Ateroskleroosi eli valtimotauti (“verisuonten kalkkeutuminen”)
Useimmat valtimotaudin riskitekijät liittyvät elämäntapoihin, vaikka myös perimällä on jonkin verran merkitystä.
Valtimotauti eli ateroskleroosi
- Valtimotauti voi olla pitkään oireeton.
- Valtimotauti voi aiheuttaa monia sairauksia, kuten sydäninfarktin, aivohalvauksen ja katkokävelyn (alaraajojen valtimoahtauma).
- Elintavoilla (liikunta ja ruokavalio) voi vaikuttaa hyvin paljon valtimotaudin riskiin.
Mikä on ateroskleroosi (valtimotauti)?
Valtimotauti eli ateroskleroosi tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista. Tämän seurauksena veren kulku suonessa heikkenee.
Ateroskleroosia kutsutaan kansankielisesti myös verisuonten kalkkeutumiseksi, vaikka todellisuudessa kalkki ei aiheuta ahtaumaa.
Mikä aiheuttaa valtimotautia (valtimotaudin riskitekijät)?
Useimmat valtimotaudin riskitekijät liittyvät elämäntapoihin, vaikka myös perimällä on jonkin verran merkitystä.
Merkittävimmät riskitekijät valtimotaudille ovat:
Veren rasva-arvot voi mitata helposti Puhdin tutkimuksilla ilman lääkärin lähetettä. Näin voit kätevästi seurata esimerkiksi omia kolesteroliarvoja ja pitää terveydestäsi huolta ennaltaehkäisevästi. Tarvittaessa voit tilata erikseen kauttamme myös lääkärin etäkonsultaation tutkimusten jälkeen.
Kolesterolin tutkimukset kuuluvat esimerkiksi Puhti-laboratoriopakettiin, jolla saat kattavasti tietoa elimistön tilasta ja omasta terveydestäsi.
Muita valtimotaudin riskitekijöitä ovat lisäksi 2 tyypin diabetes ja ylipaino.
Naisilla valtimotaudin riski on pienempi kuin miehillä. Naiset myös sairastuvat valtimotautiin noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet.
Ateroskleroosin riski lisääntyy merkittävästi, mikäli henkilöllä on useita riskitekijöitä.
Kaikkia valtimotaudin syntyyn liittyviä tekijöitä ei kuitenkaan tunneta.
Mitkä tekijät suojaavat valtimotaudilta?
Tietyt tekijät suojaavat valtimotaudilta:
- Tavallista suurempi veren hyvän kolesterolin määrä pienentää valtimotaudin riskiä.
- Tiettyjen ruoka-aineiden käyttöön liittyy tavallista pienempi valtimotaudin riski. Näitä ovat kala ja kalan rasvat, sekä vihannesten ja hedelmien runsas käyttö.
- Säännöllinen liikunta vähentää riskiä.
Mitä valtimotauti aiheuttaa?
Valtimotauti voi aiheuttaa monia vaarallisia sairauksia. Yleisimmät niistä ovat:
- sydäninfarkti
- aivohalvaus
- katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma).
Sepelvaltimoverenkierron heikkenemisen yleisin syy on valtimotauti, joka vaurioittaa sepelvaltimoita.
Valtimotaudin eteneminen
Ateroskleroosi alkaa valtimoiden sisäpintaa verhoavasta sisäkalvosta, jonka alle alkaa kertyä materiaalia, joka on peräisin veren “pahasta” kolesterolista eli LDL-kolesterolista. Kolesterolikertymästä puhutaan plakkina.
Kertyminen on hidas tapahtuma, joka voi alkaa jo nuorena. Vuosien myötä plakkia kertyy, se kasvaa ja alkaa pullistua, mikä aiheuttaa sen, että valtimon sisätila kapenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa veri ei virtaa valtimossa enää normaalisti ja vapaasti.
Plakin yläpinta on pehmeää ja samalla haurasta kudosta, jonka pinta voi revetä. Tällöin paikalle kertyy verihyytymä. Tämä voi ahtauttaa tai tukkia valtimon nopeastikin. Tämä johtaa siihen, että veren virtaus valtimossa heikkenee äkisti tai voi pysähtyä kokonaan.
Mitä valtimotaudista seuraa?
Kudokset saavat jatkuvasti happea ja ravintoa valtimoiden kuljettamasta verestä. Kun valtimon ahtautuminen hidastaa veren virtausta, hapen ja ravinteiden saanti heikkenee.
Valtimotaudin seuraukset ilmenevät häiriöinä siinä elimessä, jonka verenkierrosta kyseinen valtimo huolehtii.
Jos valtimon tukkeutuminen on vähäistä, liian vähäinen hapen saanti aiheuttaa kipuja rasituksen aikana alueella. Usein kipu hellittää levon aikana.
Mikäli valtimo on tukkeutunut kokonaan, on kipu kovaa ja jatkuvaa. Kipu tuntuu myös levossa. Valtimon tukkeumasta seuraa kudoksen solujen kuolema eli kuolio verisuonen alueella.
Täysi tukos syntyy yleensä, jos revenneeseen kolesteroliplakkiin syntyy verihyytymä.
Eri valtimoiden herkkyys sairastua vaihtelee, mutta herkimpiä ovat sepelvaltimot.
Sepelvaltimot kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat verta itse sydänlihakselle. Osittainen tukos aiheuttaa kipua rinnassa (sepelvaltimotauti) ja täysi tukos voi aiheuttaa sydäninfarktin. Tällöin osa sydänlihaksesta menee kuolioon.
Usein valtimotauti kehittyy myös aivovaltimoihin. Tällöin valtimoiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen.
Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa katkokävelyn. Pahimmassa tapauksessa valtimon tukkeutuessa kokonaan jalkaterä menee kuolioon.
Kuinka valtimotautia voi ehkäistä?
Elintavoilla voi vaikuttaa ratkaisevasti valtimotaudin riskiin ja sairastumiseen.
Huomioi ainakin nämä:
- Vältä tupakointia.
- Syö terveellisesti.
- Vältä kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Sitä saadaan yleisimmin eläinperäisestä ravinnosta. Suosi sen sijaan pehmeää kasvirasvaa (tyydyttymätöntä rasvaa).
- Syö kalaa kaksi kertaa viikossa.
- Lisää ruokavalioon kuituja. Tavoite kuidun saannille on vähintään 25–35 grammaa päivässä. Voit ottaa tarvittaessa käyttöön myös kuitulisän.
- Nauti runsaasti hedelmiä ja kasviksia.
- Vähennä ruokasuolan käyttöä. Käytä maustamiseen sen sijaan esimerkiksi yrttejä ja muita mausteita. Suolan voi helposti korvata myös sitruunamehulla tai valkosipulilla.
- Lisää liikuntaa. Lisää sekä hengästyttävää hikiliikuntaa että hyötyliikuntaa ja arkista liikkumista, kuten työmatkapyöräily.
- Pyri normaalipainoon. Ylipainoa kannattaa pudottaa.
Valtimotaudin oireet
- Tauti on usein pitkään oireeton. Siksi omaa terveyttä ja erityisesti esimerkiksi kolesterolia kannattaa seurata säännöllisesti.
- Valtimotaudin oireet ilmenevät kyseisen ahtautuneen valtimon alueella.
- Ahtauma aiheuttaa hapenpuutetta ahtautuneen valtimon alueella, ja tähän liittyy kipua. Kipu voi ilmetä tilanteesta riippuen joko rasituksessa tai myös levossa.
- Valtimotauti voi aiheuttaa monia sairauksia, kuten sydäninfarktin, aivohalvauksen ja katkokävelyn (alaraajojen valtimoahtauman).
Jos tunnet itsesi sairaaksi tai sinulla on oireita, kannattaa hakeutua suoraan lääkäriin. Lääkäri arvioi tilanteen ja valitsee tarvittavat tutkimukset sekä hoidon.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Sydän- ja verisuoniterveys
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Lisäksi on tärkeää seurata verenpainetta, kolesteroliarvoja ja verensokeria säännöllisesti.
Verisuonten kunto tutkitaan usein ultraäänitutkimuksella, joka antaa tietoa verisuonten rakenteesta ja veren virtauksesta. Myös verenpaineen mittaus ja verikokeet, jotka mittaavat kolesterolia ja muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, ovat tärkeitä.
Sydän- ja verisuonitauteja hoidetaan yhdistelmällä lääkehoitoa, elämäntapamuutoksia ja tarvittaessa kirurgisia toimenpiteitä. Lääkehoito voi sisältää verenpainelääkkeitä, kolesterolia alentavia lääkkeitä ja veren hyytymistä estäviä lääkkeitä.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmanlaajuisesti. Suomessa ne ovat merkittävä terveysongelma, ja suuri osa väestöstä kärsii jossain elämänsä vaiheessa sydän- ja verisuonitaudeista.
Kolesteroli
Kolesterolitasot voivat alkaa laskea jo muutaman viikon sisällä elintapamuutoksista, kuten ruokavalion muutoksesta ja lisääntyneestä liikunnasta. Lääkityksen avulla muutokset voivat näkyä vielä nopeammin.
Kolesterolilääkitys voidaan aloittaa, kun elintapamuutokset eivät ole riittäviä alentamaan korkeita kolesterolitasoja ja henkilöllä on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin.
HDL-kolesterolia voi nostaa lisäämällä ruokavalioon terveellisiä rasvoja, kuten pähkinöitä, oliiviöljyä ja rasvaista kalaa, sekä säännöllisellä aerobisella liikunnalla.
Kokonaiskolesteroli lasketaan yhteen HDL-, LDL- ja 20 prosenttia triglyseridien arvosta. Tämä antaa yleiskuvan veren kolesterolitasoista.
LDL-kolesterolia voi laskea vähentämällä ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin määrää, lisäämällä kuituja ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa.
Sepelvaltimotauti todetaan yleensä sydämen rasituskokeella, EKG:llä (elektrokardiogrammilla) sekä verikokeilla, jotka mittaavat sydämen merkkiaineita. Joskus voidaan käyttää myös kuvantamistutkimuksia, kuten sydämen ultraääntä tai tietokonetomografiaa.
Kolesterolitasot voivat nousta nopeasti, jopa muutamassa päivässä, jos ruokavalioon lisätään runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruokia.
Kolesteroli poistuu elimistöstä maksan kautta, joka muuntaa sen sappeen. Sappi auttaa rasvojen sulattamisessa ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Lisäksi on tärkeää seurata verenpainetta, kolesteroliarvoja ja verensokeria säännöllisesti.
Kolesterolin mittaus suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa terveille aikuisille. Riskiryhmiin kuuluvien ja kolesterolilääkitystä käyttävien tulisi mitata kolesterolinsa useammin.
LDL-kolesterolin katsotaan olevan liian korkea, kun sen pitoisuus veressä ylittää 3 mmol/l. Korkeat LDL-arvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten niiden hallinta on tärkeää terveyden kannalta.
Kolesterolia voi alentaa syömällä terveellisesti, vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saantia, lisäämällä kuitupitoisten ruokien määrää ruokavaliossa ja säännöllisellä liikunnalla.
Kolesteroli on liian korkea, kun kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l, LDL-kolesteroli yli 3 mmol/l tai HDL-kolesteroli on alle 1 mmol/l miehillä ja alle 1,2 mmol/l naisilla.
Aikuisen tulisi saada alle 200 mg kolesterolia päivässä ruokavaliosta.
Triglyseridien alentamiseksi suositellaan terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, alkoholin käytön vähentämistä, terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja, sekä tarvittaessa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, vähentävät maksan kolesterolin tuotantoa ja lisäävät sen poistumista verenkierrosta, mikä alentaa veren kolesterolitasoja.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Laboratoriopaketilla saat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana esimerkiksi perusverenkuva, kolesteroliarvot, verensokeri, kalium, natrium, ferritiini ja D-vitamiini.
Laboratoriopaketilla saat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana muun muassa perusverenkuva, kolesteroliarvot, verensokeri, tärkeimmät vitamiinit sekä PSA ja vapaa laskettu testosteroni.
Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan kehon kolesterolin kokonaismäärä.
Lue lisää
HDL-kolesterolin riittävä määrä on hyväksi sydänterveydelle.
Lue lisää
Kohonneita triglyseridiarvoja tarvitsee harvoin alentaa lääkkeillä, sillä elintapojen muuttaminen on ensisijainen hoitokeino.
Lue lisää
Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta altistavat aikuisiän diabetekselle. Kerromme tässä artikkelissa myös, mikä on esidiabetes.
Lue lisää
Vaikka painoa olisi liikaa, se ei automaattisesti tarkoita huonompaa terveyttä. Mitä parempaa huolta pidät itsestäsi painoindeksistä huolimatta, sitä todennäköisemmin pysyt terveenä.
Lue lisää
Liikunta on tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Sen avulla voidaan myös hoitaa sairauksia tai tiettyjä oireita. Lisäksi liikunnalla voidaan lisätä jaksamista ja voimavaroja.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
7 lokakuun 2024