Valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on uupumusta, alakuloa tai ahdistuneisuusoireita. Valmennuksessa saat keinoja vaikuttaa itse omaan psyykkiseen hyvinvointiisi siten, että kokemasi uupumus ja alakulo vähenee.
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö – Oireet, hoito, itsehoito ja yleistä tietoa
Ahdistus on yleinen tunne ja oire, jota jokainen voi jossain vaiheessa elämäänsä tuntea. Ahdistukseen liittyy usein voimakasta huolestuneisuutta. Ahdistus on haitallista, mikäli oireet jatkuvat pitkään.
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö lyhyesti
- Ahdistus voi ilmetä monin eri tavoin, kuten jatkuvana huolena, pelkona tai paniikkikohtauksina.
- Ahdistus voi myös vaikuttaa unen laatuun ja keskittymiskykyyn, ja se voi tehdä arkipäiväisistä tehtävistä ylivoimaisia.
- Fyysisiä oireita voivat olla sydämentykytys, hikoilu, vatsavaivat tai lihasjännitys.
- Keskeisiä ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ovat psykoterapia ja lääkehoito. Lisäksi elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ruokavalio, voivat auttaa hallitsemaan ahdistuksen oireita.
Mitä on ahdistus?
Ahdistukselle on tyypillistä, että huolestuttavat asiat voivat olla jatkuvasti mielessä. Ahdistukseen voi usein liittyä myös tunne, ettei tiedä, mistä ahdistavat ajatukset ja oireet oikein johtuvat. Henkilö ei välttämättä osaa heti sanoa, mikä ahdistaa.
Aina ahdistus ei viittaa sairauteen. Välillä ahdistus on hyödyllistäkin, sillä se voi auttaa toimimaan tilanteessa oikein selviytymisen kannalta. Näissä tapauksissa ahdistus on yleensä lyhytaikaista.
Pitkään jatkunut ahdistus
Mikäli ahdistus jatkuu pitkään, voi se muuttua haitalliseksi. Pitkään jatkunut ahdistus voi:
- heikentää oppimiskykyä
- heikentää muistia
- haitata toimintakykyä
- johtaa masennukseen.
Ahdistuneisuushäiriö
Ahdistus voi liittyä stressaavaan elämänvaiheeseen. Kuitenkin mikäli tilanne ei ole ohimenevä vaihe ja tilanne jatkuu pitkään, voidaan ahdistus luokitella häiriöksi. Tällöin ahdistus ei yleensä poistu itsestään ajan kanssa, vaan tarvitaan usein ammattilaisen apua.
Ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi muoto ahdistuneisuudelle. Sosiaalisten tilanteiden pelko tarkoittaa normaalista poikkeavaa jännittämistä, joka voi puolestaan koskea ketä tahansa jossain vaiheessa elämää. Tämä pelko voi ilmetä esimerkiksi julkisissa puhetilanteissa, sosiaalisissa kokoontumisissa tai jopa arkisissa vuorovaikutustilanteissa.
Onko ahdistuneisuushäiriö periytyvä?
Ahdistuneisuushäiriöiden taustalla vaikuttaa moni tekijä. Niin biologiset, psykologiset kuin sosiaaliset tekijät vaikuttavat. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein suvuittain ja periytyvyys on noin 30 prosenttia.
Ahdistus oireet
Ahdistukseen voi liittyä erilaisia oireita, ajatuksia ja tuntemuksia, kuten:
- kiihtynyt syke
- kiihtynyt hengitys
- hengenahdistus
- lihasjännitys
- vatsaoireet
- hikoilu
- kohonnut verenpaine
- suun kuivuminen
- ruokahaluttomuus
- vapina tai huimaus
- silmäterien laajeneminen
- ahdistavat ajatukset pyörivät mielessä jatkuvasti
- ärtymys
- tunne siitä, että elämä ei ole hallinnassa
- nukkumisvaikeudet
- vaikeus keskittyä ja rauhoittua
- negatiiviset ajatukset
- uupumus ja väsymys
- lisääntyneet huolet esimerkiksi taloudesta tai terveydestä
- elämän rajoittuneisuus (esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko)
- muut pelkotilat
- tiettyjen tilanteiden välttely (esimerkiksi julkiset paikat)
- paniikkikohtaukset
- päänsäryt
- palan tunne kurkussa
- stressi
- vaikeus tunnistaa, mistä ahdistavat tuntemukset johtuvat
- alentunut toimintakyky
Jos sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Mihin sairauksiin ahdistus voi liittyä?
Ahdistuneisuus ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrisissa sairauksissa.
Ahdistuneisuus voi olla oire monien somaattisten sairauksien yhteydessä:
- erilaiset sydänsairaudet
- diabetes
- kilpirauhasen liikatoiminta
- kilpirauhasen vajaatoiminta
- astma
Ahdistus voi johtua erityisesti ikääntyvillä myös yksinäisyydestä, tarkoituksettomuuden tunteesta ja kuoleman pelosta.
Ahdistuneisuus on merkittävä päihteiden käytön syy ja seuraus.
Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa ahdistusta sivuvaikutuksena.
Kuinka ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan?
Ahdistuneisuushäiriöihin on monia tehokkaita hoitomuotoja.
Keskeisiä ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ovat psykoterapia ja lääkehoito. Ne voidaan myös yhdistää.
- Aikuisten ahdistuneisuushäiriön hoidossa keskeistä ovat erilaiset psykoterapiat. Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä. Vaikean ahdistuneisuushäiriön yhteydessä saadaan parempi hoitotulos yhdistämällä sekä psykoterapia että lääkitys.
- Nuorilla ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa pyritään tukemaan nuoren kehitystä. Nuorilla lieviä keskivaikeita ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla. Jos valittu hoitomuoto ei toimi, psykoterapian rinnalla voidaan kokeilla masennuslääkkeitä.
Ahdistuneisuushäiriöiden itsehoito
Ahdistunut henkilö itse voi huolehtia elintavoista ja riittävästä unesta sekä levosta. Rentoutuminen ja liikunta ovat tärkeitä. Lisäksi ahdistunut voi tutustua verkossa ahdistuneisuuden omahoito-ohjelmiin.
Voi paremmin -valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on uupumusta, alakuloa tai ahdistuneisuusoireita. Valmennuksessa saat keinoja vaikuttaa itse omaan psyykkiseen hyvinvointiisi siten, että kokemasi uupumus ja alakulo vähenee.
Mistä apua kriisitilanteessa ahdistukseen?
Ota yhteyttä esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Liikunta edistää psyykkistä terveyttä monin tavoin. Se vapauttaa stressiä lievittäviä hormoneja, kuten endorfiineja, jotka voivat parantaa mielialaa ja vähentää ahdistusta ja masennusta. Säännöllinen liikunta parantaa myös unen laatua, mikä on tärkeää mielenterveyden kannalta, ja lisää itsetuntoa ja itseluottamusta.
Masennus ilmenee usein mielialan laskuna, kiinnostuksen menetyksenä miellyttäviin toimintoihin, unihäiriöinä, ruokahalun muutoksina, väsymyksenä ja keskittymisvaikeuksina. Joillakin voi olla myös itsetuhoisia ajatuksia tai toimintaa. Oireet voivat vaihdella lievästä vakavaan, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön työkykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin.
Masennuksen diagnosointi perustuu yleensä lääkärin tekemään haastatteluun ja mahdollisiin fyysisiin tutkimuksiin, jotta voidaan sulkea pois muut sairaudet. Lääkäri arvioi oireiden kestoa, vakavuutta ja vaikutusta henkilön päivittäiseen elämään. Diagnoosin voi tehdä yleislääkäri tai mielenterveyden ammattilainen, kuten psykiatri tai psykologi.
Ahdistus voi ilmetä monin eri tavoin, kuten jatkuvana huolena, pelkona tai paniikkikohtauksina. Fyysisiä oireita voivat olla sydämentykytys, hikoilu, vatsavaivat tai lihasjännitys. Ahdistus voi myös vaikuttaa unen laatuun ja keskittymiskykyyn, ja se voi tehdä arkipäiväisistä tehtävistä ylivoimaisia.
Masennuksen hoitoon kuuluu usein yhdistelmä psykoterapiaa, lääkehoitoa ja elämäntapamuutoksia. Psykoterapiassa voidaan käyttää esimerkiksi kognitiivista käyttäytymisterapiaa, joka auttaa muuttamaan negatiivisia ajatusmalleja. Lääkehoito voi sisältää masennuslääkkeitä, jotka tasapainottavat aivojen kemikaaleja. Lisäksi säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni ovat tärkeitä osia hoidossa.
Masennuksesta toipuminen on yksilöllistä ja voi vaatia aikaa. Tehokas hoitosuunnitelma, joka on räätälöity henkilön tarpeiden mukaan, on avainasemassa. Hoito voi sisältää terapiaa, lääkitystä ja tukiryhmiä. On tärkeää sitoutua hoitoon ja tehdä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lisäksi tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja hakea tukea läheisiltä.
Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, jos ahdistuksen oireet ovat voimakkaita, pitkäkestoisia tai ne haittaavat arkielämää. Jos ahdistus aiheuttaa masennusta, itsetuhoisia ajatuksia tai jos itsehoitokeinot eivät tuo helpotusta, on tärkeää hakea ammattiapua. Lääkäri voi arvioida tilanteen ja tarvittaessa ohjata jatkohoitoon, kuten terapiaan tai lääkitykseen.
Kun haluat auttaa masentunutta henkilöä, joka ei halua apua, on tärkeää osoittaa empatiaa ja ymmärrystä. Ole läsnä ja kuuntele ilman arvostelua. Voit myös tarjota tietoa ja resursseja masennuksesta hienovaraisesti, ja rohkaista häntä keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Muista, että pakottaminen voi olla vastakkainen vaikutus, joten kunnioita hänen toiveitaan ja ole kärsivällinen.
Ahdistuksen hoitoon kuuluu usein terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan ahdistusta aiheuttavia ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Lääkitys, kuten masennuslääkkeet tai ahdistuslääkkeet, voi myös olla osa hoitoa. Lisäksi elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ruokavalio, voivat auttaa hallitsemaan ahdistuksen oireita.
Ahdistusta voi vähentää harjoittamalla rentoutumistekniikoita, kuten syvähengitystä, meditaatiota tai joogaa. Säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat, kuten tasapainoinen ruokavalio ja riittävä uni, ovat myös tärkeitä. On hyvä myös välttää päihteiden käyttöä ja oppia tunnistamaan ja käsittelemään stressaavia tilanteita tehokkaammin.
Tietopaketti
Stressi – Oireet, seuraukset, hoito ja stressinhallinta
Stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi, jos stressaava elämäntilanne pitkittyy eli muuttuu krooniseksi.
Tietopaketti
Uni, unettomuus ja unihäiriöt
Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Tietopaketti
Liikunta: liikunnan terveysvaikutukset ja liikuntasuositukset
Liikunta on tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Sen avulla voidaan myös hoitaa sairauksia tai tiettyjä oireita. Lisäksi liikunnalla voidaan lisätä jaksamista ja voimavaroja.
Artikkeli päivitetty:
27 marraskuun 2024
