Astma on krooninen keuhkosairaus, joka aiheuttaa hengitysteiden tulehdusta ja supistumista, johtaen hengitysvaikeuksiin, yskään ja hengityksen vinkumiseen.
Astma on krooninen keuhkosairaus, joka aiheuttaa hengitysteiden tulehdusta ja supistumista, johtaen hengitysvaikeuksiin, yskään ja hengityksen vinkumiseen.
Astma on yksi suomalaisten yleisimmistä pitkäaikaissairauksista, joka johtuu keuhkoputkien limakalvojen tulehduksesta. Astmaa sairastavilla henkilöillä hengitystiet reagoivat herkästi erilaisille ärsykkeille, kuten pölylle, homeelle, siitepölylle, tupakan savulle tai eläinten hilseelle.
Suurin osa sairastaa lieväoireista astmaa, jolloin sairaus usein pysyy hyvin hallinnassa. Astmassa voi ilmentyä astmakohtauksia, kun hengitystiet ärsyyntyvät ja ahtautuvat nopeasti. Astmaan on olemassa tehokasta lääkehoitoa ja hyvässä hoitotasapainossa olevan astman kanssa voi elää suhteellisen normaalia elämää.
Väestöstä noin 10–14 % sairastaa astmaa, vaikkakin astman oireita ilmenee tätä useammalla henkilöllä. Astmalääkitys on käytössä noin 7–10 %:lla. Astmalla on erilaisia alatyyppejä riippuen siitä, mikä on keuhkoputkien tulehdusreaktion aiheuttaja. Lapsilla astma esiintyy usein allergisena astmana. Aikuisiässä ei-allerginen astma on yhtä yleinen kuin allerginen astma. Astma voi alkaa missä iässä tahansa.
Astman tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus, väsymys, puristava tunne rinnassa ja hengityksen vinkuna. Oireet voivat kuitenkin vaihdella paljon päivän aikana, ja yöllä sekä aamuisin esiintyvät oireet ovat astmaa sairastaville tuttuja.
Alkavassa astmassa oireilu on usein jaksottaista ja oireisten vaiheiden välissä voi olla pitkiä oireettomia jaksoja. Allergisille henkilöille erilaiset allergeenit, kuten siitepölyt, eläinpölyt ja muut hengitysilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa astmaoireita. Myös rasitus ja pakkasilma voi laukaista astman oireita astmaa sairastaville. Suuri syy astmaoireiden pahenemiseen ovat kuitenkin hengitystieinfektiot.
Jos tunnet itsesi sairaaksi tai sinulla on oireita, kannattaa hakeutua suoraan lääkäriin. Lääkäri arvioi tilanteen ja valitsee tarvittavat tutkimukset sekä hoidon. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Astman diagnoosi tehdään oireiden ja erilaisten tutkimusten perusteella. Astmadiagnoosiin käytetään puhalluskoetta. Siinä testataan keuhkoputkien toimintaa ja voidaan testata, miten niiden toiminta muuttuu lääkkeen vaikutuksesta. Puhalluskokeita tehdään laboratoriossa ja kotona.
PEF-seurannassa seurataan kotona kahden viikon ajan hengityksen toimintaa mittarilla, joka mittaa uloshengityksen huippuvirtausta. Puhallukset mittariin suoritetaan aamulla, illalla sekä mahdollisten astmaoireiden yhteydessä. Puhallukset mitataan ennen ja jälkeen astmalääkityksen ottamisen, jolloin arvoja voidaan vertailla.
Spirometriassa keuhkoputkien supistustaipumusta tutkitaan laboratoriossa. Tavallisessa spirometriassa käytetään keuhkoputkia avaavaa testilääkitystä.
Astmadiagnoosia tehtäessä voidaan myös tehdä rasituskoe kuntopyörällä tai juosten.
Voit hakeutua astman tutkimuksiin esimerkiksi Mehiläisen kautta.
Astman hoidolla pyritään oireettomuuteen ja keuhkojen normaaliin toimintaan. Lisäksi sillä halutaan estää astman pahenemisvaiheet. Astman perushoitoon kuuluu keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta hoitava lääkeaine. Lääkeaineena käytetään tavallisesti inhaloitavaa eli sisäänhengitettävää glukokortikoidia. Lääkeryhmästä käytetään puhekielessä myös kortisoni -nimitystä. Myös keuhkoputkia avaavia lääkeaineita voidaan käyttää astman satunnaisiin oireisiin, mutta niitä tarvitaan harvoin, mikäli astma on hyvässä hoitotasapainossa.
Astman lääkkeettömän hoidon perusperiaatteet ovat liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus. Liikunta tukee painonhallintaa ja auttaa ylläpitämään keuhkojen toimintaa. Ylipaino voi heikentää astman hallintaa. Tupakointi pahentaa astmaoireita ja aiheuttaa keuhkoahtaumatautia. Lisäksi tupakointi vähentää astmalääkkeiden tehoa.
Vaikka astmaa ei voida täysin ehkäistä, on kuitenkin olemassa keinoja, joiden avulla voidaan vähentää astman puhkeamisen riskiä tai ehkäistä oireiden pahenemista.
On suositeltavaa välttää tekijöitä, jotka laukaisevat astman oireita. Näitä ovat esimerkiksi allergeenit, pöly, eläinten hilse, ilmansaasteet sekä tupakansavu. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään keuhkojen toimintaa ja vahvistamaan hengityslihaksia. Se auttaa pitämään astmaa hyvässä hoitotasapainossa.
Imettäminen saattaa tarjota suojaa astman kehittymiseltä lapsilla. Imetyksen on osoitettu kehittävän lapsen vastustuskykyä ja auttavan näin kehittämään terveitä keuhkoja.
Astma on krooninen sairaus, joka ei parane täysin. Oireita voidaan kuitenkin hallita tehokkaasti asianmukaisella hoidolla.
Lapsuusiän astma voi parantua, mutta tällöin alttius sairastua astmaan uudelleen on kohonnut verrattuna sellaisiin henkilöihin, joilla ei aiemmin ole ollut astmaa. Viimeistään murrosiässä noin puolet lapsuusiän astmaatikoista ovat astman suhteen oireettomia.
Astmaoireet saattavat vähentyä tai lisääntyä raskauden aikana, mutta astma ei ole este raskaudelle. Astman hyvä hoitotasapaino on tärkeää myös silloin. Astmalääkkeitä on mahdollista käyttää raskauden aikana. Keskustele astmasi raskaudenaikaisesta hoidosta lääkärisi kanssa. Huonossa hoitotasapainossa oleva astma voi lisätä riskiä muun muassa ennenaikaiselle synnytykselle tai sikiön pienikokoisuudelle.
Jos astmaa ei hoida, oireet voivat pahentua ja johtaa vakaviin hengitysvaikeuksiin. Hoitamaton astma voi aiheuttaa toistuvia astmakohtauksia, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Pitkällä aikavälillä hoitamaton astma voi myös johtaa keuhkojen pysyviin vaurioihin ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lisäksi hoitamaton astma voi lisätä sairaalahoitojen ja kiireellisten lääkärikäyntien tarvetta.
Astmakohtauksen voivat laukaista allergeenit, kuten siitepöly, pölypunkit ja lemmikkieläinten hilse. Myös kylmä ilma, fyysinen rasitus ja hengitystieinfektiot voivat aiheuttaa astmakohtauksen. Lisäksi tupakansavu, ilmansaasteet ja voimakkaat hajut, kuten parfyymit, voivat pahentaa astman oireita.
Astma oireilee tyypillisesti hengitysvaikeuksina, kuten hengenahdistuksena ja hengityksen vinkumisena. Muita yleisiä oireita ovat yskä, erityisesti öisin tai aamuisin, sekä rintakehän puristuksen tunne. Oireet voivat vaihdella lievistä vaikeisiin ja ne voivat pahentua altistuttaessa allergeeneille, kylmälle ilmalle tai fyysiselle rasitukselle. Astman oireet voivat myös vaihdella päivittäin ja kausittain.
Astman diagnosointi perustuu oireiden kuvaamiseen, lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen ja keuhkojen toimintaa mittaaviin testeihin, kuten puhalluskokeisiin (spirometria). Spirometriassa mitataan hengitysilman määrää ja nopeutta, mikä auttaa arvioimaan keuhkoputkien ahtautumista. Diagnoosi voidaan vahvistaa myös altistuskokeilla. Tärkeää on myös erottaa astma muista samankaltaisia oireita aiheuttavista sairauksista.
Astman hoito perustuu oireiden hallintaan lääkityksellä ja välttämällä tunnettuja laukaisevia tekijöitä. Keskeisiä lääkkeitä ovat inhalaatiokortikosteroidit, jotka vähentävät keuhkoputkien tulehdusta, sekä tarvittaessa nopeavaikutteiset avaavat lääkkeet oireiden lievittämiseen. Astman hoitosuunnitelma on yksilöllinen ja voi sisältää myös pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä ja muita lääkeaineita. Säännölliset lääkärikäynnit ja oman tilan seuranta ovat tärkeitä astman hallinnassa.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Pimeä vuodenaika ei houkuttele ulos lenkille. Kun pimeys alkaa melkein heti työpäivän päätyttyä, ei ulos huvittaisi lähteä edes jumppaan tai kuntosalille. Tämä on ymmärrettävää,
Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rauta-arvot vaikuttavat siihen, miten jaksamme.
Koko perhe jaksaa paremmin, kun äiti voi hyvin ja jaksaa arjen myllerryksessä. Kaikista mahdollisista voimavaroista on taatusti apua pienten pyöriessä jaloissa!
Artikkeli päivitetty:
30 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
