Ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome, IBS) tunnettiin aiemmin nimellä ärtynyt paksusuoli. Turvottelu, monenlaiset vatsakivut, ummetus ja ripuli voivat olla merkki ärtyvästä suolesta.
Vaikka ärtyvä suoli on kiusallinen vaiva, se voidaan tasapainottaa tehokkaasti kotikonstein. Se vaatii elämäntapojen ja ruokailutapojen muokkaamista, mutta palauttaa elämänlaadun ennalleen. Tiettyä kaikille toimivaa hoitoa oireyhtymään ei ole, mutta elintavat vaikuttavat olennaisesti oireiden määrään.
Suoliston toiminnan tasapainoon vaikuttavat niin mieliala, mahdolliset sairaudet kuin stressikin, ja tärkeimpänä kaikista ruokavalio. Ruokavaliohoito on aina yksilöllistä (toiset ruoat sopivat toisille, toisille eivät).
Ärtyvän suolen oireyhtymä on suurten ruoansulatuselinten tila, johon liittyvät erilaiset krampit, kivut, ummetus, turvotus, kaasun muodostuminen ja ripuli. Tila on usein pitkäaikainen ja oireiden herkkyys voi vaihdella kausittain.
Yksi ihminen kymmenestä kärsii Suomessa ärtyvän suolen oireyhtymästä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi miehiin nähden.
Vain harvat ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät ihmiset saavat vakavia oireita. Useimmiten tila säilyy kontrollissa ruokavaliolla ja muilla elämäntavoilla.
Monilla ihmisillä on ajoittain ärtyvän suolen oireyhtymään viittaavia oireita. Tila kuitenkin puhkeaa helpoimmin:
Syytä ärtyvän suolen oireyhtymän ilmenemiselle ei tiedetä. Suolen toiminta on heikentynyt, vaikka perusteellisissakaan tutkimuksissa ei välttämättä löydetä tiettyä vikaa.
Osalla henkilöistä suolikaasuja muodostuu tavallista enemmän. Osalla kaasunmuodostus on normaalia, mutta suoli on herkkä supistelemaan ja reagoimaan seinämän venytykseen.
Suoli reagoi herkästi ravinnon laatuun. Sen toimintaan vaikuttavat myös psyykkiset tekijät, kuten mahdollinen hermostuneisuus, ahdistuneisuus, liian kova stressi ja masennus.
Ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla saattaa joskus olla myös virus kuten norovirus, vatsatauti, salmonella, kampylobakteeri tai alkueläimet, jotka ovat saaneet suoliston oireilemaan. Osassa tapauksista oireet helpottavat virus- tai bakteeritartunnan jälkeen, mutta osalla oireet voivat jäädä pysyvästi.
Mistä tietää, että on ärtynyt suoli? Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet vaihtelevat: välillä niitä on enemmän, joskus ne voivat olla jopa kokonaan poissa. Usein stressaava elämäntilanne laukaisee oireet. Ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) oireita ovat muun muassa:
Fibromyalgiaa, masennusta ja unihäiriöitä esiintyy tavallista enemmän ihmisillä, joilla on IBS.
Ärtyneen suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa tiettyä laboratoriokoetta tai tutkimusta. Muiden sairauksien poissulkemisen jälkeen viimeiseksi vaihtoehdoksi jää usein vain IBS. Oireyhtymä voidaan todeta oireiden perusteella, jos vaivat ovat jatkuneet pitkään, eikä niiden ohella ilmene muita hälyttäviä oireita. Tällöin ei tarvita tähystys- tai ultraäänitutkimuksia.
Tähystys- ja ultraäänitutkimuksia tehdään, jos oireiden perusteella on syytä epäillä muuta vakavampaa sairautta. Äkillisissä suolen toiminnan muutoksissa tutkimuksia tarvitaan yleensä aina.
Koska myös monet muut sairaudet voivat aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymässä esiintyviä oireita, tulee nämä sairaudet sulkea ensin pois. Esimerkiksi keliakia voi oireilla samalla tavalla. Hoitamaton keliakia voi johtaa pahempiin liitännäissairauksiin, minkä vuoksi sen mahdollisuus on suljettava pois.
Ärtyneen suolen oireyhtymää voi esiintyä myös lapsilla. IBS voi olla minkä ikäisellä tahansa, ja suurin osa sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Myös lapsella tilaa hoidetaan ruokavaliolla, ja joissain tapauksissa lääkehoidolla. Tehokkain apu oireisiin saadaan kuitenkin etsimällä lapselle sopiva ruokavalio. FODMAP-ruokavalio soveltuu myös lapsen ärtyvän suolen hoitoon.
Mikäli lapsen vatsakivut jatkuvat pitkään tai ilmaantuvat voimakkaina, kannattaa aina hakeutua suoraan lääkärin vastaanotolle.
Ärtynyttä suolta voidaan hoitaa tehokkaasti kotikonstein. Siihen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sen oireet ovat lievitettävissä. Tärkeintä hoidossa on löytää itselleen sopiva ruokavalio.
FODMAP-ruokavaliossa rajoitetaan hankalasti imeytyviä hiilihydraatteja. FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan “Fermentable Oligo-, Di-, Mono- And Polysaccharides” eli fermentoituvia hiilihydraatteja. Kyseiset hiilihydraatit eivät imeydy kunnolla ja päätyvät paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat niistä energiaa fermentoitumalla.
FODMAP-ruokavalio toimii IBS:n hoitoon usein erittäin hyvin, mutta ruokavalio on kullekin henkilölle yksilöllinen. Usein sopivan ruokavalion löytyminen vaatii ohjausta, aikaa sekä kokeiluja.
Vältettävät ruoka-aineet muodostavat runsaasti suolikaasua. Muun muassa fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktitoli, sorbitoli ja mannitoli) ovat ärtyvän suolen oireita aiheuttavia hiilihydraatteja. Tietyt ruoka-aineryhmät toimivat toisille, ja toisten tulee välttää niitä.
FODMAP-hiilihydraatteja ei ole tarkoituksenmukaista poistaa ruokavaliosta täydellisesti. Useimmilla oireiden hallinnassa riittää FODMAP-altistuksen rajoittaminen 10 grammaan per päivä.
Täydellisesti kyseisiä hiilihydraatteja ei voi välttää, sillä näitä esiintyy monissa kasvikunnan tuotteissa, eikä se ole tarpeellistakaan. Tiettyjen elintarvikkeiden vähentäminen kuitenkin helpottaa oireita useimmilla ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä.
IBS:n oireet usein pahenevat, mitä enemmän kyseisiä ruokia on yhteensä syönyt. Määrä vaikuttaa siis oireiden ilmenemiseen. Osa henkilöistä sietää esimerkiksi tiettyä ruokaa pieninä määrinä, mutta suuret annokset aiheuttavat oireita.
Samoin vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii usein IBS:n hoitoon, mutta se johtunee siitä, että samalla rajoitetaan FODMAP-hiilihydraattien määrää.
FODMAP-ruokavalio kuitenkin tulee koostaa aina henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti. Suolisto saattaa kestää tiettyjä listan ruokia, mutta tietyt ruoka-aineryhmät aiheuttavat paljon oireita.
Ruokavaliosta on aina tarkoitus rajoittaa vain ne ruoka-aineet, jotka eivät sovi henkilölle ja jotka aiheuttavat oireita. Siksi on tärkeää myös palauttaa ruokavalioon ne ruoka-aineryhmät, jotka eivät aiheuta oireita.
Ruokavalion toteutus alkaa käytännössä siitä, että yksitellen selvitetään, mitkä ruoka-aineryhmät eivät henkilölle sovi. Sopivat ruoat palautetaan poissulkemisen jälkeen ruokavalioon, jotta ruokavaliosta ei tule liian yksipuolinen.
Usein henkilö tietää itsekin muutamia ruoka-aineita, jotka eivät hänelle sovi. Niiden avulla voidaan päätellä tiettyjä ruoka-aineryhmiä, jotka todennäköisesti eivät myöskään sovi henkilölle.
Mikäli oireet eivät helpota noin 4–6 kuukaudessa, voi kyse olla jostain muusta sairaudesta.
FODMAP-ruokavalio ei välttämättä ole elinikäinen ja sopivia ruokia palautetaan ruokavalioon tilanteen mukaan. Oireet voivat esimerkiksi helpottaa vaikean, stressaavan elämäntilanteen mentyä ohi.
Ruokavaliota rajoitettaessa tulee myös aina pohtia, mitä ruokia poisjätettyjen ruokien tilalle voidaan tuoda. Näin varmistat kaikkien ravintoaineiden saannin ja monipuolisen sekä terveellisen ruokavalion kokonaisuudessaan.
Mikä rauhoittaa ärtynyttä suolta? Ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa ei ole olemassa yhtä vedenpitävää listaa ruoista, jotka sopivat kaikille, eikä toisaalta myöskään tarkkaa listaa ruoista, joita ei kannata nauttia. Se on aina yksilöllistä, riippuen siitä, mitä ruoka-aineita kyseinen henkilö pystyy syömään.
Seuraavat ruoka-aineet kuitenkin yleensä eivät sovi:
IBS:n ruokavaliohoito on aina yksilöllistä. Usein pahimpia oireita aiheuttavat palkokasvit kuten herneet, linssit ja pavut, skeä maitotuotteet, tietyt kasvikset ja kivelliset hedelmät. On tärkeää selvittää, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat oireita ja mitkä eivät.
Ruoka-aineet, jotka eivät aiheuta oireita, palautetaan ruokavalioon monipuolisen ruokavalion ja kaikkien ravintoaineiden saamisen takaamiseksi.
Myös ruoat, joita pystyy syömään, voi vaihdella henkilöstä toiseen. Seuraavat ruoat kuitenkin yleensä sopivat:
Kullekin sopiva ruokavalio löytyy kokeilemalla. Toiselle ärtyvästä suolesta kärsivälle jokin tuote voi olla ehdoton ei, kun taas toinen pystyy syömään sitä vaivatta.
Jos huomaat jonkin tuotteen aiheuttavan sinulle vatsavaivoja, kannattaa sen syömistä välttää. Ne ruoat, jotka eivät aiheuta oireita kannattaa palauttaa ruokavalioon, jotta ruokavalio pysyy mahdollisimman monipuolisena.
Myös liikunta helpottaa ärtyvän suolen oireita lisäämällä suolikaasun ja ulosteen läpikulkua paksusuolessa. Liikunnan on myös todettu vähentävän ärtyneen suolen oireilua.
Stressi pahentaa IBS:n oireita, vaikka se ei olekaan varsinainen syy oireiden taustalla. Stressiä voi hallita niin isojen kuin pienten elämäntapamuutosten avulla kuin esimerkiksi panostamalla uneen. Sekä unen laatu että määrä vaikuttavat.
Säännöllisestä uni- ja ruokarytmistä huolehtiminen auttaa tasapainottamaan arkea. Nuku riittävästi ja panosta arkiseen stressinhallintaan. Aikaeron tai vuorotyön aiheuttama rasitus ei ole keholle hyväksi.
Ensisijaista on kuitenkin hoitaa oireita FODMAP-ruokavaliolla ja välttämällä oireita aiheuttavia ruokia.
Vaikka oireyhtymään ei ole olemassa lääkettä eikä varsinaista parannuskeinoa ole, voidaan sen oireita vähentää tarvittaessa myös lääkityksellä. Lääkärin keinoja ärtyvän suolen hoitoon käytetään yleensä kuitenkin vasta silloin, kun itsehoito ei auta tai oireet ovat erittäin pahoja. Yleensä oireet kuitenkin helpottuvat parhaiten FODMAP-ruokavalion myötä.
Oireyhtymään liittyvää ummetusta voidaan hoitaa ummetukseen tarkoitetulla lääkkeillä. Suoliston kouristeluun voidaan kokeilla antikolinergisiä lääkkeitä.
Myös eräiden terapioiden avulla voidaan lievittää oireita.
Ärtyvän suolen oireyhtymä ei itsessään ole vaarallinen tila. Joskus tilan yhteydessä voi kuitenkin esiintyä oireita, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Jos ärtyvän suolen oireita on esiintynyt pidempään, voi ryhtyä kokeilemaan, auttavatko itsehoitotoimenpiteet (FODMAP-ruokavalio) suolen toiminnan rauhoittamisessa.
Mikäli oireita ilmaantuvat äkillisesti ilman, että niitä on ollut aikaisemmin, on syytä selvittää, että kyseessä ei ole jokin muu sairaus.
Seuraavissa tilanteissa tulee hakeutua lääkäriin:
IBS:n (ärtyvän suolen oireyhtymä) diagnosointi perustuu oireiden kuvaamiseen ja niiden kestoon. Diagnoosi tehdään usein poissulkemalla muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Lääkäri voi suositella laboratoriotestejä, jotka voivat auttaa arvioimaan elimistön tilaa ja sulkemaan pois muita sairauksia. Diagnoosiin voi kuulua myös potilaan oireiden seurantaa ja ruokavalion vaikutusten arviointia.
Crohnin taudin diagnosointi perustuu oireiden, kliinisten tutkimusten, laboratoriotestien ja kuvantamistutkimusten yhdistelmään. Yleisimmin käytetään tähystystä, jossa suolen limakalvolta otetaan näytteitä histologista tutkimusta varten. Verikokeilla voidaan mitata tulehdusarvoja ja erityisiä vasta-aineita, jotka ovat yleisiä Crohnin taudissa.
Ärtyneen paksusuolen oireita ovat muun muassa vatsakipu, turvotus, kaasun muodostus, ripuli tai ummetus. Oireet voivat vaihdella ja niiden voimakkuus vaihtelee. Monilla potilailla oireet pahenevat stressin tai tiettyjen ruoka-aineiden, kuten rasvaisen tai mausteisen ruoan, nauttimisen jälkeen.
Paksusuolen syövän oireita voivat olla muutokset suolen toiminnassa (kuten ripuli tai ummetus), veri ulosteessa, vatsakipu, väsymys ja laihtuminen ilman selkeää syytä. Oireet voivat vaihdella ja ne ovat usein samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa.
FODMAP-ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta yleensä suositellaan vähintään 3-6 viikon kokeilua, jotta ruokavalion vaikutukset vatsan toimintaan ja oireisiin voidaan arvioida kattavasti. Jokainen henkilö reagoi ruokavalioon yksilöllisesti, joten toisille vaikutukset saattavat tuntua nopeammin kuin toisille.
Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) todetaan usein yhdistelmällä oireiden arviointia, laboratoriotestejä, kuten tulehdusarvojen mittausta, sekä kuvantamistutkimuksia ja suoliston endoskooppista tutkimusta.
Suoliston terveyttä voi parantaa monipuolisella ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti kuituja, probiootteja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä. Lisäksi on tärkeää juoda riittävästi vettä ja välttää liiallista alkoholin ja prosessoitujen ruokien kulutusta. Säännöllinen liikunta ja stressinhallinta ovat myös avainasemassa suoliston hyvinvoinnin edistämisessä.
Gluteeni on proteiini, jota on vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Lisäksi gluteenia sisältävät erilaiset lajikkeet ja johdannaiset, kuten mannasuurimo, speltti, ruisvehnä ja kamut-vehnä.
Keliakiassa suolisto ei siedä viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämää gluteenia. Keliakian hoitomuotona on gluteeniton ruokavalio.
Kudostransglutaminaasitestiä käytetään keliakian tutkimisessa.
Kuidut ovat terveydelle hyödyllisiä imeytymättömiä hiilihydraatteja. Suomalaiset saavat ruokavaliostaan keskimäärin liian vähän kuitua. Kuinka siis voin varmistaa riittävän kuidun saannin ja ehkäistä sairauksia?
Ripuli voi johtua esimerkiksi laktoosi-intoleranssista, viljoista tai gluteenista, keliakiasta, ärtyvän suolen oireyhtymästä, stressistä tai liiallisesta magnesiumin käytöstä.
Suolisto vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Suoliston mikrobistoon voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä ja perimällä on myös vaikutuksensa, mutta suolistomme hyvinvointi on paljon kiinni myös valinnoistamme ja ruokavaliosta.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
