MS-tauti – Oireet, hoito ja ennuste
MS-tauti on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
MS-tauti lyhyesti
- MS-tauti puhkeaa yleensä 20-40-vuotiaana.
- MS-taudin aiheuttajaa tai sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, vaikka aiheesta on tehty paljon tutkimusta.
- Tautia ja sen oireita hoidetaan lääkkeillä sekä kuntoutuksella.
- Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos epäilee sairastavansa MS-tautia. Lääkehoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin se on aloitettu.
Mikä on MS-tauti?
MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen ja parantumaton keskushermoston autoimmuunisairaus. MS-taudista voidaan myös käyttää nimeä pesäkekovettumatauti. MS-tauti vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
MS-taudin yleisyys
MS-tauti on yleistynyt maailmalla viimeisinä vuosikymmeninä ja Suomi kuuluu alueeseen, jossa on korkea riski sairastua MS-tautiin. Suomalaisista noin 10 000 sairastaa MS-tautia. Tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Tyypillisesti MS-tauti puhkeaa 20-40-vuotiaana. Tautia voi kuitenkin esiintyä myös lapsilla ja nuorilla, vaikka se onkin harvinaisempaa.
MS-taudin ensioireet
MS-taudin ensioireina voi olla näköhäiriöitä (näön hämärtyminen toisessa silmässä) sekä raajojen tuntoaistin häiriöitä. Puhkeamisen jälkeen MS-taudin oireet voivat olla aaltomaisia; uusia oirejaksoja ja pahenemisvaiheita voi esiintyä.
MS-taudin oireet
MS-taudin oireet vaihtelevat paljon, mutta yleisimmin tauti vaikeuttaa liikkumista. Oireet voivat olla ennalta arvaamattomia. MS-taudin oireita ovat esimerkiksi tuntohäiriöt, puutuminen, pistely, väsymys ja uupumus, näön heikentyminen, kömpelyys, tasapainon häiriöt ja huimaus sekä lihasjäykkyys eli spastisuus.
MS-taudin oireisiin lukeutuu myös muun muassa keskittymisen häiriöitä ja muita kognitiivisiin eli ajattelun ja tiedonkäsittelyn toimintoihin liittyviä pulmia.
Myös ummetusta tai virtsarakon toiminnan häiriöitä esiintyy.
Taudin edetessä esiintyy kävelyn ja tasapainon vaikeuksia.
Väsymys ja uupumus ovat hyvin yleisiä MS-taudin oireita. Väsymys on sellaista, että se ei mene ohi nukkumalla. Uupumus pahenee usein korkeassa lämpötilassa (esimerkiksi saunassa tai helteellä) ja helpottaa viileässä. Myös ruumiillinen rasitus ja stressi lisäävät uupumusta.
Näön heikentymistä aiheuttaa näköhermon tulehdus, joka hämärtää näön ja tekee silmästä valonaran.
Sairaus voi laittaa myös mielialan koetukselle. Masennus ei ole suoranainen MS-taudin oire, muuta tautia sairastavan henkilön riski sairastua masennusoireisiin on kuitenkin keskivertoa suurempi.
Mikä aiheuttaa MS-taudin?
Vaikka MS-taudista on tehty runsaasti tutkimusta, ei sen tarkkaa aiheuttajaa tai syntymekanismia tunneta. MS-taudin on katsottu syntyvän monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Niin perintötekijät kuin ympäristötekijät vaikuttavat.
- On hyvin todennäköistä, että autoimmuunisairauksille altis perimä vaikuttaa MS-taudin syntymiseen.
- Myös ympäristötekijöillä arvellaan olevan suuri vaikutus. Esimerkiksi sairastetut infektiot ja D-vitamiinin puutos voivat altistaa taudille.
MS-tauti aiheuttaa MS-muutoksia eli kovettumia keskushermostoon, aivojen selkäytimen puolelle. Kovettumat ovat arpia, joiden kohdalla hermoratojen impulssit eivät kulje normaalisti.
MS-taudin hoito
Ms-taudin hoitoon on olemassa useita erilaisia lääkkeitä ja lääkäri valitsee aina hoidon yksilöllisesti. Valittua hoitoa tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan sairauden edetessä. Lääkitys voidaan jakaa taudin kulkua muuttavaan lääkitykseen ja oireenmukaiseen lääkitykseen. Taudin kulkua muuttava lääkitys vähentää taudin pahenemisvaiheita ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Oireenmukainen lääkitys vaikuttaa MS-taudin oireisiin, kuten lihasjäykkyyteen tai virtsarakon ongelmiin.
MS-tauti ja ruokavalio
MS-taudin hoitoon ei olemassa tiettyä ruokavaliota, mutta riittävä D-vitamiinin saanti tulee huomioida. Tupakointia ja alkoholia vältetään.
Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio kuitenkin edistää normaalia jaksamista ja terveyttä.
MS-taudin ennuste
MS-tauti on kroonisesti etenevä ja parantumaton tauti, vaikkakin lääkehoito on edistänyt taudin etenemistä ja muuttanut diagnoosin jälkeistä tulevaisuutta. Tutkimusta erilaisten uusien hoitojen kehittämiseksi tehdään runsaasti.
MS-tauti on yksi yleisimmistä syistä ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen Suomessa. Nuoressa suomalaisväestössä MS-tauti on psyykkisten sairauksien ja tapaturmien jälkeen kolmanneksi suurin syy ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.
MS-taudin lääkehoito on hidastanut taudin etenemistä ja muuttanut MS-diagnoosin jälkeistä tulevaisuutta. Kehittyneestä hoidosta huolimatta MS-tauti on edelleen kroonisesti etenevä, parantumaton tauti, joka on yksi yleisimmistä syistä ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.
Monenlainen kuntoutus on osa hoitoa ja myös liikunnalla on iso rooli taudin hoidossa. Myös erilaisia apuvälineitä on nykyään hyvin saatavilla ja moni potilaista selviääkin pitkään toimintakykyisenä ja pystyy jatkamaan elämää lähes normaalisti sairastumisesta huolimatta. Monenlainen tuki on kuitenkin tarpeen. Kuntoutukseen voi sisältyä esimerkiksi fysio-, puhe- tai toimintaterapiaa.
MS-taudin ehkäisy
MS-tautiin ei tällä hetkellä tunneta ehkäisyä, mutta muun muassa tupakointi vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Tupakoinnin lopettaminen on terveyden kannalta suotavaa aina. Riittävän korkean D-vitamiinipitoisuuden tiedetään vähentävän MS-taudin riskiä. Myös ylipainoa kannattaa välttää.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos epäilee sairastavansa MS-tautia. Esimerkiksi MS-taudin hoitoon perehtyneet Mehiläisen asiantuntijat auttavat.
Puhdin kautta pääset veren D-vitamiinipitoisuuden mittaukseen ilman lähetettä, jos haluat selvittää oman D-vitamiinitason helposti ja nopeasti.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
MS-tauti (multippeliskleroosi) todetaan yleensä neurologisen tutkimuksen, magneettikuvauksen (MRI), selkäydinnesteen analyysin ja joskus myös hermoratojen toimintakokeiden avulla. Diagnoosi perustuu löydöksiin, jotka osoittavat keskushermoston tulehduksellisia muutoksia eri aikoina ja eri paikoissa. Magneettikuvaus on keskeinen työkalu MS-taudin toteamisessa, sillä se voi paljastaa aivoissa ja selkäytimessä olevat tulehduspesäkkeet, jotka ovat tyypillisiä MS-taudille.
MS-tauti alkaa tyypillisesti episodimaisilla neurologisilla oireilla, jotka voivat vaihdella suuresti eri potilailla. Yleisiä ensioireita ovat näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat tai näön heikkeneminen toisessa silmässä, lihasheikkous, tasapaino-ongelmat, tuntohäiriöt ja äkilliset koordinaatiovaikeudet. Oireet voivat tulla ja mennä, ja niiden vakavuus vaihtelee. MS-taudin alkuvaiheessa oireet voivat olla lieviä ja ohimeneviä, mutta taudin edetessä ne voivat pahentua ja muuttua pysyvämmiksi.
MS-taudin epäily voi nousta esiin, kun henkilö kokee neurologisia oireita, jotka voivat vaihdella laajasti. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat tai näön heikkeneminen toisessa silmässä, lihasheikkous, tasapaino-ongelmat, tuntohäiriöt ja äkilliset koordinaatiovaikeudet. Oireet voivat ilmetä episodimaisesti ja niiden vakavuus vaihtelee. Jos tällaisia oireita ilmenee, on syytä kääntyä lääkärin puoleen, joka voi arvioida tarvetta jatkotutkimuksille, kuten aivojen magneettikuvauksel
D-vitamiini on tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä, johon voimme vaikuttaa itse. D-vitamiini vaikuttaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa mm. kalsiumin imeytymiseen ja luuston terveyteen. D-vitamiinia tarvitaan myös immuunipuolustukseen ja osteoporoosin ehkäisyyn.
B12-vitamiini eli kobalamiini mahdollistaa perintötekijöiden muodostamisen, tehostaa aineenvaihduntaa ja huolehtii terveestä keskushermostosta.
Lue lisää
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.
Lue lisää
Pimeä vuodenaika ei houkuttele ulos lenkille. Kun pimeys alkaa melkein heti työpäivän päätyttyä, ei ulos huvittaisi lähteä edes jumppaan tai kuntosalille. Tämä on ymmärrettävää,
Lue lisää
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jonka ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin tauti lyhyesti Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
Lue lisää
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Lue lisää
Esidiabetes on tärkeää tunnistaa, sillä tässä vaiheessa aikuistyypin diabeteksen puhkeaminen on mahdollista useimmiten vielä estää.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024