Ripuli eli löysä vatsa voi selittyä monella eri syyllä
Ripuli voi johtua esimerkiksi laktoosi-intoleranssista, viljoista tai gluteenista, keliakiasta, ärtyvän suolen oireyhtymästä, stressistä tai liiallisesta magnesiumin käytöstä.
Ripuli
- Ripuli on löysän vatsan aiheuttamaa vetistä ulostamista ja tiheyntynyttä ulostamistarvetta.
- Mikäli ripuli vaivaa pitkäaikaisesti, voi kyseessä olla suoliston epätasapainotila tai jokin sairaus.
- Ripulin ehkäisyssä tärkeää on noudattaa ruokavaliota, joka ei aiheuta oireita.
Mitä on ripuli?
Ripuli on löysän vatsan aiheuttamaa vetistä ulostamista ja tiheyntynyttä ulostamistarvetta. Kertaluontoinen, ohimenevä löysä vatsa on normaalia, eikä siitä ole syytä huolestua. On normaalia, että vatsa on hieman löysällä esimerkiksi ennen esiintymistä jännityksen takia tai ennen kilpailutilannetta.
Mitä on pitkittynyt ripuli?
Mikäli ripuli vaivaa pitkäaikaisesti, voi kyseessä olla suoliston epätasapainotila tai jokin sairaus. Jatkuvan ripulin syy on hyvä selvittää. Mikäli uloste on löysää ja vesimäistä, ulostamiskertoja on jatkuvasti yli 3 vuorokaudessa ja tilanne on jatkunut yli 3–4 viikkoa, on kyseessä pitkittynyt ripuli.
Mistä ripuli johtuu?
Ripuli voi johtua esimerkiksi laktoosi-intoleranssista, viljoista tai gluteenista, keliakiasta, ärtyvän suolen oireyhtymästä, allergioista tai liiallisesta magnesiumin käytöstä.
Stressi tai suoliston infektiot voivat aiheuttaa ripulia. Lääkkeistä esimerkiksi jotkin antibiootit voivat aiheuttaa ripulia. Ripulin taustalla saattaa olla myös kahvi tai alkoholi.
Liiallinen ummetuslääkkeiden, eli laksatiivien, käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Joissain tapauksissa myös erittäin rankka liikunta ja liiallinen treenaaminen voi aiheuttaa ripulia ja muita vatsan toiminnan häiriöitä.
Myös suolen tukkeuma voi aiheuttaa vesiripulia.
Myös tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai kilpirauhasen liikatoimintaan saattaa liittyä ripulia.
Usein taustalla saattaa myös olla matkamuistoksi jäänyt turistiripuli, eli ulkomailta saatu infektio, jonka oireena on ripulia, tai ruokamyrkytys.
Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, mikäli ärhäkkään ripuliin liittyy korkea kuume, se on alkanut hyvin äkillisesti, ulosteen joukossa on verta tai mikäli ripuli jatkuu myös öisin.
Kuinka ripulia hoidetaan?
Ripulia voidaan hoitaa useilla eri keinoilla ja lääkkeillä. Ruokavalion muutoksia kannattaa kokeilla, mikäli oireet ovat toistuvia. Liittyvätkö ne joihinkin tiettyihin ruoka-aineisiin, mitä olet syönyt?
Esimerkiksi maitotuotteiden, viljojen ja FODMAP-hiilihydraattien rajoittamista kannattaa kokeilla syyn löytämiseksi.
Miten ripulia voi ehkäistä?
Ripulin ehkäisyssä tärkeää on noudattaa ruokavaliota, joka ei aiheuta oireita. Suoliston mikrobiston vahvistaminen esimerkiksi kuiduilla joskus auttaa. Kiinnitä huomiota myös stressinhallintaan. Kahvin ja alkoholin käytön vähentäminen yleensä auttaa.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Lue myös: Mistä ripuli johtuu? / Mehiläinen.fi
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Antibioottiripuli kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoon antibioottihoidon päättymisen jälkeen. Joissakin tapauksissa ripuli voi jatkua pidempään, ja jos oireet ovat vakavia tai pitkittyvät, on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen. Ripulin hoitoon voi kuulua nesteytystä ja probioottien käyttöä, jotka voivat auttaa palauttamaan suoliston normaalin bakteerikannan.
Ripulin kesto voi vaihdella suuresti riippuen sen aiheuttajasta. Yleensä akuutti ripuli kestää muutamasta päivästä jopa kahteen viikkoon. Jos ripuli jatkuu pidempään, se voi olla merkki vakavammasta terveysongelmasta ja vaatii lääkärin arviota.
Lääkäriin tulisi hakeutua, jos ripuli on voimakasta, pitkäkestoista (yli kaksi viikkoa), tai siihen liittyy vakavia oireita kuten kuumetta, voimakasta vatsakipua, veristä ulostetta tai merkkejä nestehukasta (esimerkiksi kuivat limakalvot, harvinainen virtsaaminen).
Ripulin hoito keskittyy ensisijaisesti nestehukan ehkäisyyn ja korjaamiseen. On tärkeää juoda runsaasti nesteitä, kuten vettä, laimeita mehuja tai suolaa ja sokeria sisältäviä -juomia. Lievissä tapauksissa kotihoito riittää, mutta jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyneitä, lääkärin määräämä hoito voi olla tarpeen.
Ripulin alkamisnopeus riippuu sen aiheuttajasta. Esimerkiksi ruokamyrkytyksen aiheuttama ripuli voi alkaa muutamassa tunnissa nautitun ruoan jälkeen, kun taas infektioiden aiheuttama ripuli voi alkaa 1-3 päivää altistumisen jälkeen.
Keliakiatesti sisältää seuraavat tutkimukset: kudostransglutaminaasi IgA vasta-aineet (S -tTGAbA) ja immunoglobuliini A (Ig A). Luotettavan keliakiadiagnostiikan edellytyksenä on, että tutkittava on ollut gluteenipitoisella ruokavaliolla vähintään 6 viikon ajan ennen näytteen ottamista.
Kyky sietää maidon laktoosia on perinnöllinen ominaisuus. Testillä selvität, onko sinulla perinnöllinen alttius laktoosia hajottavan entsyymin puutteelliseen toimintaan.
Testillä selvität, onko sinulla perinnöllinen alttius laktoosia hajottavan entsyymin puutteelliseen toimintaan. Keliakiatesti sisältää seuraavat tutkimukset: kudostransglutaminaasi IgA vasta-aineet (S -tTGAbA) ja immunoglobuliini A (Ig A).
Hieman alle viidesosa suomalaisista saa vatsakipuja, ilmavaivoja ja muita kiusallisia oireita laktoosia sisältävistä maitotuotteista. Jos kärsit vastaavista vaivoista, sinulla voi olla laktoosi-intoleranssi.
Lue lisää
Keliakiassa suolisto ei siedä viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämää gluteenia. Keliakian hoitomuotona on gluteeniton ruokavalio.
Lue lisää
Ilmavaivat ovat epämiellyttäviä, vaikkakin usein vaarattomia. Joskus ilmavaivat ja ilman kiertäminen vatsassa voi olla myös tuskallista ja kivuliasta. Ilmavaivat liittyvät usein tiettyihin ruoka-aineisiin.
Lue lisää
Miten ähkyn oireita voi helpottaa? Välillä on täysin ok syödä ja nautiskella ihan kunnolla. Säännöllisesti sopivan kokoisten aterioiden syöminen on toki tärkeää arkena,
Lue lisää
Ärtynyttä suolta voidaan hoitaa tehokkaasti kotikonstein. Siihen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sen oireet ovat lievitettävissä erityisesti FODMAP-ruokavaliolla.
Lue lisää
Ihmisen suolisto Suolisto on osa ihmisen ruoansulatuselimistöä. Suoliston osina voidaan erottaa ohutsuoli ja paksusuoli. Peräsuoli on paksusuolen viimeinen osa.
Lue lisää
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024