Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, johon liittyy kipuja, unen häiriintymistä ja väsymystä.
Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä. Se määritellään laaja-alaisena paikkaa vaihtavana kipuna, lääkärin toteamana monien lihasten kiinnitysalueiden arkuutena ja unen häiriintymisenä. Usein fibromyalgiaa sairastavat henkilöt nukahtavat hyvin, mutta tilaan liittyy toistuvaa heräilyä puolen yön jälkeen. Tästä johtuen henkilöllä on päiväaikaista väsymystä ja uupumusta.
Fibromyalgiaan sairastuneilla henkilöillä voi tyypillisesti olla taipumusta ylihuolellisuuteen, toivottomuuteen ja asioiden murehtimiseen. Kuormitustekijöitä voi kasaantua esimerkiksi kivuista, huonosta unesta, ylipainosta, vähäisestä liikunnasta ja stressistä. Voidaan ajatella, että fibromyalgia on kuin stressireaktio useiden kuormitustekijöiden kasautumiselle. Monella sairastuneella saattaa olla huono kunto. Laukaisevia tekijöitä saattavat olla myös leikkaukset, infektiot ja hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet.
Kipu voi olla laaja-alaista ja vaihtaa paikkaa. Tutkimukset voivat selittää kipua huonosti ja syytä ei löydy lisätutkimuksilla, vaikka henkilö on kipea. Fibromyalgian diagnostiikassa suljetaan pois niveltulehdus. Myöskään vamma, vaurio tai tulehdus ei selitä kipua. Muita yleisiä fibromyalgian oireita ovat uupumus, muistihäiriöt ja virkistämätön uni. Usein ensimmäinen kipualue on selässä, mikä valvottaa ja huono uni puolestaan taas voi altistaa aiempaa laajempaan kipuun.
Myös toiminnallisia oireita, kuten vatsakipuja, turvotusta, kuukautiskipuja, virtsavaivoja ja sydämen tykytystä voi esiintyä. Neurologisia oireita ovat puutumiset, pistelyt, huimaus ja päänsärky. Taudinkuvaan voi kuulua myös masennusta, ahdistusta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistihäiriötä.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin. Edellä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Hoito lähtee oikean diagnoosin saamisesta. Itsehoito on tärkeää ja oireita voi vähentää liikunnalla, laihduttamalla ja parantamalla yöunta. Liikunta aloitetaan rauhallisesti. Ylipainon vähentäminen lievittää oireita. Unta voi parantaa muun muassa vähentämällä kahvin, kofeiinin ja alkoholin käyttöä.
Tarvittaessa lääkäri määrää myös lääkehoitoa. Pitkällä aikavälillä on tärkeää löytää sellaisia itsehoidollisia ratkaisuja, joilla lääkkeistä päästään kuitenkin pitkälti eroon. Tärkeää on hyvä elämänhallinta, stressin vähentäminen ja sellaisten asioiden tekeminen, jotka tuottavat mielihyvää (esim. uudet harrastukset). Monialaiseen kuntoutusohjelmaan voi kuulua liikuntaa, rentoutusta, mahdollisesti psykoterapiaa ja tarvittaessa lääkehoitoa.
Lue myös: Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma / Mehiläinen
Fibromyalgia oireilee monin eri tavoin, ja oireet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen. Tyypillisimpiä oireita ovat jatkuva, laaja-alainen kipu eri puolilla kehoa sekä voimakas väsymys. Monet kärsivät myös unihäiriöistä, aamujäykkyydestä ja kognitiivisista oireista, kuten muistiongelmista ja keskittymisvaikeuksista. Lisäksi fibromyalgia voi aiheuttaa päänsärkyä ja mielialan vaihteluita. Oireet voivat pahentua stressin, sään muutosten tai fyysisen rasituksen myötä.
Nivelreuman diagnosointi perustuu oireiden, kliinisen tutkimuksen ja laboratoriokokeiden yhdistelmään. Lääkäri arvioi potilaan oireet ja tekee fyysisen tutkimuksen, jossa tarkastellaan erityisesti nivelten turvotusta ja arkuutta. Laboratoriokokeissa mitataan tulehdusarvoja, kuten CRP ja reumatekijä, sekä muita spesifisiä vasta-aineita, kuten CCP-vasta-aineita. Diagnoosi voi vaatia myös kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvauksia, jotka auttavat arvioimaan nivelten tilaa ja mahdollisia vaurioita.
Reuma voi oireilla monin eri tavoin, mutta yleisimpiä oireita ovat nivelkipu, turvotus ja jäykkyys, erityisesti aamuisin. Oireet voivat alkaa vähitellen ja ne voivat vaihdella päivittäin. Reuma voi myös aiheuttaa yleistä väsymystä ja heikentynyttä yleiskuntoa. Nivelreuma, yksi yleisimmistä reumasairauksista, alkaa usein pienistä nivelistä, kuten sormien ja varpaiden nivelissä, ja oireet ovat usein symmetrisiä.
Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä. Väsymykseen vaikuttavat niin fyysiset kuin henkisetkin kuormitustekijät.
Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.
Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Terveellisen ruokavalion voi koota monella eri tavalla, eli vain yhtä tiettyä täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa.
Stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi, jos stressaava elämäntilanne pitkittyy eli muuttuu krooniseksi.
Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajilta. Mistä vastustuskyky muodostuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Millä keinoilla immuniteettia voi vahvistaa? Kuinka tartuntataudeilta voi suojautua?
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
