Perusverenkuva eli PVK on useita osatutkimuksia sisältävä tutkimus, jossa mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut: valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Lisäksi lasketaan punasoluja kuvaavat indeksit.
Perusverenkuva, PVK
Perusverenkuvan tutkimusta käytetään mm. anemian ja terveyden yleistilan tutkimisessa.
Anemia voidaan todeta perusverenkuvaan kuuluvalla hemoglobiiniarvolla.
B-PVK+T koostuu useista osatutkimuksista.
Suurin osa Puhdin valmiista laboratoriopaketeista sisältää PVK-tutkimuksen.
PVK tulee sanoista perusverenkuva. Joskus puhutaan myös pienestä verenkuvasta. Tunnistat tutkimuksen koodista B -PVK+T. Verikokeen lyhenteessä B viittaa koko vereen ja T tarkoittaa, että tutkimukseen kuuluu myös trombosyyttien lukumäärä (B-Tromb).
PVK on laskimoverinäytteestä tehtävä laboratoriotutkimus, joka antaa tietoa testattavan henkilön veren soluista ja niihin liittyvistä arvoista. Tutkimuksessa lasketaan mm. valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Lisäksi lasketaan punasoluja kuvaavat indeksit. Tarkemman erittelyn löydät alempana.
Perusverenkuva antaa tärkeää tietoa testattavan henkilön terveydentilasta ja mahdollisista sairauksista. Tutkimuksen yhteydessä saatetaan myös havaita tekijöitä, joiden perusteella on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.
Missä tilanteissa PVK tutkitaan?
Perusverenkuva antaa monipuolisen yleiskuvan terveydentilasta. Verenkuva tutkitaan silloin, kun halutaan tietoa verisolujen eli valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden kunnosta sekä hemoglobiinin määrästä.
Verisolut vaikuttavat keskeisesti ihmisen hyvinvointiin, sillä ne ovat vastuussa muun muassa hapen kuljettamisesta elimistössä sekä immuunipuolustuksesta.
Verenkuvan muutoksia on tarpeen selvittää esimerkiksi seuraavien tilanteiden yhteydessä:
PVK eroaa TVK:sta eli täydellisestä verenkuvasta mitattavien osatutkimusten määrän perusteella eli TVK on laajempi tutkimus. Täydellisessä verenkuvassa on perusverenkuvan testien lisäksi mukana myös valkosolujen erittelylaskenta eli diffi.
Leukosyyttien eli valkosolujen erittelylaskenta selvittää eri valkosolulajien määrän veressä. Laskennassa mitataan sekä solujen absoluuttiset määrät että prosenttiosuudet. Erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun valkosolujen määrä on selvästi suurentunut.
Tutkimus koostuu useista testeistä. Perusverenkuva sisältää tutkimukset:
B-Hb veren hemoglobiinin pitoisuus
B-Eryt veren punasolujen (erytrosyyttien) lukumäärä
E-MCH punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä
E-MCV punasolujen keskitilavuus
E-RDW punasolujen kokojakauma
B-Hkr punasolujen tilavuusosuus veressä
(f)B-Leuk veren valkosolujen (leukosyyttien) lukumäärä
B-Tromb trombosyyttien lukumäärä
Perusverenkuvan sisältö tarkemmin
Hemoglobiini (B-Hb)
Hemoglobiini (Hb) on rautapitoinen happea sitova proteiini. Hemoglobiini muodostaa kolmasosan punasoluista, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on hapen kuljettaminen punasolujen mukana. Sen pitoisuus ilmoitetaan Suomessa yksikössä grammaa per litra (g/l).
Jos hemoglobiiniarvo on viitealueen alapuolella, tilaa kutsutaan anemiaksi.
Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua esimerkiksi hypovolemiasta (tila, jossa elimistössä kiertävän veren määrä on vähentynyt), polysytemiasta (tila, jossa veren punasolujen määrä tilavuusyksikköä kohti on lisääntynyt), kroonisesta hapenpuutteesta tai tupakoinnista.
Yleensä hemoglobiini, hematokriitti ja punasolujen määrä ovat keskenään sidoksissa toisiinsa ja niiden muutokset ovat samansuuntaisia.
Hematokriitti (B-Hkr)
Hematokriitti (Hkr) on punasolujen suhteellinen osuus koko veren tilavuudesta. Hematokriitin arvon muutokset seuraavat yleensä hemoglobiinin muutoksia.
Hematokriittiarvoa käytetään esimerkiksi liiallisen punasolumäärän eli polysytemian toteamiseen. Polysytemia voi johtua veri-, keuhko- tai sydänsairaudesta tai tilapäisestä syystä, kuten oleskelusta ohuessa vuoristoilmassa.
Punasolujen määrä (B-Eryt)
B-Eryt ilmoittaa, kuinka paljon punasoluja on litrassa verta. Sitä käytetään niin sanotun “punasoluindeksin” laskennassa silloin, kun halutaan selvittää tarkemmin anemian syitä.
Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (E-MCH)
MCH (Mean Corpuscular Hemoglobin) kertoo, kuinka paljon yksi punasolu sisältää hemoglobiinia. Yksikkönä käytetään pikogrammaa (pg). Yksi pikogramma on 0,000000000001 grammaa.
MCH-arvoa käytetään anemian tutkimisessa. MCH-arvo on normaalia pienempi, kun kyseessä hypokrominen anemia. Tässä anemian tyypissä hemoglobiinin määrä on vähentynyt suhteellisesti enemmän kuin punasolujen määrä.
Punasolujen keskitilavuus (E-MCV)
Punasolujen keskitilavuudesta käytetään lyhennettä MCV, joka tulee englannin kielen sanoista mean corpuscular volume. Sillä tarkoittaa punasolujen keskimääräistä tilavuutta femtolitroissa (fl) mitattuna. Yksi femtolitra on 0,000000000000001 litraa.
MCV:n avulla voidaan selvittää anemian syitä. Anemia luokitellaan mikrosyyttiseksi, mikäli MCV-arvo on viitearvoa pienempi. Anemia luokitellaan makrosyyttiseksi, jos MCV-arvo on viitearvoja suurempi, ja normosyyttiseksi, jos MCV-arvo on viitearvojen sisällä. Luokittelun avulla voidaan selvittää anemian syy.
Tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa MCV-arvoon ovat muun muassa talassemiat, alkoholismi, kemoterapia, B12-vitamiinin puute ja foolihapon puute.
Leukosyytit (fB-Leuk)
Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina. fB-Leuk tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä.
Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Tällöin veren valkosolumäärä suurenee. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi. Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Arvoja voivat nostaa esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri. Useissa leukemiatyypeissä valkosolujen määrä nousee selvästi.
Pienentynyttä valkosolujen määrää kutsutaan leukopeniaksi. Jotkut virustaudit saattavat laskea valkosolujen määrää. Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä voi pudota hyvin pieneksi. Myös monet syövän hoidossa käytetyt solunsalpaajat (sytostaatit) voivat vähentää valkosolujen määrää väliaikaisesti.
Trombosyytit (B-Tromb)
Trombosyytit eli verihiutaleet osallistuvat veren hyytymistapahtumiin.
Liian alhainen verihiutaleiden määrä, trombosytopenia, aiheuttaa tavallista helpommin verenvuotoa nenästä ja myös muualta kehosta. Trombosyytit voivat vähentyä useista syistä. Trombosyyttitasoa voivat alentaa muun muassa monet lääkkeet, maksasairaudet, runsas alkoholin käyttö ja lukuisat harvinaiset luuytimen sairaudet.
Trombosyyttien määrä voi kasvaa monissa tilanteissa ilman, että kyseessä olisi varsinainen sairaus. Verihiutaleiden määrä voi lisääntyä muun muassa äkillisten verenvuotojen yhteydessä, tulehdustautia sairastaessa tai raudanpuuteanemiassa.
Erittäin korkeat trombosyyttitasot voivat merkitä luuytimen sairautta. Korkeat arvot lisäävät myös veritulppien riskiä.
Punasolujen kokojakauma (E-RDW)
RDW (Red Cell Distribution Width) kuvaa punasolujen koon vaihtelua. Normaalitilanteessa punasolut ovat kohtalaisen tasakokoisia ja RDW näin ollen matala. Normaalia suurempaa koon vaihtelua esiintyy esimerkiksi eräissä anemioissa ja muissa sairauksissa.
Perusverenkuvan viitearvot B -PVK+T
Tutkimus
Miehet
Naiset
Yksikkö
B-Leuk
3,4-8,2
3,4-8,2
E9/l
B-Eryt
4,3-5,7
3,9-5,2
E12/l
B-Hb
134-167
117-155
g/l
B-HKR
39-50
35-46
%
E-MCV
82-98
82-98
fl
E-MCH
27-33
27-33
%
B-Trom
150-360
150-360
E9/l
E-RDW
alle 14
alle 15
%
Viitearvot voivat vaihdella laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen. Puhdin näytteet otetaan ja analysoidaan Mehiläisen laboratorioissa.
Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lähetettä.
Mikäli epäilet sairautta, sinulla on oireita tai haluat keskustella tuloksista lääkärin kanssa, otathan itse yhteyttä lääkäriin. Testipaketteihin ei sisälly automaattisesti lääkärin analyysia tuloksista.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin etäkonsultaation (64,90 €) suoraan Puhdin tulosraportilta testien jälkeen.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
TrFeSatTSHRAbS-TPOAb…ABCD…UfSP? Etkö saa tolkkua verikokeiden lyhenteistä? Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä verikokeiden nimissä käytetyt lyhenteet tarkoittavat ja mihin tutkimusten kirjainyhdistelmät viittaavat.