Diabeteksen munuaissairaus on diabeteksen liitännäissairaus, joka tarkoittaa asteittain kehittyvää kroonista munuaissairautta.
Diabeettinen nefropatia tarkoittaa munuaissairautta, joka voi kehittyä diabeteksen komplikaationa ja johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Normaalisti munuaiset estävät veren proteiinien pääsyn virtsaan. Munuaissairaus voidaan siis todeta, mikäli virtsassa havaitaan valkuaisaineita eli proteiineja. Kun munuaisten toiminta heikkenee niin valkuaisen määrä virtsassa kasvaa. Lopulta diabeettinen munuaistauti voi aiheuttaa vaikean munuaisten vajaatoiminnan.
Sairaus kehittyy hitaasti vuosien kuluessa korkean verensokerin ja korkean verenpaineen aiheuttamien solumuutosten seurauksena. Diabeettinen nefropatia edellyttää säännöllistä seurantaa ja asianmukaista hoitoa, kuten diabeteksen ja verenpaineen hyvää hoitotasapainoa, ruokavalion muutoksia ja tarvittaessa lääkitystä. Diabetesta sairastavilla henkilöillä seurataan säännöllisin väliajoin diabetekseen liittyviä mahdollisia lisäsairauksia. Näihin lukeutuvat diabeteksen munuaissairauden lisäksi muun muassa diabeettinen retinopatia eli verkkokalvosairaus sekä diabeettinen neuropatia eli hermojen toiminnan vauriot.
Alkuvaiheen munuaissairaudessa voidaan havaita lievää virtsaan erittyvän valkuaisen eli proteiinin lisääntymistä. Valkuainen on nimeltään albumiini ja sen lievää erittymistä virtsaan kuvataan termillä mikroalbuminuria. Alkuvaiheessa munuaistauti voi myös tulla ilmi ainoastaan munuaisten suodatusnopeuden eli GFR:n alenemisena.
Albumiinin määrä virtsassa voidaan mitata joko yön yli kerätystä virtsasta tai 24 tunnin aikana kerätystä virtsasta. Mikroalbuminuriassa yön yli kerätyn virtsan valkuaiseritys on 20-200 mikrogrammaa, kun taas vuorokausikeräyksessä määrä on 30-300 milligrammaa. Mikäli nämä arvot ylittyvät jommassa kummassa mittauksessa, puhutaan mikroalbuminurian sijasta valkuaisvirtsaisuudesta eli proteinuriasta.
Pieniä määriä valkuaista voi esiintyä virtsassa myös muiden syiden vuoksi, joten mikroalbuminurian diagnoosi ei perustu yksittäiseen virtsanäytteeseen. Virtsanäyte tutkitaan tämän vuoksi kolme kertaa 3-6 kuukauden aikana. Jos kahdessa kolmesta näytteestä havaitaan lisääntynyt määrä proteiinia, se viittaa diabetekseen liittyvään mikroalbuminuriaan.
Alkuvaiheessa diabeteksen munuaissairaus voi olla oireeton. Kun munuaissairaus pikkuhiljaa etenee, se voi aiheuttaa oireita, jotka johtuvat joko liiallisesta proteiinin menetyksestä tai munuaisten vajaatoiminnasta. Nämä voi aiheuttaa muun muassa seuraavanlaisia oireita:
Diabeettisen munuaissairauden yhteydessä voi ilmetä myös diabeettista retinopatiaa, joka on diabetekseen liittyvä silmien verkkokalvosairaus.
Jos tunnet itsesi sairaaksi tai sinulla on oireita, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri arvioi tilanteen ja valitsee tarvittavat tutkimukset sekä hoidon. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Diabeteksen munuaissairauden ennaltaehkäisyssä keskeisintä on hyvän diabeteksen hoitotasapainon ylläpitäminen sekä verenpaineen hoito. Ruokavalion muutokset sekä tupakoinnin lopettaminen ovat myös merkityksellisiä munuaisten vaurioitumisen ennaltaehkäisyssä ja hidastamisessa. Ruokavaliossa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ravinnon mukana saatuihin rasvoihin. Kohonneiden veren rasva-arvojen alentaminen vähentää merkittävästi sairastavuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
Vähäinen liikunta ja ylipaino sekä raskausmyrkytys voivat myös lisätä riskiä sairastua diabeettiseen munuaistautiin. Miessukupuoli on diabeettisen nefropatian riskitekijä tyypin 1 diabeetikoilla.
Kun lisääntynyt albumiinin määrä todetaan virtsassa, pyritään hoidolla estämään munuaisvaurion eteneminen ja paheneminen. Keinot ovat hyvin samanlaiset kuin sairauden ehkäisyssä, mutta näitä tulee tehostaa. Verenpainetta, verensokeria ja kohonneita rasva-arvoja voidaan joutua usein hoitamaan lääkityksellä, mikäli ruokavalion muutokset eivät tuo haluttua tulosta.
Mikäli diabeteksen munuaissairaus etenee ja kehittyy vaikea munuaisten vajaatoiminta, voidaan hoitomuotona käyttää dialyysia eli keinomunuaishoitoa. Dialyysin tarkoitus on korvata osittain munuaisen toimintaa ja auttaa näin munuaisia niiden suorittamassa suodatustehtävässä.
Munuaisongelmat voivat ilmetä muun muassa selkä- tai sivukivuilla, korkealla verenpaineella, virtsan värin muutoksilla ja toistuvilla virtsatieinfektioilla.
Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat esimerkiksi väsymys, turvotukset erityisesti jaloissa ja silmäluomissa, virtsan värin ja määrän muutokset sekä yleinen huonovointisuus.
Munuaisvaurio voi syntyä esimerkiksi pitkäaikaisen korkean verenpaineen, diabeteksen, tiettyjen lääkeaineiden tai myrkyllisten aineiden, kuten raskasmetallien, vaikutuksesta. Myös tulehdukset ja autoimmuunisairaudet voivat vaurioittaa munuaisia.
Munuaisten toimintaa voi tukea terveellisillä elämäntavoilla, kuten riittävällä nesteen saannilla, tasapainoisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä.
Munuaisten vajaatoiminta todetaan tyypillisesti veri- ja virtsakokeiden avulla, jotka mittaavat munuaisten toimintaa kuvaavia arvoja, kuten kreatiniinia ja ureaa. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia.
Munuaisten vajaatoiminnan hoito riippuu sen vaikeusasteesta ja syystä. Hoito voi sisältää lääkitystä, ruokavalion muutoksia, nesteen saannin säätelyä ja joissain tapauksissa dialyysihoitoa tai munuaissiirtoa.
Dialyysin tiheys riippuu potilaan terveydentilasta ja lääkärin suosituksesta. Yleisimmin hemodialyysi suoritetaan kolme kertaa viikossa, ja jokainen hoitokerta kestää noin 4 tuntia. Peritoneaalidialyysi voidaan toteuttaa joko manuaalisesti useita kertoja päivässä tai koneellisesti yön aikana, jolloin hoito tapahtuu päivittäin.
Aikuiset virtsaavat keskimäärin 1–2 litraa vuorokaudessa. Virtsan määrä voi vaihdella nesteen saannin, ympäristön lämpötilan ja henkilön terveydentilan mukaan. On tärkeää juoda riittävästi nesteitä päivän aikana ylläpitääkseen hyvää hydratointia ja terveyttä.
Dialyysihoito voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla: hemodialyysinä tai peritoneaalidialyysinä. Hemodialyysissä potilaan veri johdetaan koneen läpi, joka suodattaa kuona-aineet ja ylimääräisen nesteen verestä, ja puhdistettu veri palautetaan takaisin potilaaseen. Peritoneaalidialyysissä dialyysineste tuodaan vatsaonteloon katetrin kautta, jossa se kerää kuona-aineet ja ylimääräisen nesteen, ja neste vaihdetaan säännöllisesti.
Keskimäärin aikuiset virtsaavat kerralla noin 200–400 millilitraa. Tämä määrä voi vaihdella henkilöstä toiseen ja riippuu muun muassa juodun nesteen määrästä ja virtsarakon kapasiteetista. On normaalia, että virtsaamistiheys ja -määrät vaihtelevat päivän aikana.
Kreatiniiniarvon perusteella arvioidaan munuaisten toimintaa. Pt-GFRe-tutkimus kertoo, kuinka hyvin munuaiset pystyvät puhdistamaan verta eli poistamaan ylimääräisen veden ja kuona-aineet elimistöstä. Sisältää 2 arvoa, kreatiniinin ja laskennallisen GFR-arvon.
Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta altistavat aikuisiän diabetekselle. Kerromme tässä artikkelissa myös, mikä on esidiabetes.
Esidiabetes on tärkeää tunnistaa, sillä tässä vaiheessa aikuistyypin diabeteksen puhkeaminen on mahdollista useimmiten vielä estää.
Sydänkohtausriskiin vaikuttavat muun muassa verenpaine, kolesteroli ja elintavat.
Muun muassa kilpirauhassairaudet, liikkumattomuus ja vajaaravitsemus voivat johtaa alentuneeseen albumiiniproteiinin pitoisuuteen.
Munuaiset ja munuaisten vajaatoiminta Munuaisilla on elimistössämme useita elintärkeitä tehtäviä. Niiden tärkein tehtävä on huolehtia kuona-aineiden poistosta ja varmistaa, että elimistölle tärkeitä aineita ei pääse virtsan mukana pois elimistöstä.
Kuinka aloittaa elämäntapamuutos? Mitä kannattaa ottaa huomioon? Kuinka elintapojen muuttaminen onnistuu? Ja miten muutoksista saa pysyviä? Elämäntapamuutos merkitsee monille uutta alkua ja tyhjältä pöydältä aloittamista.
Artikkeli päivitetty:
28 elokuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
