Munuaisilla on elimistössämme useita elintärkeitä tehtäviä. Niiden tärkein tehtävä on huolehtia kuona-aineiden poistosta ja varmistaa, että elimistölle tärkeitä aineita ei pääse virtsan mukana pois elimistöstä. Munuaisten vajaatoiminnassa nämä toiminnot ovat häiriintyneet ja voivat aiheuttaa erilaisia oireita.
Ihmisellä on kaksi munuaista selkärangan molemmin puolin alimpien kylkiluiden suojassa. Munuaiset muistuttavat muodoltaan papua ja ne painavat yhteensä noin 300 grammaa. Niiden rakenne voidaan jakaa kuori- ja ydinkerrokseen sekä munuaisaltaaseen. Munuaisaltaasta lähtevän virtsanjohtimen kautta virtsa kulkeutuu munuaisista virtsarakkoon, jossa munuaisten suodattamaa virtsaa säilötään ennen sen eritystä. Alkuvirtsaa muodostuu vuorokaudessa noin 180 litraa, josta 99 % palautuu takaisin verenkiertoon ja lopullista virtsaa muodostuu vuorokaudessa 1-2 litraa.
Munuaisten vajaatoiminnassa munuaiset eivät enää kykene suodattamaan kunnolla kuona-aineita verestä ja tällöin nestettä ei poistu riittävästi kehosta. Munuaisten vajaatoiminta voi usein olla oireeton tai vähäoireinen ja sen eteneminen on hyvin yksilöllistä. Munuaisten vajaatoiminnan tunnistaminen ja hoito ajoissa on kuitenkin tärkeää, jotta vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa.
Munuaisten vajaatoiminta voi ilmaantua äkillisenä tai kehittyä vähitellen. Äkillinen munuaisten vajaatoimintaa ilmaantuu esimerkiksi vaikean tulehduksen, elimistöön joutuneen myrkyn tai nestehukan vuoksi. Vähitellen kehittyvän, eli kroonisen munuaisten vajaatoiminnan taustalla on usein jokin primaarinen munuaistauti tai pitkäaikaissairaus kuten diabetes tai verenpainetauti. Krooninen munuaisten vajaatoiminta on äkillistä vajaatoimintaa yleisempää. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa on usein vaikea parantaa, vaikkakin sen etenemistä voidaan oikeanlaisella hoidolla hidastaa.
Yllä on jo lueteltu joitakin äkillisen munuaisten vajaatoiminnan syitä. Tässä on vielä tarkempi lista syistä, jotka voivat johtaa äkilliseen munuaisten vajaatoimintaan:
Yleisin syy dialyysihoidon tarpeeseen on tyypin 2 diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta, jota kutsutaan myös nimellä nefropatia.
Ikääntyminen sekä verisuonisairaudet aiheuttavat munuaisten vajaatoimintaa.
Munuaisten erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa kroonista munuaisten vajaatoiminta. Tällaisia sairauksia ovat mm. munuaiskerästulehdus sekä munuaisten monirakkulatauti (polykystinen munuaissairaus).
Munuaisten vajaatoiminta voi lievänä olla usein oireeton tai vähäoireinen. Usein ensioireet ilmaantuvat vasta, kun munuaisten toiminta on heikentynyt huomattavasti, jopa kymmeneen prosenttiin normaalista. Kun vajaatoiminta on pitkälle edennyt, yleisimpiä oireita ovat väsymys, suorituskyvyn lasku, suonenvedot, levottomat jalat ja turvotus. Vajaatoiminnan myöhäisiä oireita ovat ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku.
Munuaisten vajaatoiminta saattaa edetessään aiheuttaa lisäksi muitakin oireita, kuten kohonnutta verenpainetta, anemiaa, päänsärkyä, tuntohäiriöitä, mustelmaherkkyyttä, unettomuutta, mielialamuutoksia, seksuaalista haluttomuutta, impotenssia sekä kuukautiskiertoon liittyviä häiriöitä.
Mikään yksittäinen oire ei kuitenkaan suoraan kerro munuaisten vajaatoiminnasta.
Jos tunnet itsesi sairaaksi tai sinulla on oireita, suosittelemme yhteydenottoa lääkäriin. Lääkäri arvioi tilanteen ja valitsee tarvittavat tutkimukset sekä hoidon. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Munuaisten toimintaa voidaan tutkia ja seurata veri- ja virtsanäytteiden avulla. Virtsanäyte on perustutkimus, jolla voidaan selvittää yksinkertaisesti munuaisten toimintaa. Monien munuaissairauksien yhteydessä virtsanäytteessä havaitaan punasoluja ja proteiinia, joita virtsassa ei normaalisti esiinny.
Munuaisten puhdistustoimintaa voidaan puolestaan määrittää verikokeen avulla. Verestä mitataan kreatiniinipitoisuus, jonka perusteella voidaan määrittää eGFR-arvo. Se arvioi munuaisten suodattumisnopeutta. Kun eGFR on alle 60 ml/min, puhutaan munuaisten vajaatoiminnasta.
Puhdin kautta voit hakeutua tutkimuksiin ilman lähetettä ja tarvittaessa voit tilata lääkärin konsultaation testien jälkeen.
Verikokeesta analysoidaan myös kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaa sekä lisäkilpirauhashormonin pitoisuutta. Myös veren kaliumpitoisuus voi nousta vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa.
Tärkeimpiä tavoitteita munuaisten vajaatoimintaa potevan hoidossa ovat taudin etenemisen hidastaminen, aineenvaihdunnan häiriöiden korjaaminen sekä mahdollisten oireiden hoitaminen. Taudin etenemistä voidaan hidastaa hoitamalla kohonnutta verenpainetta verenpainelääkityksellä, ehkäistä valtimotaudin kehittymistä seuraamalla kolesteroliarvoja sekä rajoittaa proteiinin, fosfaatin ja suolan määrää ruokavaliossa. Proteiinirajoituksella on kuitenkin todettu olevan vain rajallinen hyöty vajaatoiminnan etenemisen hidastamisessa.
Vajaatoiminnasta johtuvia aineenvaihdunnan häiriöitä seurataan laboratoriokokeilla, joissa selvitetään elimistön neste- ja suolatasapainoa. Aineenvaihdunnan häiriöitä hoidetaan ruokavalion muutoksilla sekä kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden avulla. Myös raudan saannista tulee huolehtia, sillä munuaisten vajaatoimintaan liittyy usein anemiaa. Joissakin tapauksissa on tarpeen käyttää suoneen annosteltavaa rautaa.
Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa dialyysihoidot pyritään aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta oireet eivät ehdi kehittyä radikaalisti. Myös munuaissiirto on on hoitokeino loppuvaiheessa olevan vajaatoiminnan tapauksessa.
Dialyysihoito on hoitomenetelmä, jota käytetään korvaamaan munuaisten toimintaa, kun ne eivät pysty enää suodattamaan tarpeeksi hyvin verta ja poistamaan elimistöstä ylimääräistä nestettä ja kuona-aineita. Dialyysihoitoa tarvitaan yleensä munuaisten vajaatoiminnan tai munuaisten loppuvaiheen sairauden yhteydessä.
Dialyysihoitoa on kahdenlaista:
Hemodialyysissä veri puhdistetaan kehon ulkopuolella dialyysikoneen avulla.
Peritoneaalidialyysissä käytetään vatsakalvoa (peritoneum) veren suodattamiseen.
Oikeanlainen ruokavalio on tärkeä osa munuaisten vajaatoiminnan etenemisen hidastamisessa. Ruokavalio on hyvin yksilöllistä ja voi muuttua vajaatoiminnan edetessä. Vajaatoimintaa potevan on hyvä kiinnittää huomiota ruokavaliossaan etenkin suolan käyttöön ja fosforin saantiin. Vähäsuolainen ruokavalio on avainasemassa vajaatoiminnan kaikissa vaiheissa ja suolaa saisi saada ruokavaliosta korkeintaan 5 grammaa päivässä. Fosforia saadaan ruokavaliosta maitotuotteista, täysjyväviljasta ja lihatuotteista. Erityisesti vajaatoiminnan kannalta olisi syytä välttää lisäainefosforia, jota käytetään monessa teollisessa elintarvikkeessa, kuten lihajalosteissa.
Munuaisten vajaatoiminnan seurauksena voi kehittyä anemia (renaalinen anemia). Tämä johtuu siitä, että munuaisten kyky tuottaa erytropoietiinihormonia (EPO) heikkenee ja tällöin punasolujen muodostuminen vähenee. Koska sellaisia ruokia, jotka sisältävät myös paljon rautaa, joudutaan fosforin vuoksi rajoittamaan, pitää raudan saantiin kiinnittää erityistä huomiota. Renaalinen anemia vaatii usein synteettisen erytropoietiini-hoidon.
Munuaisongelmat voivat ilmetä muun muassa selkä- tai sivukivuilla, korkealla verenpaineella, virtsan värin muutoksilla ja toistuvilla virtsatieinfektioilla.
Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat esimerkiksi väsymys, turvotukset erityisesti jaloissa ja silmäluomissa, virtsan värin ja määrän muutokset sekä yleinen huonovointisuus.
Munuaisvaurio voi syntyä esimerkiksi pitkäaikaisen korkean verenpaineen, diabeteksen, tiettyjen lääkeaineiden tai myrkyllisten aineiden, kuten raskasmetallien, vaikutuksesta. Myös tulehdukset ja autoimmuunisairaudet voivat vaurioittaa munuaisia.
Munuaisten toimintaa voi tukea terveellisillä elämäntavoilla, kuten riittävällä nesteen saannilla, tasapainoisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja välttämällä tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä.
Munuaisten vajaatoiminta todetaan tyypillisesti veri- ja virtsakokeiden avulla, jotka mittaavat munuaisten toimintaa kuvaavia arvoja, kuten kreatiniinia ja ureaa. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kuvantamistutkimuksia.
Munuaisten vajaatoiminnan hoito riippuu sen vaikeusasteesta ja syystä. Hoito voi sisältää lääkitystä, ruokavalion muutoksia, nesteen saannin säätelyä ja joissain tapauksissa dialyysihoitoa tai munuaissiirtoa.
Dialyysin tiheys riippuu potilaan terveydentilasta ja lääkärin suosituksesta. Yleisimmin hemodialyysi suoritetaan kolme kertaa viikossa, ja jokainen hoitokerta kestää noin 4 tuntia. Peritoneaalidialyysi voidaan toteuttaa joko manuaalisesti useita kertoja päivässä tai koneellisesti yön aikana, jolloin hoito tapahtuu päivittäin.
Aikuiset virtsaavat keskimäärin 1–2 litraa vuorokaudessa. Virtsan määrä voi vaihdella nesteen saannin, ympäristön lämpötilan ja henkilön terveydentilan mukaan. On tärkeää juoda riittävästi nesteitä päivän aikana ylläpitääkseen hyvää hydratointia ja terveyttä.
Dialyysihoito voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla: hemodialyysinä tai peritoneaalidialyysinä. Hemodialyysissä potilaan veri johdetaan koneen läpi, joka suodattaa kuona-aineet ja ylimääräisen nesteen verestä, ja puhdistettu veri palautetaan takaisin potilaaseen. Peritoneaalidialyysissä dialyysineste tuodaan vatsaonteloon katetrin kautta, jossa se kerää kuona-aineet ja ylimääräisen nesteen, ja neste vaihdetaan säännöllisesti.
Keskimäärin aikuiset virtsaavat kerralla noin 200–400 millilitraa. Tämä määrä voi vaihdella henkilöstä toiseen ja riippuu muun muassa juodun nesteen määrästä ja virtsarakon kapasiteetista. On normaalia, että virtsaamistiheys ja -määrät vaihtelevat päivän aikana.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Diabeteksen munuaissairaus on diabeteksen liitännäissairaus, joka tarkoittaa asteittain kehittyvää kroonista munuaissairautta.
Alaniiniaminotransferaasiarvo kertoo maksan hyvinvoinnista ja reagoi esimerkiksi pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön ja lihavuuden aiheuttamaan rasvamaksaan.
ASAT-arvon kohoaminen voi viitata kudostuhoon tärkeissä elimissä.
Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta altistavat aikuisiän diabetekselle. Kerromme tässä artikkelissa myös, mikä on esidiabetes.
Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajilta. Mistä vastustuskyky muodostuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Millä keinoilla immuniteettia voi vahvistaa? Kuinka tartuntataudeilta voi suojautua?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat niin perimä- kuin elintapaperäisiä sairauksia, joiden syntyyn voidaan usein vaikuttaa elintavoilla.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
