Pyöräily on nautinnollista silloin, kun polkupyörän runko on oikean kokoinen ja pyörä on säädetty ajajalle sopivaksi. Käymme läpi maastopyöräilyn ja maantiepyöräilyn ajoasentoon liittyviä asioita.
Kirjoittaja: Kalle Kotiranta
Yleisiä asioita hyvään ajoasentoon liittyen on paljon, pyörän tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Hyvässä asennossa käsivarret pysyvät rentoina ja ovat hieman taivutettuina kyynärpäistä. Jalat eivät ojennu täysin, vaan jäävät kevyesti koukkuun ala-asennossa. Hartiat pysyvät ajon aikana rentoina, eikä lantio liiku poljinkierroksen mukana. Katse suuntautuu riittävästi eteenpäin.
Maastopyöräilyn ajoasento
Maastopyörä säädetään siten, että ajoasento on kaikin puolin mukava, mutta virtaviivainen.
Satulan korkeus
Satulan korkeus riippuu siitä, onko käytettävissä dropperitolppa vai ei. Kyseessä on siis ns. hissitolppa, jonka korkeutta voidaan säädellä maaston mukaan. Dropperilla satula voidaan laittaa samalle korkeudelle kuin maantiellä, eli jalka on suorana kantapään osuessa polkimeen ala-asennossa. Kun klossi kiinnitetään polkimeen, on jalka aavistuksen verran koukussa.
Satula asennetaan vaakatasoon ja tässä apuna kannattaa käyttää vatupassia. Satulan kärjen hiertäessä satulaa voi kääntää aavistuksen etukenoon, mutta tämä voi lisätä painetta hartioille ja aiheuttaa turhia niska- sekä hartiakipuja. Pituussuunnan säätö tehdään lähtökohtaisesti niin, että selän ja käsien välinen kulma on noin 90 astetta.
Ajajan painon on tarkoitus olla renkaiden välissä. Maastopyörässä ei saa olla liian pitkää ohjainkannatinta. Asennon tulisi olla virtaviivainen, ei liian pysty, eikä liian pitkä.
Jarrukahvojen asento
Jarrukahvojen asennon saa helposti mallattua paikalleen, kun löystyttää kahvat ja istuu pyörän päälle. Maastossa ei juuri ajeta satulasta teknisiä kohtia, joten nosta takamusta hiukan satulasta ja kyynärpäitä ylös. Kyseessä on ns. Attack-position, jossa alamäet ja tekniset kohdat usein ajetaan. Jarrukahvojen ollessa löysällä voit siirtää ne asentoon, jossa ranne on suorana, eli käsivarsien linja jatkuu jarrukahvoille. Kiristä kahvat ja käy kokeilemassa.
Uuden pyörän koeajo
Kun asento on säädetty kohdalleen, voidaan suorittaa ensimmäinen lenkki koeajotarkoituksessa. Lenkille kannattaa ottaa tarvittavat työkalut mukaan, jotta asentoa voidaan tarvittaessa säätää lenkin aikana. Epämiellyttävältä tuntuva asento kielii vääristä säädöistä. Kun oikea asento löytyy, kannattaa se merkitä paperille muistiin.
Satulan korkeus (keskiön keskeltä satulan päälle), jättö (satulan nokka keskiön takana), satulan etäisyys tangosta (satulan nokasta tangon keskelle), Tangon korkeus etunavasta tai maasta, tangon muoto ja leveys, kampien pituus, satulan ja polkimien malli. Näin mahdollista seuraavaa pyörää hommatessa tai vaikkapa reissuun lähtiessä mitat ovat jo valmiina tallessa.
Maantiepyöräilyn ajoasento
Ajoasennon tulisi olla samanaikaisesti mukava ja aerodynaaminen. Ajoasennon hakemisessa onkin sallittua ja suositeltavaa käyttää apuvälineitä, kuten videokuvaa tai mitoituspalveluita. Pyöräkauppiaan vinkeillä tai mitoituspalvelulla pääsee pitkälle. Myös kokeneilta pyöräilijöiltä tai pyöräseuroilta voi pyytää apua.
Kokonaisuus
Hyvässä ajoasennossa pyörä ja ajaja muodostavat biomekaanisesti saumattoman kokonaisuuden. Ajoasento on miellyttävä, tasapainoinen ja aerodynaaminen. Olennaista hyvälle ajoasennolle on oikeankokoinen runko. Jos pyörä on liian iso tai pieni, on sen säätäminen sopivaksi hankalaa tai jopa mahdotonta.
Satulan säätö
Oikea satulan korkeus saadaan mittaamalla jalan sisämitta (lattiasta haaroväliin) ja kertomalla se lukemalla 0.886. Satulan korkeus mitataan keskiön keskeltä satulan päälle satulaputkea seuraten. Satulan korkeus on kohdallaan, kun satulassa istuttaessa ja pyöräilykengän kantapään ollessa ala-asennossa olevalla polkimella jalka ojentuu suoraksi. Kun kenkä kiinnitetään polkimeen, on jalka aavistuksen verran koukussa. Lantion tulee pysyä paikallaan koko poljinkierroksen aikana. Jos lantio heiluu, on satula liian korkealla.
Satula säädetään vaakatasoon vatupassilla. Satulan pituussäätö voidaan määrittää ns. luotilangan avulla. Kun istutaan satulassa ja polkimet ovat vaakatasossa, tulisi luotilangan kulkea etummaisen jalan polvilumpion keskeltä polkimen keskelle tai hieman poljinakselin etupuolelle. Satulan ja ohjaustangon välinen korkeusero voi vaihdella ajajan mittojen ja mieltymysten mukaisesti. Optimaalinen asento rakentuu kuitenkin niin, että satula on ohjaustankoa korkeammalla.
Ohjaustangon ja ohjainkannattimien säätö
Ohjaustangon säätö on ajamisen mukavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Oikea asento parantaa aerodynamiikkaa sekä mahdollistaa pitkien lenkkien ajamisen ilman käsien tai selän puutumista. Voimakkaasti puutuvat kädet ja kyynärvarret kielivät liian alhaalla olevasta ohjaustangosta.
Ohjainkannattimella voidaan muuttaa pyörän “pituutta”. Suositeltava pituus kannattimelle on 10–12 senttiä. Liian lyhyt tai todella pitkä ohjainkannatin viestii vääränkokoisesta rungosta.
Klossien säätö
Koska maantiepyörällä ajetaan lukkopolkimilla, tarvitaan pyöräilykenkien lisäksi myös polkimiin ja kenkiin sopivat klossit. Niiden säätämiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta jalkakulma ja klossin sijainti pitkittäissuunnassa täsmäävät. Klossien tulisi olla säädettyinä niin, että jalan ollessa vaakatasossa polkimella isovarpaan nivelen tulisi sijoittua hieman poljinakselin etupuolelle. Sivuttaissuunnan säädöllä pyritään estämään kengän kosketus kampien kanssa.
Muista säätää tarvittaessa
Kuusiokoloavaimen pitäminen lenkillä mukana mahdollistaa pyörän säätämisen lenkin yhteydessä. Epämiellyttävältä tuntuva asento kielii vääristä säädöistä ja se tulee heti korjata. Ajoasento kannattaa tarkistaa tietyin väliajoin. Pyöräilykaveri voi tehdä huomioita lenkillä ajamalla rinnalla ja takana. Jos asento tuntuu hyvältä, eikä määrällisesti tai tehollisesti runsas pyöräily aiheuta kipuja, on asento todennäköisesti kohdallaan.
Ajoasennon muutokset kannattaa tehdä maltillisesti. Ohjaustangon korkeutta voi säätää puolella sentillä, mutta satulan korkeutta kannattaa muuttaa kerralla vain muutamia millejä. Äkilliset liian isot muutokset voivat aiheuttaa kipuja mm. polviin.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium, B12-vitamiini sekä nestetasapainoon liittyvä kalium.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-laboratoriopaketin lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium ja lisäksi B12-vitamiini, nestetasapainoon liittyvä kalium sekä vapaa laskettu testosteroni.
Pyöräily vaatii kestävyysominaisuuksia, mutta myös tehokkaasti kehittää niitä. Pyöräily kysyy voimaa erityisesti jaloilta, mutta hyvä yleiskunto ja keskivartalon lihaskunto auttavat merkittävästi.
Jos ajat aina samalla vauhdilla, samalla sykkeellä ja suunnilleen saman pituisia lenkkejä, voit olla
varma, että kehitystä ei tapahdu. Monella pyöräilijällä harjoittelu on liian tasapaksua. Monesti
tällaisella pyöräilijällä kunto on hyvä, mutta todellista suorituskykyä ei löydy.
Hyvä ajotekniikka on monen eri tekijän summa. Ajotekniikka pyörän päällä vaihtelee
merkittävästi käytettävän pyörän ja alustan mukaan. Oleellista on tutustua pyörään hyvin,
säätää pyörä itselle sopivaksi ja opetella käyttämään vaihteita ja jarruja.
Pyöräilyn parhaita puolia on sen monipuolisuus. Pyöräilyä voi harrastaa monella eri tavalla ja erilaisilla alustoilla. Keskitymme seuraavassa maastopyöräilyn, maantiepyöräilyn ja gravel-pyöräilyn saloihin.
Monet tekijät vaikuttavat päivittäiseen energisyyteemme sekä millainen terveytemme on nyt ja tulevaisuudessa. Oman hyvinvoinnin tueksi on tuotu paljon erilaisia tapoja ylläpitää terveyttä ja