä Hertta-testi (CERT-tutkimus, Pt-Cert) on?
Hertta-testi ennustaa lähivuosien (1-10 vuotta) sydänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä. Tunnistat testin koodista Pt-Cert. Testi antaa sydänriskiluvun ja diabetesriskiluvun sekä riskilukuihin perustuvat lausunnot. Hertta on tieteelliseltä nimeltään CERT eli Coronary Event Risk Test.
Sydänkohtausriskitesti – Miten arvioidaan riski sydäninfarktiin?
Testi mittaa sydänkohtausriskiä ja siihen liittyvän kuoleman riskiä. Hertta-testi on tarkempi kuin muut yleisesti käytetyt lipiditutkimukset. Testin tulos kertoo sydäninfarktiriskistä henkilöillä, joilla ei ole todettu sepelvaltimotautia. Sepelvaltimotautipotilailla ja kolesterolilääkityksellä olevilla henkilöillä testi mittaa jäännösriskiä.
Diabetesriskitesti – Miten arvioidaan riski aikuisiän diebetekseen?
Diabetesriskin testi määrittää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Testin tuloksena saadaan riskipisteytys. Diabetesriskiluku kertoo todennäköisyytdestä sairastua aikuisiän diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Miten Hertta-tutkimus tehdään?
Hertta-testi on verikoe. Hertta-testillä verinäytteestä mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia massaspektrometrillä. Keramidimolekyylien perusteella saadaan laskettua riskiluku.
Keramidit ovat solukalvolla sijaitsevia rasvoja. Kun ihminen on stressitilassa esimerkiksi tulehdusreaktion tai kudosten hapenpuutteen takia, keramidien seerumipitoisuudet kohoavat. Keramidit liittyvät useisiin sepelvaltimotaudin syntymekanismeihin. Ne muun muassa kerääntyvät verisuonten seinämien plakkeihin, voimistavat tulehdusprosesseja ja aiheuttavat solukuolemaa.
Hertta-tutkimuksen edut tavalliseen kolesterolimittaukseen nähden
Testin etuna esimerkiksi kolesterolimittaukseen verrattuna on, että sen avulla tunnistetaan henkilöitä, joilla on kohonnut sydäninfarktiriski ilman aiempaa sydän- tai verisuonitautitaustaa tai kohonneita kolesteroliarvoja.
Tavallinen kolesterolimittaus kertoo vain veren HDL– ja LDL-kolesterolin pitoisuudet, kun taas Hertta mittaa eri molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa vakavan sydäninfarktin. Kolesteroliarvot saattavat pysyä normaaleina, vaikka riski saada sydäninfarkti voi olla kohonnut.
Lisäksi Hertta-testin avulla tunnistetaan lääkehoidon tehostamista tarvitsevat henkilöt, joilla on korkea riski saada sydäninfarkti. Testillä havaitaan myös henkilöt, joilla on jo käytössä olevasta kolesterolia alentavasta lääkityksestä huolimatta kohonnut riski saada sydäninfarkti ja vaarallisia komplikaatioita.
Tutkimusten mukaan Hertta-testi on huomattavasti parempi sydänkohtausriskin arvioinnissa kuin mikään yleisesti käytössä oleva laboratoriotutkimus, kuten kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit, CRP tai apolipoproteiinit.
Kenen kannattaa tehdä Hertta-testi (CERT-tutkimus)?
- Henkilöt, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotauti, kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine tai 2 tyypin diabetes.
- Suomessa on arviolta 660 000 henkilöä, joilla on riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina, vaan se selviää vasta riskitestin avulla. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema muutoin täysin perusterveellä henkilöllä.
- Lisäksi Suomessa on tyypin 2 diabeetikoita noin 300 000 ja noin 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.
- Testi sopii myös sepelvaltimotautipotilaille. Heidän kohdallaan arvioidaan uusintakohtauksen riskiä. Testin avulla voidaan tehdä muutoksia lääkitykseen ja tehostaa taudin seurantaa.
- Hertta-testi sopii myös kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille henkilöille.
- Tutkimus kannattaa myös tehdä, mikäli oireina on rintakipuja, hengenahdistusta, väsymystä, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä.
Miksi oma sydänkohtausriski kannattaa selvittää?
- Suomessa noin 30 prosenttia työikäisten kuolemista aiheuttavat sydän- ja verisuonitaudit. Mitä aikaisemmin riski huomataan, sitä paremmin siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi elintavoilla, lääkehoidolla ja tiiviillä seurannalla.
- Lähes puolet sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joilla kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa 20 %:ssa tapauksista ihmisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää.
- Tutkimusten mukaan pelkkä kolesterolimittaus ei ole riittävä mittari riskin selvittämiseksi. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina tai muina tunnettuina vaaratekijöinä, mutta se voi selvitä Hertta-testillä.
Hertta-testin tutkimustulosten tulkinta
Hertta-tutkimus antaa sydänriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon, sekä diabetesriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon. Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä (0-100%) sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Miten Hertta-testin sydänriskilukua tulkitaan?
| Riskiluku | Tulkinta |
| 0-2 | Matala riski |
| 3-6 | Keskitason riski |
| 7-9 | Kohonnut riski |
| 10-12 | Korkea riski |
Miten Hertta-testin diabetesriskilukua tulkitaan?
| Riskiluku | Riskiluokka |
| 0-4 | Matala |
| 5-14 | Keskimääräinen |
| 15+ | Korkea |
Hertta-testi antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, että henkilö ei saa sydänkohtausta tai diabetesta tulevaisuudessa. Riskinarvio peilaa näytteenoton hetkistä tilaa.
Elämäntapa- ja hoitomuutokset voivat vaikuttaa riskiarvioon, jonka takia kaikista muutoksista on keskusteltava lääkärin kanssa.
Lisäksi iän myötä riski voi kasvaa.
Mitä teen, jos Hertta-testin mukaan sydänkohtauksen riski on kohonnut?
Jos Hertta-testissä sydänkohtauksen riski todetaan kohonneeksi, kannattaa jatkotoimenpiteistä keskustella lääkärin kanssa. Kun olet saanut Hertta-testin tulokset Oma Puhti -osioon, voit tilata palvelun kautta lääkärin etäkonsultaation erikseen. Lääkäri arvioi tilanteen ja tarvittavat toimenpiteet aina tapauskohtaisesti.
Elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, stressin vähentäminen ja liikunnan lisääminen alentavat riskiä. Myös lääkehoitoa voidaan harkita hoitomuodoksi. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tarvetta rasituskokeelle tai sepelvaltimoiden kuvantamiselle.
Kuinka sepelvaltimotautia voi ehkäistä?
Elämäntapamuutokset, liikunta ja ruokavalion muutokset auttavat ehkäisemään sepelvaltimotautia, sekä vähentävät sepelvaltimotaudin kokonaiskuolleisuutta ja sydäninfarkteja. Muutokset myös parantavat elämänlaatua ja pienentävät sairauksien riskiä.
Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu sopiva määrä arki- ja hikiliikuntaa, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi, tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen sekä normaaliin painoon pyrkiminen. Stressin hallinta ja vähentäminen auttaa myös pienentämään sairastumisen riskiä.
Terveellisiin elintapoihin kannattaa totutella jo nuorena, mutta muutokset myös myöhemmällä iällä ovat erittäin suotavia. Tupakointi lisää sepelvaltimoiden ateroskleroosia.
Elämäntapojen muutoksen yhteydessä seuranta kannattaa tehdä noin 3–6 kuukauden välein. Säännöllinen testaus myös motivoi muutoksessa jatkamiseen ja onnistumiseen. Toisilla elämäntapojen muutokset voivat viedä enemmän aikaa.
Tilaa Hertta-tutkimus Puhdin verkkosivuilta helposti ilman lähetettä.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Valtimotauti
Kolesterolilääkitys voidaan aloittaa, kun elintapamuutokset eivät ole riittäviä alentamaan korkeita kolesterolitasoja ja henkilöllä on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin.
Alaraajojen valtimotauti todetaan yleensä lääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen ja erilaisten diagnostisten testien avulla. Yleisimpiä testejä ovat nilkka-olkavarsi-indeksi (ABI), joka mittaa verenpaineen nilkassa ja käsivarressa, sekä Doppler-ultraäänitutkimus, joka arvioi veren virtausta valtimoissa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös tarkempia kuvantamismenetelmiä, kuten angiografiaa, joka antaa yksityiskohtaisen kuvan verisuonten tilasta.
Sepelvaltimotauti todetaan yleensä sydämen rasituskokeella, EKG:llä (elektrokardiogrammilla) sekä verikokeilla, jotka mittaavat sydämen merkkiaineita. Joskus voidaan käyttää myös kuvantamistutkimuksia, kuten sydämen ultraääntä tai tietokonetomografiaa.
Diabetes
Ketoasidoosi voi kehittyä muutamassa tunnissa tai päivässä, riippuen henkilön aineenvaihdunnallisesta tilasta ja insuliinin puutteesta. Tyypillisesti tila etenee nopeasti, jos verensokeritasot ovat korkeat ja insuliinia ei ole saatavilla riittävästi. Oireet voivat pahentua nopeasti, joten on tärkeää hakeutua hoitoon heti ensimmäisten oireiden ilmetessä.
Diabetes todetaan verikokeilla, jotka mittaavat verensokerin ja HbA1c-arvon. Diagnoosi vahvistetaan, jos paastoverensokeri on toistuvasti korkea tai HbA1c-arvo ylittää tietyn rajan.
Diabetes voi kehittyä, kun keho ei pysty tuottamaan riittävästi insuliinia tai kun kehon solut eivät reagoi insuliiniin tehokkaasti. Tyypin 1 diabetes johtuu yleensä autoimmuunireaktiosta, kun taas tyypin 2 diabetes liittyy usein elintapoihin ja perinnöllisiin tekijöihin.
Insuliiniresistenssin korjaamiseksi on tärkeää keskittyä terveellisiin elämäntapoihin. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä sekä rajoittaa yksinkertaisten hiilihydraattien ja tyydyttyneiden rasvojen saantia. Säännöllinen liikunta, kuten aerobinen harjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu, auttavat parantamaan insuliiniherkkyyttä. Lisäksi riittävä uni ja stressin hallinta ovat avainasemassa. Joskus lääkärin määräämä lääkitys voi olla tarpeen insuliiniresistenssin hallitsemiseksi.
Diabeteksen hoitoon kuuluu verensokerin seuranta, ruokavalion hallinta, liikunta ja tarvittaessa lääkitys. Tyypin 1 diabeetikot tarvitsevat insuliinia, kun taas tyypin 2 diabeetikot voivat usein hallita tautiaan elämäntapamuutoksilla ja suun kautta otettavilla lääkkeillä.
Tyypin 2 diabetes kehittyy usein ylipainon, vähäisen liikunnan ja epäterveellisten ruokailutottumusten seurauksena. Perinnölliset tekijät myös vaikuttavat riskiin.
Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka auttaa säätelemään verensokerin tasoa. Kun syöt, kehosi muuttaa ruoan glukoosiksi, joka on pääasiallinen energianlähde. Insuliini auttaa glukoosia siirtymään verenkierrosta soluihin, missä sitä käytetään energiana. Jos keho on insuliiniresistentti, solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti, mikä voi johtaa verensokerin nousuun ja pitkällä aikavälillä lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Diabetesta sairastavien on tärkeää noudattaa tasapainoista ruokavaliota, joka auttaa hallitsemaan verensokeritasoja. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja, vähän sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä riittävästi proteiinia. Aterioiden ja välipalojen säännöllisyys sekä hiilihydraattien määrän tarkka seuranta ovat myös keskeisiä tekijöitä verensokerin tasapainottamisessa.
Suomessa arvioidaan, että noin 500,000 ihmistä sairastaa diabetesta, mikä on noin 9% väestöstä. Luku sisältää sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen.
Tyypin 1 diabetes syntyy, kun kehon immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Tämä johtaa insuliinin puutteeseen, mikä vaatii elinikäistä insuliinihoitoa.
Diabeteslääkitys aloitetaan yleensä, kun elämäntapamuutokset eivät riitä hallitsemaan verensokeritasoja. Lääkityksen tyyppi ja annostus riippuvat diabeteksen tyypistä ja potilaan yksilöllisistä tarpeista.
Diabeteksen oireita ovat jatkuva jano, tiheä virtsaamistarve, väsymys, näön hämärtyminen ja hitaasti paranevat haavat. Oireet voivat kehittyä vähitellen, erityisesti tyypin 2 diabeteksessa.
Sokerirasituskoe tehdään antamalla henkilön juoda glukoosiliuosta, minkä jälkeen mitataan verensokerin muutokset useita kertoja seuraavien tuntien aikana. Koe auttaa arvioimaan, kuinka hyvin keho käsittelee glukoosia.
Diabeteksen ehkäisyyn kuuluu terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipainon ylläpito ja tupakoinnin välttäminen. Nämä toimet voivat vähentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Neuropatia alkaa yleensä vähitellen. Ensimmäiset oireet voivat olla tunnottomuutta, kihelmöintiä tai pistelyä erityisesti jaloissa ja käsissä. Oireet johtuvat hermovaurioista, jotka voivat aiheutua monista syistä, kuten diabeteksesta, vitamiinipuutoksista, infektioista tai altistumisesta myrkyille. Neuropatian kehittyminen voi olla hidasta, ja oireet voivat pahentua ajan myötä, jos taustalla olevaa syytä ei hoideta.
Metformiini vaikuttaa alentamalla verensokeritasoja ja parantamalla kehon kykyä käyttää insuliinia tehokkaammin. Se on yleisesti käytetty lääkitys tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Metformiini vähentää maksan glukoosin tuotantoa ja lisää lihasten glukoosin käyttöä, mikä auttaa alentamaan verensokeria. Lisäksi se voi vaikuttaa suotuisasti sydän- ja verisuoniterveyteen ja auttaa painonhallinnassa.
Diabeetikoiden hiilihydraattien saanti tulisi suunnitella yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yleensä suositellaan, että hiilihydraatit muodostavat noin 45-60% päivittäisestä energiansaannista, mutta määrä voi vaihdella riippuen diabeteksen tyypistä ja hoidon tavoitteista.
Artikkeli päivitetty:
28 elokuun 2024
