Kuukautiset, kuukautiskivut, kuukautiskierron häiriöt ja runsaat kuukautiset
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.
Bakteerivaginoosilla tarkoitetaan emättimen bakteeritasapainon häiriötä.
Bakteerivaginoosissa emättimen hyvälaatuiset bakteerit, laktobasillit, korvaantuvat haitallisilla, hapettomassa ympäristössä viihtyvillä bakteereilla. Tällöin emättimen bakteerimäärä lisääntyy huomattavasti, jopa 10 000-kertaistuu. Haitallisten bakteerien lisääntyminen emättimessä aiheuttaa tulehdustilan. Kyseessä ei siis ole sukupuolitauti, vaikka riski sairastua kasvaa useiden seksuaalikumppaneiden myötä. Bakteerivaginoosille altistavia tekijöitä ovat mm. kuperikierukan käyttö sekä tupakointi.
Tyypillisin bakteerivaginoosin oire on runsas ja pahanhajuinen valkovuoto, joka on tasaista, maitomaista tai harmahtavaa. Valkovuodon haju muistuttaa kalamaista ja se voi yltyä yhdynnän jälkeen. Runsaan valkovuodon lisäksi oireisiin voi liittyä kutinaa ja kirvelyä. Bakteerivaginoosi voi myös olla oireeton, jolloin se voidaan sattumalta löytää papakokeessa. Mikäli vaiva on täysin oireeton, sitä ei ole tarpeellista hoitaa.
Emättimen hiivatulehduksesta bakteerivaginoosin erottaa siitä, että bakteerivaginoosissa valkovuodon haju on epämiellyttävä. Bakteerivaginoosissa valkovuodon koostumus on juoksevaa ja hiivatulehduksessa kokkareista. Lisäksi bakteerivaginoosiin ei juurikaan liity kutinaa tai kirvelyä, tai se on lievää. Emättimen hiivatulehduksessa kutina ja kirvely voi olla voimakasta.
Jos tunnet itsesi sairaaksi tai sinulla on oireita, kannattaa hakeutua suoraan lääkäriin. Lääkäri arvioi tilanteen ja valitsee tarvittavat tutkimukset sekä hoidon. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Bakteerivaginoosi voi parantua itsestään tai itselääkinnällä, sillä tulehduksen aiheuttama bakteeri ei ole elimistölle vieras. Mikäli oireet ovat lievät tai mikäli haluat ehkäistä oireiden uusiutumisen, kannattaa seuraavia ohjeita noudattaa:
Mikäli bakteerivaginoosin oireet eivät helpota itselääkinnällä, voidaan vaivaa hoitaa lääkkeillä. Sitä voidaan hoitaa joko suun kautta otettavilla antibiooteilla tai paikallisilla antibioottivoiteilla tai -emätinpuikoilla. Lääkehoito kestää usein viikon verran.
Mikäli olet raskaana, bakteerivaginoosi hoidetaan paikallishoidolla. Seksikumppanin hoito ei ole tarpeellinen tämän tulehduksen yhteydessä.
Bakteerivaginoosi on syytä hoitaa mahdollisimman pian. Bakteerivaginoosi ei itsestään ole vaarallinen, mutta mikäli sitä ei hoida oikein, voivat oireet pahentua. Lisäksi hoitamaton bakteerivaginoosi saattaa altistaa muille gynekologisille tulehduksille.
Jos sinulla on bakteerivaginoosin oireita ensimmäisen kerran tai vaiva jatkuu tai toistuu useasti, kannattaa lääkäriin olla yhteydessä. Mikäli olet raskaana, sinulla esiintyy muita bakteerivaginoosiin liittymättömiä oireita, kuten kuumetta, virtsaamisvaikeuksia tai alavatsakipuja, ota yhteys lääkäriin. Myös jos epäilet sukupuolitautia tai kumppanillasi on oireita, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Lue myös: Bakteerivaginoosi / Mehiläinen
Hiivatulehdus todetaan tyypillisesti oireiden perusteella, kuten kutina, kirvely ja valkoinen, kokkareinen vuoto. Lääkäri voi myös ottaa näytteen emättimen eritteestä, joka voidaan tutkia mikroskoopilla tai lähettää laboratorioon viljeltäväksi, jotta hiivasienen läsnäolo voidaan varmistaa.
Endometrioosin diagnosointi tapahtuu yleensä useiden eri menetelmien avulla. Aluksi lääkäri suorittaa gynekologisen tutkimuksen ja keskustelee oireista. Ultraäänitutkimus on yleinen tapa havaita mahdolliset endometrioosipesäkkeet. Jos epäilyt vahvistuvat, voidaan tehdä laparoskopia, joka on kirurginen toimenpide, missä pieni kamera viedään vatsaonteloon tarkastelemaan endometrioosin esiintymistä. Joskus voidaan käyttää myös magneettikuvausta. Diagnoosi varmistetaan usein kudosnäytteen, eli biopsian, avulla.
Bakteerivaginoosi todetaan yleensä oireiden perusteella ja vahvistetaan laboratoriotesteillä. Lääkäri voi ottaa emättimen limakalvolta näytteen, joka tutkitaan mikroskoopilla epänormaalin bakteerikasvun varalta. Lisäksi voidaan tehdä pH-testi, sillä bakteerivaginoosissa emättimen pH on usein koholla.
Hiivatulehdus hoidetaan yleensä paikallisilla sienilääkkeillä, kuten voiteilla tai emätinpuikoilla, jotka sisältävät esimerkiksi klotrimatsolia tai flukonatsolia. Vaikeammissa tai toistuvissa tapauksissa voidaan käyttää suun kautta otettavia sienilääkkeitä. On tärkeää noudattaa lääkärin ohjeita ja hoitosuunnitelmaa.
Hiivatulehduksen kesto vaihtelee yksilöllisesti. Hoitamattomana oireet voivat jatkua pitkään, mutta asianmukaisella hoidolla, kuten antifungaalisilla voiteilla tai tableteilla, oireet voivat helpottaa jo muutamassa päivässä. Joissakin tapauksissa oireet voivat toistua, jolloin on suositeltavaa konsultoida lääkäriä.
Hiivatulehdus voi kehittyä, kun emättimen normaali mikrobisto häiriintyy, esimerkiksi antibioottikuurin, raskauden, diabeteksen tai heikentyneen immuunijärjestelmän seurauksena. Myös tiukat vaatteet ja liiallinen hygienian harjoittaminen voivat edistää hiivatulehduksen syntyä.
Bakteerivaginoosin hoitoon käytetään antibiootteja, jotka voidaan ottaa joko suun kautta tai paikallisesti emättimeen laitettavina voiteina tai emätinpuikkoina. Hoidon kesto ja valmiste valitaan yksilöllisesti. On tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaan, vaikka oireet häviäisivät ennen kuurin loppumista.
Hiivatulehdus katsotaan parantuneeksi, kun oireet, kuten kutina, kirvely ja epänormaali vuoto, ovat kokonaan hävinneet. Täydellinen oireiden häviäminen voi kestää muutamasta päivästä viikkoon hoidon aloittamisesta. Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, on suositeltavaa ottaa yhteyttä lääkäriin.
Bakteerivaginoosin ehkäisyyn kuuluu terveiden elämäntapojen ylläpitäminen ja emättimen normaalin bakteerikannan suojeleminen. Vältä liiallista intiimialueen pesua saippualla, käytä hengittäviä alusvaatteita ja vältä douchingia. Tasapainoinen ruokavalio ja probioottien käyttö voivat myös auttaa ylläpitämään emättimen terveellistä mikroflooraa.
Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.
AMH-mittaus kertoo, kuinka paljon munasarjoissa on pieniä, varhaisia munarakkuloita.
Yleisiä endometrioosin oireita ovat kivuliaat kuukautiset ja alavatsakipu, ulostamis- tai virtsaamiskipu, yhdyntäkivut, vuotohäiriöt (tiputteluvuoto) ja lapsettomuus.
Ehkäisymenetelmistä vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta.
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa raskaaksi tulemiseen? Miten omaa hedelmällisyyttä voisi tukea?
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024