Kivennäisaineita tarvitaan kudosten rakenteisiin sekä entsyymien toiminnan ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Kivennäisaineiden saannin tarpeissa on suuria eroja.
Saamme ravinnosta lukuisia maaperästä lähtöisin olevia alkuaineita. Mineraaleista osa, noin parikymmentä, on ihmiselle välttämättömiä, niitä tulee siis saada ravinnosta elimistön toimintoja varten. Näitä kutsutaan kivennäisaineiksi.
Kivennäisaineisiin luetaan yleensä:
Hivenaineet ovat niitä kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve on pieni. Hivenaineisiin lukeutuvat rauta, sinkki, jodi, seleeni, kupari, mangaani, fluori, pii, koboltti, kromi, boori ja molybdeeni.
Kivennäisaineita saadaan ravinnosta ja juomavedestä. Kivennäisaineiden saannin tarpeessa on suuria eroja.
Makrokivennäisaineiden päivittäinen tarve on noin satojen milligrammojen luokkaa. Näihin kuuluvat kalsiumin ja fosforin lisäksi natrium, kalium ja magnesium.
Kalsium ja fosfori ovat elimistön runsaimpia kivennäisaineita. Kalsiumia on aikuisen kudoksissa noin kilon verran. Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine, jota tarvitaan kehon normaaliin toimintaan. Elimistössä lähes kaikki fosforit yhdistyvät hapen kanssa muodostaen fosfaattia.
Kalium ja magnesium ovat tärkeitä pääasiassa solunsisäisiä alkuaineita. Natriumilla on merkittävä rooli solunulkoisen nestetilavuuden säätelijänä. Magnesium tukee lihasten ja luuston hyvinvointia. Magnesiumin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli urheilee paljon tai esimerkiksi nukkuu huonosti.
Raudanpuutetta esiintyy paljon. Raudanpuutos tarkoittaa sitä, että rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ravinnosta. Raudanpuuteanemia on maailman yleisin ravintoainepuutos; arviolta 25–40 prosentilla naisista on jossain elämänsä varrella raudanpuuteanemia.
Raudanpuute voi kuitenkin koskea ketä tahansa, myös lapsia ja miehiä, sekä erityisesti myös paljon liikkuvia. Riittävä raudan saanti vaikuttaa jaksamiseen, mielialaan, yleisvointiin ja jopa sydämen terveeseen toimintaan. Raudan menetykseen vaikuttavat esimerkiksi runsaat kuukautiset tai veren menetys.
Sinkki ylläpitää vastustuskykyä ja se vaikuttaa myös esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin. Lukuisat kehon toiminnot tarvitsevat sinkkiä normaaliin toimintaansa. Suomalaisten tärkeimmät sinkinlähteet ovat viljat, liha ja maitotuotteet.
Seleeni on hivenaine, joka toimii elimistössä antioksidanttina. Seleeni on suurissa määrissä se on myrkyllistä. Seleenin puutos puolestaan aiheuttaa sydänlihaksen rappeumaa. Seleeni on jodin ohella tärkeä kilpirauhasen normaalin toiminnan kannalta.
Jodi vaikuttaa erityisesti kilpirauhasen toimintaan. Sekä liian vähäinen että liiallinen jodin saanti vaikuttaa kilpirauhasen normaaliin toimintaan, ja voi aiheuttaa struumaa tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Jodin puute on maailmanlaajuisesti merkittävä ravitsemuksellinen puutos.
Kuparia tarvitaan hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden muodostamiseen, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan, vastustuskyvyn kehittymiseen, sydämen toimintaan, lämmönsäätelyyn, ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen ja tukikudosten normaaliin toimintaan.
Kaikkia kivennäisaineita tarvitaan ravinnosta sopivia määriä, toisia enemmän ja toisia vähemmän. Liian vähäisestä saannista voi seurata puutosoireita. Liian suuri saanti voi puolestaan johtaa myrkytysoireisiin.
Kivennäisaineiden liialliseen saantiin luetaan erityisesti liiallinen natriumin saanti (runsas suolan käyttö). Tämä vaikuttaa usein korkeaan verenpaineeseen.
Hivenaineista seleenin tarve on pienimpiä. Seleenin saanti voi ylittyä helposti tiettyjä ruokia (esim. parapähkinät) syömällä. Seleenin päivittäisen saannin nouseminen jo yhden milligramman tasolle aiheuttaa myrkytysriskin. Suomessa seleenin saanti on taattu lisäämällä sitä hallitusti lannoitteisiin. Luomuruokaa syövillä saattaa olla riski seleenin puutokseen, mikäli he eivät saa seleeniä ruoasta, jonka kasvatuksessa on käytetty seleenillä rikastettua lannoitetta.
Kalsiumia saadaan usein riittävästi elintarvikkeista. Tärkeää on huomioida myös sen imeytyminen; kalsiumin imeytymistä voikin heikentää esimerkiksi liian matala D-vitamiinitaso. Sekä liian vähäinen D-vitamiinin saanti että pitkäkestoinen liikasaanti voivat olla haitaksi kalsiumin kannalta. Lääkeaineista esimerkiksi kortisonin pitkäaikainen käyttö saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön kalsiumtasapainossa, jolloin osteoporoosin riski kasvaa.
Jodin saannista on pyritty huolehtimaan lisäämällä sitä ruokasuolaan. Jodin saannistaan huolehtiva voikin valita mielellään jodioidun ruokasuolan (suolan käyttömäärää ei kuitenkaan tule lisätä jodin saannin lisäämiseksi). Mikäli ruoan valmistuksessa ei käytetä jodioitua suolaa (vaan esimerkiksi ruususuolaa tai vuorisuolaa), olisi hyvä huolehtia riittävästä jodin saannista.
Tutustu kaikkiin tutkimuksiin tästä. Valitse kategoriaksi “Hivenaineet ja mineraalit”. Puhdin kautta laboratoriokokeet voi ottaa ilman lääkärin lähetettä.
Tarvittaessa saat testien jälkeen helposti yhteyden lääkäriin, mikäli haluat keskustella terveydestäsi; lääkärin etäkonsultaatio on erikseen tilattavissa suoraan Puhdin tulosraportilta.
Aikuisille suositeltu päivittäinen sinkin saantisuositus vaihtelee 7-11 milligramman välillä riippuen sukupuolesta ja iästä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on hieman korkeampi. Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joten päivittäisen saannin tulisi pysyä alle 25 milligrammassa.
Sinkin vaikutusajankohta voi vaihdella yksilöllisesti, mutta yleensä sen vaikutukset alkavat tuntua muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievittymisessä sinkki voi alkaa vaikuttaa jo 24 tunnin sisällä käytön aloittamisesta, jos sitä otetaan riittävä määrä heti oireiden alkaessa.
Aikuisille suositeltu päivittäinen magnesiumin saanti vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä aikuisille miehille suositellaan 350 mg ja naisille 280 mg magnesiumia päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tarve voi olla suurempi. On tärkeää huomioida, että magnesiumin tarve voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden, kuten terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Kaliumtason nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, terveydentilasta ja mahdollisista lääkityksistä. Yleensä kaliumtason korjaaminen ruokavaliomuutosten kautta voi näkyä verikokeissa muutaman päivän kuluessa. Jos kaliumin saanti on ollut riittämätöntä pitkään, tason normalisoituminen voi kestää kauemmin.
Aikuisille suositeltu natriumin saanti on noin 2300 milligrammaa päivässä, mikä vastaa noin teelusikallista suolaa. Liiallinen natriumin saanti voi kuitenkin lisätä verenpainetta ja riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. On tärkeää tasapainottaa natriumin saanti ja varmistaa, että se ei ylitä suositeltuja rajoja.
Seleenin ottamisen ajankohta voi vaikuttaa sen imeytymiseen ja hyötyihin. Yleisesti ottaen seleeni kannattaa ottaa aterian yhteydessä, sillä ruoka parantaa sen imeytymistä. On suositeltavaa nauttia seleeniä osana tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämä auttaa varmistamaan, että saat seleenistä maksimaalisen hyödyn. Lisäksi on hyvä huomioida, että seleenin ottaminen iltaisin voi häiritä unta joillakin ihmisillä, joten aamupäivä tai aikainen iltapäivä voi olla parempi ajankohta sen nauttimiselle.
Aikuisen ihmisen suositeltu kaliumin saanti on noin 3,1–3,5 milligrammaa päivässä. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, lihasten toimintaa ja hermoston terveyttä. Kaliumia saadaan pääasiassa hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljoista.
Aikuisille suositeltu jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on korkeampi, noin 175-200 mikrogrammaa päivässä. Jodin saanti varmistetaan yleensä jodioitua suolaa käyttämällä ja syömällä jodia sisältäviä elintarvikkeita, kuten kalaa ja maitotuotteita.
Aikuisen ihmisen tulisi saada päivittäin noin 800 mg kalsiumia. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja elämäntilanteen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan. Kalsium on tärkeä mineraali, joka vahvistaa luita ja hampaita, ja auttaa lihasten sekä hermoston toiminnassa. Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä sekä vanhuksille, joiden kalsiumin imeytyminen heikkenee iän myötä.
Kaliumin puute voi ilmetä monina oireina, kuten väsymyksenä, lihaskramppeina, lihasheikkoutena ja sydämen rytmihäiriöinä. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös ummetusta tai tunnottomuutta. Kaliumin puutteen vakavuus ja oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat kehittyä vähitellen. On tärkeää tunnistaa nämä oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.
Magnesium on elintärkeä mineraali, joka osallistuu yli 300 entsyymireaktion toimintaan kehossa, tukien muun muassa lihasten ja hermojen toimintaa, energiantuotantoa ja elektrolyyttitasapainoa. Magnesium auttaa myös ylläpitämään normaalia sydämen rytmiä ja on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle. Lisäksi se voi auttaa hallitsemaan verenpainetta ja on tutkittu sen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen lievittämisessä.
Aikuisen suositeltu päivittäinen kromin saanti on noin 25-35 mikrogrammaa. Kromi on tärkeä hivenaine, joka edistää makroravinteiden aineenvaihduntaa ja insuliinin toimintaa kehossa. Kromin saanti turvataan yleensä monipuolisella ruokavaliolla.
Mangaani voi vaikuttaa talousveden laatuun antamalla sille metallisen maun ja värjäämällä veden ruskeaksi, mikä voi aiheuttaa värjäytymiä vaatteille ja kodinkoneille. Mangaanipitoisuuden ollessa korkea, vesi voi myös olla terveydelle haitallista, erityisesti lapsille ja raskaana oleville.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
B12-vitamiini eli kobalamiini mahdollistaa perintötekijöiden muodostamisen, tehostaa aineenvaihduntaa ja huolehtii terveestä keskushermostosta.
Terveellisesti koostetussa kasvisruokavaliossa tulee huomioida muun muassa kaikkien tärkeiden vitamiinien, hivenaineiden ja proteiinien saanti.
Hiustenlähtöön on monia syitä. Tässä artikkelissa käymme niistä läpi yleisimpiä.
Alhainen hemoglobiini voi merkitä anemiaa ja aiheuttaa esimerkiksi väsymysoireilua.
Terveellisen ruokavalion voi koota monella eri tavalla, eli vain yhtä tiettyä täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
