Colitis ulcerosa (haavainen paksusuolentulehdus)
Paksusuolen krooninen, pitkäaikainen suolisairaus Colitis ulcerosa on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista.
Haavainen paksusuolentulehdus
- Colitis ulcerosa on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista.
- Haavaisen paksusuolentulehduksen yksi oireista on jatkuva ripuli. Oireet voi kestää viikkokausia.
- Taudin syy on epäselvä.
Colitis ulcerosa (haavainen paksusuolentulehdus)
Haavainen paksusuolentulehdus on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista. Se on paksusuolen krooninen, pitkäaikainen suolisairaus.
Mistä haavainen paksusuolentulehdus johtuu?
Haavaisen paksusuolentulehduksen syy on epäselvä. On ajateltu, että sairauteen liittyy myös perinnöllisiä aspekteja.
Haavaisen paksusuolentulehduksen oireet
Haavaisen paksusuolentulehduksen yksi oire on jatkuva ripuli, joka voi kestää viikkokausia. Löysiä ulosteita tulee useita päivässä ja niiden joukossa on usein verta ja limaa. Sairauden oireena ovat myös kramppimaiset vatsakivut.
Sairauden edetessä henkilön yleiskunto heikkenee, paino voi laskea ja voi esiintyä myös kuumeilua.
Tyypillistä on, että oireet vaihtelevat ajoittain. Välillä voi olla myös oireettomia kausia.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin.
Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Puhdin valikoimista löydät myös testin F-Calpro. Testiä käytetään Crohnin taudin ja haavaisen koliitin diagnostiikassa.
Colitis ulcerosa (haavainen paksusuolentulehdus): hoito
- Haavaista paksusuolitulehdusta hoidetaan lääkkein, ja joissain tapauksissa leikkauksella.
- Tähän sairauteen ja sen aiheuttamiin suolimuutoksiin ei tämän hetkisen tiedon varjolla pysty vaikuttamaan ruokavaliolla.
- Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy lisääntynyt syövän riski.
Haavainen paksusuolentulehdus ja elämänlaatu
Haavaisen paksusuolentulehduksen kanssa eläminen voi olla haastavaa, mutta oikeanlaisella hoidolla ja seurannalla oireita voidaan hallita ja elämänlaatua parantaa.
Haavainen paksusuolentulehdus ja seuranta
Säännölliset lääkärikäynnit ja seuranta ovat tärkeitä sairauden hallinnassa. Lisäksi on tärkeää seurata mahdollisia komplikaatioita, kuten suolistosyövän riskiä, ja tehdä tarvittavat seulontatutkimukset ajoissa. Psykologinen tuki ja vertaistuki voivat myös olla hyödyllisiä sairauden kanssa elämisessä.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
IBS:n (ärtyvän suolen oireyhtymä) diagnosointi perustuu oireiden kuvaamiseen ja niiden kestoon. Diagnoosi tehdään usein poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Lääkäri voi suositella laboratoriotestejä, jotka voivat auttaa arvioimaan elimistön tilaa ja sulkemaan pois muita sairauksia. Diagnoosiin voi kuulua myös potilaan oireiden seurantaa ja ruokavalion vaikutusten arviointia.
Crohnin taudin diagnosointi perustuu oireiden, kliinisten tutkimusten, laboratoriotestien ja kuvantamistutkimusten yhdistelmään. Yleisimmin käytetään tähystystä, jossa suolen limakalvolta otetaan näytteitä histologista tutkimusta varten. Verikokeilla voidaan mitata tulehdusarvoja ja erityisiä vasta-aineita, jotka ovat yleisiä Crohnin taudissa.
Ärtyneen paksusuolen oireita ovat muun muassa vatsakipu, turvotus, kaasun muodostus, ripuli tai ummetus. Oireet voivat vaihdella ja niiden voimakkuus vaihtelee. Monilla potilailla oireet pahenevat stressin tai tiettyjen ruoka-aineiden, kuten rasvaisen tai mausteisen ruoan, nauttimisen jälkeen.
Paksusuolen syövän oireita voivat olla muutokset suolen toiminnassa (kuten ripuli tai ummetus), veri ulosteessa, vatsakipu, väsymys ja laihtuminen ilman selkeää syytä. Oireet voivat vaihdella ja ne ovat usein samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa.
FODMAP-ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta yleensä suositellaan vähintään 3-6 viikon kokeilua, jotta ruokavalion vaikutukset vatsan toimintaan ja oireisiin voidaan arvioida kattavasti. Jokainen henkilö reagoi ruokavalioon yksilöllisesti, joten toisille vaikutukset saattavat tuntua nopeammin kuin toisille.
Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) todetaan usein yhdistelmällä oireiden arviointia, laboratoriotestejä, kuten tulehdusarvojen mittausta, sekä kuvantamistutkimuksia ja suoliston endoskooppista tutkimusta.
Suoliston terveyttä voi parantaa monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kuituja, probiootteja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä. Lisäksi on tärkeää juoda riittävästi vettä ja välttää liiallista alkoholin ja prosessoitujen ruokien kulutusta. Säännöllinen liikunta ja stressinhallinta ovat myös avainasemassa suoliston hyvinvoinnin edistämisessä.
Tutkimusta käytetään Crohnin taudin ja haavaisen koliitin diagnostiikassa. Tutkimuksesta on hyötyä myös taudin aktiivisuuden ja hoidon tehon seurannassa. Kyseessä on ulostetesti.
Huom! Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää pari viikkoa ennen testausta, sillä ne voivat vääristää kalprotektiinin tuloksia antamalla väärän positiivisen tuloksen.
Kalprotektiini on ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä proteiini. Sen tuotanto lisääntyy erityisesti suoliston tulehdusreaktioiden yhteydessä.
Lue lisää
Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on ollut suuressa kasvussa lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa lähes 52 000 IBD-diagnoosin saanutta.
Lue lisää
Verikokeeseen valmistautuminen voi edellyttää esimerkiksi paastoa tai joidenkin lääkkeiden pois jättämistä. Lääkityksen väliin jättämisestä täytyy keskustella lääkärin kanssa.
Lue lisää
Crohnin tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus. Tauti voi esiintyä missä vain ruoansulatuskanavan alueella. Crohnin tautia hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
Lue lisää
Mikä dysbioosi on? Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa. Perimän ohella myös mikrobisto voi vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin.
Lue lisää
Vuotavan suolen oireyhtymä tarkoittaa tilannetta, jossa suolen läpäisevyys on lisääntynyt. Vuotava suoli on yhteydessä moniin sairauksiin.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024