Vaikka triathlonia voi harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita, on lähes jokaisella triathlonistilla jonkinlaisia tavoitteita kilpailemisen suhteen. Ns. matalan kynnyksen tapahtumat ovatkin hyvä vaihtoehto vaativille pidemmän matkan kilpailuille.
Kirjoittaja: Kalle Kotiranta
Kilpailujen voitosta taistellaan tosissaan, mutta valtaosa osallistujista kamppailee itseään vastaan ja yrittää parantaa omaa suoritustaan tai on nauttimassa tapahtumasta ja sen ilmapiiristä. Tämä toisia kunnioittava ja hyvä yhteisöllinen meininki on hyvä säilyttää, koska se on kasvavan kunnon lisäksi ihmisille äärimmäisen tärkeää.
Harrastuksesta pitää pystyä nauttimaan, vaikka toki joskus epäonnistuneen suorituksen jälkeen ottaakin päähän. Jotta harrastuksesta syntyy elämäntapa, se kannattaa pitää pääasiassa plusmerkkisenä, niin positiivinen innostus säilyy.
Älä pelkää kilpailemista
Aloittelevankaan triathlonharrastajan ei kannata pelätä kilpailemista tai kilpailuihin osallistumista. Kilpailemisella on harrastuspohjaisessa toiminnassa huono kaiku, vaikka kaikki vähintään alitajuisesti kilpailemme itseämme vastaan tekemällä suorituksia, joihin emme aikaisemmin tienneet pystyvämme. Moni kilpailee aikaa vastaan pyrkimällä tavoiteaikaan ja useimmat kilpailevat myös toisia vastaan. Kilpaileminen kannattaa ottaa positiivisena stressinä, motivaattorina ja tsempparina kohti omia tavoitteita, sillä “lappu rinnassa” saamme itsestämme aina vähän enemmän irti.
Hyödynnä muut tapahtumat
Ennen triathlonkauden alkamista ja ensimmäistä triathlonstarttia kannattaa osallistua vaikkapa juoksutapahtumaan tai triathlonin harjoituskisaan/yhteisharjoitukseen. Jos sinulla on taustaa muista (kestävyys)lajeista, toimivat nämä lyhyehköt kilpailut tai harjoitustriathlonit hyvinä kovatehoisina harjoituksina.
Jos sinulla ei ole kokemusta minkään kestävyyslajin kilpailutapahtumaan osallistumisesta, toimivat sellaiset myös hyvänä oppina kilpailuun osallistumisesta, jännityksen ja kisarutiinien hallitsemisessa. Voit myös testata omaa kuntotasoa yhden triathlonlajin suorittamisesta vaikkapa 5 km juoksukilpailussa tai osallistumalla 10–20 km harjoitustempoajoon.
Kilpailusuunnitelma
Kilpailusuunnitelma on tärkeä osa valmistautumista. Yleensä omat ns. pääkilpailut kannattaa pistää ajoissa kalenteriin. Tämä on tärkeää jo ihan käytännön syistä, koska monesti muita menoja joutuu suunnittelemaan sen mukaan, että pääsee kilpailuun mahdollisimman stressittömästi.
Henkinen puoli on myös tärkeää, koska kilpailufiilikseen on hyvä päästä mukaan ilman paineita muista asioista. Jos mahdollista, kannattaa jälkipeleihinkin jättää aikaa. Ennen tärkeitä kilpailuja kannattaa tehdä joitakin startteja, varsinkin jos oma kilpailukokemus on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Osallistumalla tapahtumaan oppii melkein joka kerta jotain uutta ja kilpailujännityksen käsittely tulee helpommaksi. Lisäksi välinepuolen rutiinit on hyvä opetella hallitsemaan, mikä ottaa aikansa. Mitä paremmin hallitsee kaikki rutiinit tapahtumien ympärillä, sitä enemmän jää energiaa itse suoritukseen ja siitä nauttimiseen.
Erinomainen tapa tutustua kilpailemiseen ovat seurojen viikkokisat ja erilaiset cupit, joita järjestävät useat seurat ympäri Suomen. Niissä kilpailemiseen voi perehtyä seurakavereiden opastuksella ja ilman isompia satsauksia.
Kuinka usein kannattaa kilpailla
Sopiva kilpailujen määrä on yksilöllistä. Liian usein ei kannata kilpailla, sillä seurauksena olla henkinen väsymys. Osallistutaan tapahtumiin millä tasolla tahansa, on tilanne aina stressaava. Liian harvoin kilpailemalla, siihen liittyviin toimintoihin ei tule rutiineja ja toisaalta oman kehittymisen seuraaminen on myös hankalaa.
Triathlonin kokonaissuorituksen pääsee tekemään ilman kompromisseja käytännössä ainoastaan tapahtumissa, koska niissä järjestelyt on toteutettu niin, että vaihtoihin menee minimaalisen vähän aikaa. Suomessakin osassa tapahtumista on muulta liikenteeltä suljetut reitit, joka antaa mahdollisuuden keskittyä enemmän omaan suoritukseen. Sopivasti rytmitetyt kilpailut nostavat kuntoa, kun niistä malttaa palautella riittävästi ja tekee kilpailujen välissä palauttavaa peruskestävyysharjoittelua.
Suomen kesä ja sitä kautta aktiivinen kilpailukausi on suhteellisen lyhyt. Ensimmäiset kisat ovat kesäkuun alussa ja kausi päättyy usein elokuun loppupuolella. Tuona aikana ehtii hyvin käymään 4–6 kilpailua, jos kilpailee lyhyemmillä matkoilla. Jos tähtäin on pidemmillä matkoilla, niin on järkevää aloittaa lyhyemmistä kisoista ja loppukesästä tehdä pitkämatka. Lyhyet kisat totuttavat lihaksia hyvin rasitukseen ja kisasuoritukseen liittyvät rutiinit tulevat kesän aikana tutuiksi.
Välineurheilua = välineet kunnossa
Triathlon on siinä mielessä välineurheilua, että kilpailupäivää varten kertyy paljon mukaan otettavia varusteita. Tarvitaan varusteet kaikkiin kolmeen lajiin, kelin mukainen vaatetus sekä juomat ja energiat. Mukaan otettavien varusteiden määrä riippuu tietysti kilpailtavasta matkasta. Mitä pidempi kilpailu, sitä enemmän on muistettavaa.
Kilpailupäivän lähestyessä on syytä miettiä jo muutamaa päivää aikaisemmin, ovatko kaikki tarvittavat varusteet koossa. Mikään ei ole stressaavampaa kuin haalia kilpailujännityksen vallitessa puuttuvia varusteita kiireellä kasaan.
Aloita varusteiden tarkastus pyörästä: toimivatko vaihteet ja jarrut, ovatko ruuvit tarpeeksi tiukalla ja renkaat kunnossa? Mikäli et hallitse pyörän huoltoa, anna se ammattilaisen tehtäväksi varsinkin ennen tärkeää tavoitetta. Mukaan tarvitaan myös vararengas ja renkaanvaihtovälineet. Opettele vaihtamaan rengas ennen kilpailua niin hyvin kuin mahdollista, jotta kilpailussa siihen ei mene ylimääräistä aikaa.
Kilpailupaikalla
Ennen kilpailupaikalle matkustamista on hyvä tutustua reitteihin, aikatauluihin ja kilpailuohjeisiin. Varsinkin pyöräilyreitin maasto kannattaa huomioida jo harjoitteluvaiheessa, jos se on poikkeuksellisen mäkinen, tuulinen tai tekninen.
Jos tiedossa on erityisen kuuma, kostea, kylmä tai tuulinen sääolosuhde, on myös siihen osattava varautua sekä harjoitella kilpailutilannetta vastaavassa olosuhteessa mahdollisuuksien mukaan. Viimeistään kilpailupaikalla kannattaa tutustua myös kulkureitteihin: mistä siirrytään lähtöalueelle, miten vaihtopaikalla liikutaan, missä on oma vaihtoalue, mihin jätetään varusteet ja mistä ne noudetaan?
Mitä suurempi tapahtuma, sitä organisoidumpaa ja rajoitetumpaa liikkuminen on. Tämä koskee myös kannustajia. Paikallista etukäteen myös vessojen sijainti sekä kilpailualueella että reiteillä. Kannattaa tutustua sääntöihin ja osallistua kilpailuinfoon, sillä niissä tuodaan esille kunkin kilpailun erityiset ohjeet. Peesausta rajoittavat säännöt ja rangaistuskäytännöt voivat hieman vaihdella ja erityisiä ohjeita annetaan yleensä koskien huoltamista, roskaamista ja turvallisuutta.
Aikatauluta oma tekeminen
Kilpailua edeltäville päiville kannattaa tehdä itselleen aikataulu ja toimintajärjestys kilpailujärjestäjien antaman aikataulun pohjalta. Huomio etenkin kilpailunumeroiden haun aikataulu, kilpailuinfon ajankohta, varusteiden vientiaika vaihtopaikalle sekä kellonaika, jolloin täytyy ryhmittyä lähtöalueelle starttia varten. Näiden tietojen perusteella on sujuvaa aikatauluttaa oma saapuminen kilpailupaikalle ja muu toiminta siten, että turhaa energiaa ei kulu etsimiseen ja pakollisiin toimintoihin.
Ennen tärkeää tavoitetta on varattava aikaa myös lepäämiseen ja rauhoittumiseen. Käy kilpailua edeltävänä iltana mielessäsi läpi koko seuraavan vuorokauden kulku ja tarkista, että kaikki tarvittavat varusteet ovat kunnossa ja oikeilla paikoillaan. Tämä muutaman minuutin kestävä mielikuvaharjoitus antaa varmuutta sekä rauhoittaa hetkeksi keskellä kilpailujännitystä.
Ensimmäiseen triathlonkilpailuun valmistautuminen:
Tee muistilista mukaan otettavista varusteista viimeistään kilpailuviikon alussa.
Pakkaa kaikki varusteet mukaan hyvissä ajoin.
Tutustu huolellisesti kilpailuohjeisiin ja -paikkaan, jotta vältyt ylimääräiseltä säätämiseltä.
Mene ajoissa paikalle, jotta ehdit rauhassa tutustua suorituspaikkoihin. Reittejä ei välttämättä voi/kannata kiertää, mutta opettele ainakin uinnista tulo, vaihtoalueelle tulo uinnista ja pyöräilystä, oma vaihtopaikka ja vaihtoalueelta poistuminen pyöräilyyn ja juoksuun. Yritä hahmottaa reitti ja paina mieleen tärkeimmät risteyskohdat ja kierrosten lukumäärät.
Käy kilpailuinfossa ja kysy rohkeasti kokeneemmilta kilpailijoilta neuvoa.
Ota uinnin lähtö varman päälle, sillä se on riskialttein kohta keskeyttämiselle. Ota omaa tilaa ja rauhoita tilanne.
Ota myös vaihtopaikoilla rauhallisesti, jotta kaikki varusteet tulevat mukaan.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium, B12-vitamiini sekä nestetasapainoon liittyvä kalium.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium ja lisäksi B12-vitamiini, nestetasapainoon liittyvä kalium sekä vapaa laskettu testosteroni.
Triathlonin lajit ovat uinti, pyöräily ja juoksu. Kolmen suositun lajin yhdistelmä tarjoaa monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, kiinnostavan lajiympäristön ja haastavia hetkiä kilpailujen parissa.
Triathlonharjoittelun mielletään monesti vievän paljon aikaa. Toki näin on huipputasolla, mutta
harrastuksena laji ei vaadi ajallisesti sen enempää viikoittaista harjoitteluaikaa kuin muutkaan
lajit.
Harjoittelun suunnittelussa kolme keskeistä asiaa ovat aiempi liikunnallinen tausta, ajankäytölliset resurssit ja tavoite, johon suunnittelu tähtää. Aikaisempi tausta ja lahjakkuus määrittelevät sen, millaista harjoittelukuormaa ihminen teoriassa kestää ja sen, millaisiin tuloksiin omalla lahjakuudella voi päästä.
Triathlonissa yhdistyy kolme lajia: uinti, pyöräily ja juoksu, jotka ovat vuodesta toiseen Suomen
suosituimpia ja harrastetuimpia liikuntamuotoja. Miksi ei siis kannattaisi yhdistää niitä kaikkia?
Alkuun haastavinta on oppia lajien suoritustekniikat.
Onko tavoitteena esimerkiksi triathlon? Mitkä arvot vaikuttavat harjoitteluun? Miten treeniä voi optimoida ja tuloksia parantaa veriarvojen testauksen avulla? Mitkä tekijät edesauttavat treeniä?
Janakkalan Janaa edustava, Helsingissä asuva kolmiloikkaaja Iikka Alingué seuraa terveyteen ja suorituskykyyn vaikuttavia arvoja Puhdin laboratoriokokeilla. Iikka on käynyt liikkujan laboratoriokokeessa muutamaan otteeseen kauden eri vaiheissa.