Blogi

Terveyttä talviuinnilla

30.12.2019

Kirjoittanut:

Susanna Nuoramo
Puhdin palvelun sujuvuudesta vastaava sairaanhoitaja Susanna Nuoramo on kokenut terveysalan ammattilainen. Susannan intohimona on kokonaisvaltainen hyvinvointi, psyykkisen- sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Erityisosaamisena uni ja palautuminen. Susanna vastaa Puhdilla yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa.

Hyisevän höyryävä vesi on tuttu näky talviselle luonnonveden uimarille. Useissa Suomen kunnissa sekä kaupungeissa järjestetään syksystä aina alkukesään saakka talviuintia. Kylmässä vedessä uimisen on todettu tuottavan merkittäviä terveysvaikutuksia.

Moni talviuimari hakee lajin parista rentouttavaa oloa väsyneelle mielelle sekä vartalolle, osa kokee uinnin parantavan kivut ja kolotukset, osa hakeutuu lajin pariin kokeillakseen jotain uutta. Talviuinti on myös sosiaalinen tapahtuma, joka kerää ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä.

Talviuinnin terveysvaikutukset 

Vanha kansa tiesi jo, että “vesi vanhin voitehista”. Sanoma pitää edelleen paikkaansa ja sitä voisi käyttää mottona myös talviuinnin parissa. Talviuinnin on todettu vaikuttavan positiivisesti niin immuunipuolustukseen, vanhenemiseen, mielialaan, verenpaineen säätelyyn, seksielämään, palautumiseen kuin ihon kosteutukseen ja kylmän sietoon.

Ei siis ihme, että moni on vannoutunut lajin harrastaja ja moni meistän kiinnostunut kokeilemaan lajia! 

Oireiden takana sairaus?

Olet varmaan kuullut, miten talviuimari kertoo käyvänsä uimassa terveydellisistä syistä. Oireina on saattanut esiintyä kolotuksia, epämääräisiä tuntemuksia raajoissa, tai jalat ovat olleet levottomat ja puutuvat.

Osa uimareista kertoo, miten vaivat johtuvat suonenvedosta, magnesiumin puutteesta tai kylmän, kuuman ja pistelyn tuntemuksista jaloissa. On myös voinut esiintyä selkä-, lonkka- tai polvivaivoja. Moni kokee myös, että kylmässä vedessä uimisen jälkeen on helpompi nukahtaa yöunille saatuaan helpotusta oireisiin. 

Levottomien jalkojen taustalla voi olla matala ferritiini

Nämä kaikki edellä mainitut oireet ovat kuin oppikirjasta listatessa raajaliikehäiriön oirekuvaa. Raajaliikehäiriö tunnetaan myös toisella kansantajuisemmalla nimellä, levottomat jalat. Samaan oireyhtymään kuuluu myös jaksottainen raajaliikehäiriö.

Näitä oireyhtymiä sairastavista 99 prosenttia ei tiedä sairastavansa kyseistä sairautta ja monilla näistä sairastavista on matala ferritiini. Moni uimari saattaa siis sairastaa tietämättään kyseisiä sairauksia ja hakee helpotusta oireisiin kylmästä vedestä. 

Terveyden tukena laboratoriokokeet

Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden ylläpito ovat tärkeitä myös talviuimarille. Mikäli sairastaa sydän-, verisuoni- tai muita sairauksia, suositellaan keskustelemaan talviuinnin aloittamisesta ensin oman lääkärin kanssa.

Olisi hyvä kartoittaa ainakin kerran vuodessa oma terveydentila laboratoriokokein hieman laajemmin. Näin saadaan tärkeää tietoa omasta terveydentilasta. Tähän tarkoitukseen sopivia paketteja ovat Puhdilla naisen sekä miehen tutkimuspaketit; Laaja laboratoriopaketti, Liikkujan laboratoriopaketti sekä kaikille sopiva Puhti-laboratoriopaketti.

Näissä tutkimuksissa selviää muun muassa, onko elimistön ferritiini liian matala tai riskinä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Varhainen puuttuminen oireisiin sekä sairauksien tehokas hoito parantavat elämänlaatua ja tuovat myös vireyttä kaamoksen pimeimmille ajoille.

Tutustu myös muihin Puhdin testipaketteihin:

• Laaja Puhti-laboratoriopaketti (nainen)
• Laaja Puhti-laboratoriopaketti (mies)
• Liikkujan laboratoriopaketti (nainen)
• Liikkujan laboratoriopaketti (mies)