Estradioli on tärkein estrogeeni eli naissukuhormoni. Sen määrä vaikuttaa mielialaan, seksuaalisuuteen ja lisääntymiskykyyn.

Estrogeeni on sukupuolihormoni
Estrogeeni on sukupuolihormoni, joka vastaa naisellisten piirteiden kehittymisestä.
Estrogeeni lyhyesti
- Estrogeeni on sukupuolihormoni, joka vastaa naisellisten piirteiden kehittymisestä.
- Niin miesten kuin naistenkin keho tuottaa estrogeenia, mutta naisilla sitä on enemmän.
- Estrogeenin pitoisuus veressä vaihtelee kuukautiskierron vaiheen mukaan.
Mitä estrogeeni on?
Estrogeenit ovat sukupuolihormoneja, jotka vastaavat muun muassa naisellisten erityispiirteiden kehittymisestä, kuukautiskierrosta ja kohdun toiminnasta.
Vaikka estrogeenia kutsutaan naishormoniksi, myös miesten elimistö erittää sitä. Liiallinen estrogeenitaso miehellä voi johtaa esimerkiksi migreenioireisiin, rintojen kasvuun, seksuaalisiin toimintahäiriöihin ja piirteiden naisellistumiseen. Ylipaino voi nostaa miehellä estrogeenitasoa.
Estrogeeni on yleisnimitys estradiolille, estronille, estriolille ja yhdisteille, jotka on luotu synteettisesti ja jotka muistuttavat rakenteeltaan luonnollisia estrogeeneja.
Estradiolia muodostuu testosteronista. Se on tärkein estrogeeni hedelmällisessä iässä olevalle naiselle. Vaihdevuosien jälkeen tärkein estrogeeni on rasvakerroksessa muodostuva estroni. Raskausaikana muodostuu erityisesti istukan muodostamaa estriolia.
Estrogeeni muodostuu myös munasarjoissa. Murrosiässä naisen munasarjat alkavat vapauttaa estrogeenihormoneja kuukautiskierron mukaan. Estrogeenitaso on korkeimmillaan kierron puolivälissä, jolloin munasolu irtoaa. Ovulaation eli munasolun irtoamisen jälkeen estrogeenitaso laskee ja on alimmillaan kuukautisvuodon aikana.
Muun muassa tästä johtuvat henkiset ja fyysiset, kuukautisia edeltävät ja vuodon aikana esiintyvät PMS-oireet.
Estrogeenit ovat progesteronin lisäksi tärkeimpiä naishormoneja. Progesteroni auttaa raskauden kehittymisessä ja hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisessä kohtuun. Sen pitoisuutta säädellään monilla ehkäisyvalmisteilla, joiden tarkoitus on estää hedelmöittyminen tai sikiön kehityksen alkaminen.
Miten estrogeeni vaikuttaa kehoon?
Estrogeenit vaikuttavat koko kehoon. Estrogeeni vastaa naisen ruumiiseen kuuluvien erityispiirteiden kehittymisestä ja niiden toiminnan ylläpitämisestä.
Estrogeeni vaikuttaa myös luiden terveyteen. Vaihdevuosiin annettava estrogeenihoito kykenee ehkäisemään tehokkaasti luukatoa eli osteoporoosia.
Muita estrogeenin vaikutuksia naisen kehoon:
- Luut kasvavat pienemmiksi ja lyhyemmiksi ja hartioista tulee kapeammat.
- Rasvan määrä lantiolla ja reisissä kasvaa, jolloin vartalosta tulee kurvikkaampi.
- Estrogeeni hidastaa naisten kasvamista murrosiän aikana ja lisää herkkyyttä insuliinille. Insuliini vaikuttaa kehon rasvan määrään ja lihasvoimaan, jonka henkilö voi kehittää.
- Kehon karvoituksesta tulee ohuempi ja se kasvaa eri paikkoihin kuin miehillä. Hiukset kuitenkin voivat kasvaa vahvemmiksi ja pysyvämmiksi.
- Äänestä tulee korkeampi kuin miehillä.
- Aknea esiintyy naisilla miehiä vähemmän, koska estrogeeni alentaa ihon öljyntuotantoa.
- Estrogeenin ansiosta naisilla on miehiä vähemmän sydän- ja verisuonitauteja, koska se säätelee kolesterolin määrää maksassa.
Vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä elimistössä putoaa. Tämä johtaa moniin vaihdevuosiin liitettäviin oireisiin, kuten mielialaoireisiin. Tällöin henkilölle voidaan antaa estrogeenikorvaushoitoa, jonka pitäisi auttaa vaihdevuosioireiluun.
Korkea ja matala estrogeeni
Estrogeenitaso madaltuu yleensä vaihdevuosina, mutta minkä ikäisellä naisella tahansa voi esiintyä liian matalaa estrogeenia.
Matala estrogeenitaso naisella
Matala estrogeeni naisella voi johtaa esimerkiksi seuraaviin ongelmiin:
- Seksi on kivuliasta
- Lisääntyneet virtsatieinfektiot
- Epäsäännölliset tai puuttuvat kuukautiset
- Mielialanvaihtelut
- Kuumat aallot
- Rintakivut
- Päänsäryt ja migreenit
- Masennus
- Keskittymisvaikeudet
- Väsymys
- Luunmurtumat
- Hoitamattomana matala estrogeenitaso voi johtaa hedelmättömyyteen naisilla.
Iän lisäksi estrogeenitason madaltumista voivat aiheuttaa rankka urheilu, syömishäiriöt, aivolisäkkeen toimintahäiriö, autoimmuunisairaudet tai perintötekijöistä johtuva kohdun toimintahäiriö sekä krooninen munuaissairaus.
Lisäksi tupakointi ja alkoholi laskevat estrogeenitasoa ja nostavat testosteronitasoa naisella.
Mistä korkea estrogeenitaso naisella johtuu?
Korkea estrogeenitaso naisella voi johtua esimerkiksi progesteronihormonin epänormaalista laskusta, insuliiniongelmista kuten diabeteksesta, estrogeenia sisältävistä lääkkeistä, steroidien tai huumeiden käytöstä, ruoansulatusongelmista tai kemikaaleista.
Korkean estrogeenin oireita ovat:
- Painonnousu tai ylipaino
- Vatsan tai muiden kehon osien turvotus
- Rintojen turvotus ja arkuus
- PMS-oireet
- Seksuaalisen halukkuuden lasku
- Epäsäännölliset kuukautiset
- Muistivaikeudet
- Päänsäryt
- Mielialanvaihtelut
- Hiustenlähtö
- Käsien ja jalkojen kylmyys
- Väsymys ja unettomuus
Korkea estrogeenitaso miehillä
Miehillä korkea estrogeenitaso voi aiheuttaa hedelmättömyyttä, rintojen kasvua ja muiden naisellisten piirteiden kehittymistä ja erektio-ongelmia.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Hormonikorvaushoidon vaikutukset voivat alkaa tuntua jo muutaman viikon kuluessa hoidon aloittamisesta, mutta täydet vaikutukset saavutetaan yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Vasteaika voi vaihdella yksilöllisesti riippuen hoidettavista oireista ja käytetystä hoitomuodosta.
Estrogeenitasoja voi lisätä luonnollisesti tietyillä ruoka-aineilla, kuten pellavansiemenillä, soijatuotteilla ja pähkinöillä, jotka sisältävät fytoestrogeenejä. Myös liikunta ja terveellinen paino voivat auttaa ylläpitämään estrogeenitasoja. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös hormonikorvaushoitoa, mutta tämä vaatii lääkärin arvion ja seurantaa.
Estrogeeni vaikuttaa monin eri tavoin, kuten edistämällä naisten sukupuoliominaisuuksien kehittymistä, säätelemällä kuukautiskiertoa ja tukemalla luuston terveyttä. Se vaikuttaa myös mielialaan ja kognitiivisiin toimintoihin sekä auttaa ylläpitämään ihon ja hiusten terveyttä.
Estrogeenitasoja mitataan yleensä verikokeella, joka otetaan laboratoriossa. Testi mittaa veren estrogeenipitoisuutta, ja tulokset auttavat arvioimaan hormonitasapainoa ja diagnosoimaan mahdollisia hormonaalisia häiriöitä.
Keltarauhashormoni, eli progesteroni, vaikuttaa monin tavoin naisen kehoon. Se valmistelee kohdun limakalvon raskauteen, rauhoittaa keskushermostoa ja auttaa ylläpitämään normaalia kuukautiskiertoa. Progesteronin tasapaino on tärkeä osa hormonaalista terveyttä ja sen epätasapaino voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten mielialan vaihteluita ja kuukautishäiriöitä.
Estrogeenin vaikutusnopeus riippuu monista tekijöistä, kuten annostuksesta ja yksilöllisistä eroista. Joissakin tapauksissa vaikutukset voivat tuntua muutamassa päivässä, kun taas toisissa tapauksissa vaikutusten huomaaminen voi kestää useita viikkoja.
Hormonikorvaushoidon kesto riippuu yksilöllisistä tarpeista ja oireista. Yleensä hoitoa suositellaan käytettäväksi niin kauan kuin se on hyödyllistä ja turvallista, mutta pitkäaikaisen käytön riskejä ja hyötyjä tulee arvioida säännöllisesti lääkärin kanssa.
Hormonikorvaushoitoa suositellaan yleensä naisille, jotka kärsivät vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista, yöllisestä hikoilusta ja mielialan vaihteluista. Hoito voi olla myös hyödyllinen muiden hormonaalisten häiriöiden, kuten endometrioosin tai hormonipuutosten hoidossa.
Hormonitasapainon saavuttamiseksi on tärkeää noudattaa terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, tasapainoista ruokavaliota ja riittävää unta. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös lääkärin määräämää hormonikorvaushoitoa tai muita lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Luteinisoiva hormoni (LH) on sukupuolihormonien tuotantoon vaikuttava aivolisäkkeen erittämä hormoni. Se vaikuttaa estrogeeni- ja testosteronitasoihin ja hedelmällisyyteen. Tutkimus otetaan luonnollisen kuukautiskierron alussa (kierron 3.-5. päivä). Suosituksena on tehdä tutkimus aikaisintaan 4 viikkoa ehkäisyvalmisteiden käytön lopettamisesta.
Follikkelia stimuloiva hormoni eli FSH vaikuttaa sukupuolihormonien, estrogeenin ja testosteronin, määrään ja kuukautiskiertoon. Tutkimus otetaan luonnollisen kuukautiskierron alussa (kierron 3.-5. päivä). Hormonaalisen ehkäisyvalmisteen (esim. e-pillerit, minipillerit tai ehkäisykapseli) käytön yhteydessä tulos ei kuvasta elimistön normaalitilanteen hormonitoimintaa. Suosituksena on tehdä tutkimus aikaisintaan 4 viikkoa ehkäisyvalmisteiden käytön lopettamisesta.

Kuukautiset, kuukautiskivut, kuukautiskierron häiriöt ja runsaat kuukautiset
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.

Raskaus, raskaana olevan terveys ja ruokavalio
Raskaus on useimmille naisille jännittävää ja monesti myös stressaavaa aikaa. Raskauden aikana naisen keho kokee suuria mullistuksia ja myös mieli saattaa olla myllerryksessä.

PMS-oireet (premenstruaalinen oireyhtymä)
PMS voi oireilla esimerkiksi päänsärkyinä tai itkuisuutena. Oireet ovat yksilöllisiä.

Vaihdevuodet – Oireet ja hoito
Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään.

Ylipaino ja lihavuus
Vaikka painoa olisi liikaa, se ei automaattisesti tarkoita huonompaa terveyttä. Mitä parempaa huolta pidät itsestäsi painoindeksistä huolimatta, sitä todennäköisemmin pysyt terveenä.

10 vinkkiä liikuntamotivaation ylläpitämiseen pimeään vuodenaikaan
Pimeä vuodenaika ei houkuttele ulos lenkille. Kun pimeys alkaa melkein heti työpäivän päätyttyä, ei ulos huvittaisi lähteä edes jumppaan tai kuntosalille. Tämä on ymmärrettävää,
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024