Atooppinen iho ja ihottuma (atooppinen ekseema) – Oireet ja hoito
Atooppinen ihottuma on krooninen ihotauti, joka aiheuttaa muun muassa ihon kuivuutta, punoitusta ja kutinaa.
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema)
- Atooppisen ihottuman taustalla on ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon immuunijärjestelmän poikkeava toiminta.
- Atooppisen ihottuman itsehoito perusvoiteilla on tärkeä osa hoitoa.
- Suurimmalla osalla ihottuma on lieväoireinen ja sen ennuste on hyvä.
Atooppinen ihottuma
Atooppinen ihottuma on yleensä pitkäaikainen vaiva, mutta hyvä hoito auttaa elämään sairauden kanssa. Atooppinen iho voi oireilla eri tavoin eri ikäkausina ja myös sen vaikeusaste vaihtelee.
Atooppinen ihottuma on osin perinnöllinen tauti. Osalla on myös muita atooppisen tautiryhmän sairauksia kuten allerginen nuha tai astma.
Atooppisen ihottuman oireet
Atooppisen ihottuman oireita ovat kutina, kuivuus, punoitus, karheus, rikkoumat, turvotus ja joskus jopa visvaisuus (varsinkin alkuvaiheessa). Iho voi “lehahdella” voimakkaasti ja toisaalta välillä ihottuma voi olla poissa pitkiäkin aikoja tai esiintyä lievempänä ihottumana.
Atooppisen ihottuman esiintymisalueet ja vaikeusaste voivat vaihdella. Välillä ihottuma voi olla myös täysin oireeton.
Kroonistunut ihottuma näkyy ihon jäkälöitymisenä ja paksuuntumisena.
Atooppista ihottumaa voi esiintyä niin aikuisilla kuin lapsilla.
Atooppinen ihottuma tutkitaan ihotautilääkärillä. Vastaanotolla laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Hoidon kulmakivenä on muun muassa kotihoitona tehtävä ihon rasvaus perusvoiteella.
Atooppisen ihon hoito
Ihoa hoidetaan kotihoitona perusvoiteella rasvaten. Perusvoiteet korjaavat ihon kosteustasapainoa ja estävät ihottuman uusiutumista. Atooppinen ihottuma pahenee usein talvella kuivan ilman vuoksi. Tarvittaessa käytetään rasvaisempaa voidetta. Kun iho ei ole kovin kuiva, saattaa hoidoksi riittää vesipitoisempi emulsiovoide. Kesällä rasvausta ei välttämättä tarvita lainkaan, jos iho on riittävästi parantunut.
Talven pakkasilla iho tulee suojata hyvin vaatetuksella ja käyttää vedettömiä suojavoiteita. Ihon voi rasvata myös vasta ulkoilun jälkeen.
Myös hikoilu, ihon mikrobit, ruoka-aineet, kosmetiikka tai psyykkiset tekijät, kuten stressi, voivat vaikuttaa ihottuman kulkuun. Oireita lisääviä tekijöitä vältetään.
Lääkäri määrää tarvittaessa ihon hoitoon muita lääkevoiteita. Perusrasvoja täydentävät limuusivoiteet, jotka vaikuttavat tulehdusprosessiin suoraan solutasolla.
Tulehduksellisissa ihottumissa kortisonivoiteet ovat ensisijainen hoitovaihtoehto. Mikäli iholla on bakteeri-infektioiden merkkejä, käytetään kortisonivoiteita jotka sisältävät antibakteerisen aineksen. Joskus ihon bakteeri-infektio vaatii myös antibioottikuurin.
Antihistamiinitabletit eivät suoraan auta ihottuman hoidossa, mutta joillakin ne voivat vähentää kutinaa.
Myöskään auringonvalon puute ei tee iholle hyvää; auringonvalo voi rauhoittaa atooppista ihottumaa. Atooppista ihoa voidaan hoitaa myös valohoidolla.
Vaikea-asteisia ihottumia voidaan hoitaa myös ns. systeemilääkkeillä.
Milloin hoitoon?
Jos kotikonstit eivät enää auta, kutina on lisääntynyt ja yöunetkin saattavat siitä häiriintyä, on viimeistään aika hakeutua ihotautilääkärille. Esimerkiksi Mehiläisen ihotautilääkärit ovat apunasi.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Syyhy ja ihottuma eroavat toisistaan erityisesti oireiden ja ulkonäön perusteella. Syyhy aiheuttaa voimakasta kutinaa, erityisesti öisin, ja siihen liittyy pieniä, punoittavia näppylöitä sekä syyhypunkin kaivamia ohuita käytäviä iholla. Ihottuma puolestaan voi olla laaja-alaisempaa ja sen ulkonäkö vaihtelee syyn mukaan, kuten punoitus, hilseily tai rakkulat. Jos epäilet syyhyä, on tärkeää hakeutua lääkäriin oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.
Ihottuman tunnistaminen perustuu ihon muutoksiin, kuten punoitukseen, kutinaan, hilseilyyn tai rakkuloihin. Ihottuma voi olla paikallinen tai laaja-alainen ja sen ulkonäkö vaihtelee syyn mukaan. Esimerkiksi atooppinen ihottuma ilmenee usein kuivana, kutisevana ja punoittavana ihona, kun taas kosketusihottuma voi aiheuttaa rakkuloita ja turvotusta altistuskohdassa.
Jos ihottuma on laaja-alainen, voimakkaasti kutiava, tai siihen liittyy yleisoireita kuten kuumetta, on syytä hakeutua lääkäriin. Myös jos ihottuma ei parane itsehoidolla muutaman viikon kuluessa tai pahenee, lääkärin arvio on tarpeen.
Artikkeli päivitetty:
7 lokakuun 2024