Terveellisesti koostetussa kasvisruokavaliossa tulee huomioida muun muassa kaikkien tärkeiden vitamiinien, hivenaineiden ja proteiinien saanti.
Termeillä ‘kasvissyöjä’ ja ‘vegetaristi’ tarkoitetaan yleensä henkilöitä, jotka eivät syö lihaa. Kasvissyöjät voivat jättää ruokavaliostaan pois eläinperäiset tuotteet joko kokonaan tai osittain.
Kasvissyöjän laboratoriopaketti (ilman lääkärin lähetettä) antaa kattavan käsityksen terveydestäsi ja auttaa sinua arvioimaan, onko ruokavaliosi riittävän monipuolinen.
Kasvissyönti tarjoaa monia terveydelle suotuisia etuja. Kasvisruokavaliota noudattavilla tavataan muun muassa vähemmän aikuisiän diabetestä sekä sydän- ja verisuonitauteja. Kasvissyönnistä on myös etua muutamien syöpien kannalta.
Kasvisruokavalion on havaittu myös auttavan painonhallinnassa. Tämä selittynee paljolti vähäisellä kovan, eläinperäisen rasvan määrällä sekä runsaalla kasvisten määrällä. Kasvisruokavalio sisältää myös usein paljon terveydelle edullista ravintokuitua.
Kasvissyöjän ravitsemuksen peruspilarit ovat samat kuin sekasyöjänkin: ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, marjat ja hedelmät sekä täysjyväviljatuotteet.
Liharuuat voidaan korvata pavuilla, linsseillä, herneillä, soijatuotteilla ja muilla kasvikunnan proteiininlähteillä.
Maitotuotteet puolestaan voi korvata kasvisperäisillä juomilla, jogurteilla ja rahkoilla. Ruokajuomaksi suositellaan yleisesti vettä.
Hyviä rasvanlähteitä kasvisruokavaliolla ovat sekaruokavalion tapaan esimerkiksi kasviöljyt kuten oliiviöljy, sekä siemenet ja pähkinät.
Kuten sekasyöjälle, myös kasvissyöjille suositellaan säännöllistä ateriarytmiä ja monipuolisia ateriakokonaisuuksia.
Lautasmallia voidaan soveltaa kasvisruokavalioon niin, että 1/4 lautasesta (iso kourallinen) täytetään kasviproteiinin lähteellä, puolet lautasesta hiilihydraattien lähteillä kuten juures-, peruna tai viljalisäkkeellä ja puolet lautasesta tuoreilla tai kypsennetyillä kasviksilla. Lisäksi aterian yhteydessä voi nauttia täysjyväleipää ja hedelmää. Jokaisella aterialla on myös hyvä olla mukana rasvan lähde kuten avokadoa, siemeniä tai pähkinöitä.
Proteiinit ovat solujen rakennusaineita ja ne mahdollistavat solujen normaalin toiminnan. Proteiini yhdistetään monesti lihaan, kanaan, kalaan ja maitotuotteisiin. Kuitenkin myös monet kasvikunnan tuotteet sisältävät runsaasti proteiinia.
Proteiinit koostuvat aminohapoista. Aminohappokoostumukseltaan kasvisproteiinit ovat yleensä vajaampia kuin eläinproteiinit. Monesta kasvisproteiinin lähteestä puuttuu osa välttämättömistä aminohapoista. Kaikkia välttämättömiä aminohappoja ei kuitenkaan tarvitse saada samasta ateriasta, vaan riittää, että proteiinia saadaan päivän aikana useasta eri lähteestä.
Proteiinin lähteitä on hyvä yhdistellä päivän mittaan. Mikäli kasvissyöjän ruokavaliossa on päivittäin mukana esimerkiksi kalaa ja kananmunaa, ei aminohappojen yhdistelystä tarvitse huolehtia.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat esimerkiksi:
Näistä ruoka-aineista on saatavilla monia jalostettuja tuotteita, kuten tofua, seitania ja tempehiä.
Kaikkia vitamiineja ja hivenaineita ei välttämättä saada kasvisruokavaliolla yhtä hyvin kuin sekaruokavaliolla. Siksi muutamien ravintoaineiden saantiin kannattaa kiinnittää heti kasvisruokavaliolle siirtymisestä lähtien huomiota.Esimerkiksi B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, kalsium, rauta ja sinkki ovat ravintoaineita, johon kasvissyöjän tulee kiinnittää erityistä huomiota.
B12-vitamiinia saadaan ainoastaan eläinkunnan tuotteista. Se kuuluu elimistön tärkeimpiin vitamiineihin, ja ilman sitä elimistö ei pysty rakentamaan DNA:ta eli perintötekijäketjuja.
Vegaanien on välttämätöntä käyttää B12-vitamiinivalmistetta ruokavalionsa täydentämiseen. Myös muiden kasvissyöjien kannattaa harkita B12-vitamiinilisän käyttöä, mikäli eläinkunnan tuotteiden käyttäminen on vähäistä.
B12-vitamiini varastoituu elimistöön vuosiksi, joten puutostila voi hiipiä vasta vuosien myötä, vaikka kasvisruokavaliota olisikin noudattanut ongelmitta jo pitkään.
B12-vitamiinin puutos on helppoa testata verikokeella.
D-vitamiini on ihmisen hyvinvoinnille keskeinen vitamiini, joka ylläpitää luuston terveyttä sekä osallistuu kalsium– ja fosforiaineenvaihduntaan. Lisäksi se osallistuu muun muassa immuunipuolustuksen ylläpitoon.
D-vitamiinia tunnetaan useaa tyyppiä, joista ihmisille tärkeimmät ovat eläinperäinen kolekalsiferoli eli D3-vitamiini sekä kasviperäinen ergokalsiferoli eli D2-vitamiini.
D3-vitamiinia syntyy iholle auringon vaikutuksesta Suomessa maaliskuusta lokakuuhun. Luonnollisissa elintarvikkeissa D3-vitamiinia on merkittävästi ainoastaan kalassa.
Kasvikunnan tuotteista metsäsienten tunnetaan sisältävän luonnostaan D-vitamiiniä. D-vitamiinia lisätään joihinkin kasvijuomiin ja -jogurtteihin.D-vitamiinia on kuitenkin hyvin vaikeaa saada ravinnosta ja auringosta riittävästi Suomessa.
Pääasiassa kaikkien suomalaisten kannattaa harkita D-vitamiinilisän käyttöä erityisesti talvisin. Myöskään kesällä ei usein saada riittävästi tätä vitamiinia. D-vitamiinin alhainen määrä liittyy niin seka- kuin kasvisruokavalioon.
Jodi vaikuttaa elimistöön kilpirauhashormonien kautta. Kilpirauhashormonit säätelevät keskushermoston toimintaa, aineenvaihduntaa ja auttavat sietämään stressiä. Sekä liika että liian vähäinen jodin saanti voivat haitata kilpirauhasen toimintaa.
Jodia ei juurikaan esiinny kasvisperäisissä ruuissa. Jodia on runsaasti kaloissa ja muissa merenelävissä. Sitä on lähinnä merilevässä sekä jodioidussa ruokasuolassa. Merilevien kohdalla ongelmana on usein, että jodimäärät vaihtelevat suuresti kasvupaikan ja käsittelyn mukaan. Jotkut merilevät saattavat sisältää liiallisia annoksia jodia, kun taas toisissa jodia ei välttämättä ole nimeksikään. Merilevää ei tule myöskään syödä liikaa, koska se saattaa sisältää paljon raskasmetalleja.
Jodia saadaan jodioidusta ruokasuolasta. Suolan käyttöä ei tulisi kuitenkaan merkittävästi lisätä, vaan vaihtaa ruokasuola jodioituun suolaan.
Mikäli jodipitoiset ruoka-aineet eivät kuulu ruokavalioon, voi olla tarpeen käyttää jodilisää. Vegaaneille jodia suositellaan lisäravinteena aina, koska se on varmin ja turvallisin keino turvata jodin saanti.
Pelkästään kasvikunnan tuotteista on mahdollista saada riittävästi kalsiumia. Kasvikunnan parhaita kalsiuminlähteitä ovat seesaminsiemen, manteli, tofu, valkoiset pavut, soija, kaalikasvit, tummanvihreät lehtivihannekset ja kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat ja -jogurtit.
Kalsiumia tulisi saada päivittäin noin 800 mg.
Kalsium tunnetaan parhaiten luuston ja hampaiden hyvinvointiin vaikuttavana kivennäisaineena. Sillä on kuitenkin elimistössä myös paljon muita tehtäviä, ja se vaikuttaa lihasten ja hermoston toimintaan sekä monien entsyymireaktioiden säätelyyn.
Mikäli kalsiumin saanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi, kannattaa avuksi ottaa kalsiumvalmisteet.
Luuston kannalta kalsiumin ohella D-vitamiini vaikuttaa oleellisesti kalsiumin imeytymiseen, joten luuston terveyden kannalta kannattaa kiinnittää erityisesti myös D-vitamiinin riittäväään saantiin huomiota.
Raudalla on elimistössä tärkeä tehtävä punasolujen hemoglobiinin happea sitovana osana. Se edistää hapen kulkeutumista keuhkoista kudoksiin ja toimii lisäksi monissa entsyymeissä, joita tarvitaan aineenvaihduntareaktioissa.
Raudanpuute ei suoranaisesti liity yleensä kasvisruokavalioon, vaan yleensä sen taustalla vaikuttaneita tekijöitä ovat sukupuoli ja verenhukasta johtunut raudan menetys (esim. synnytykset, verenvuoto, runsaat kuukautiset tai verenluovus). Ferritiiniarvo kertoo rautavarastoista.
Rauta imeytyy parhaiten eläinkunnan tuotteista, sillä ne sisältävät hemirautaa (Fe++). Rautaa voi kuitenkin saada riittävästi myös ei-hemirautaa (Fe+++) sisältävistä kasvikunnan tuotteista. Ei-hemiraudan huonomman imeytymisen vuoksi kasvissyöjien raudantarpeen on arvioitu olevan noin 1,8 kertainen sekasyöjiin verrattuna.
Kasvisperäisiä raudan lähteitä ovat esimerkiksi:
Raudan imeytymistä kannattaa edistää nauttimalla rautapitoisten ruokien yhteydessä paljon C-vitamiinia sisältäviä ruokia. Samanaikaisesti nautittu C-vitamiini voi parantaa raudan imeytymistä jopa 2–3 kertaiseksi.
Kalsium heikentää raudan imeytymistä, joten kalsiumpitoiset ruuat kannattaa nauttia eri aikaan. Myös kahvi ja tee sekä magnesiumlisä vähentävät raudan imeytymistä.
Vaikean raudanpuutteen korjaamiseksi ei riitä rautapitoisten ruokien lisääminen ruokavalioon vaan usein tarvitaan avuksi myös ravintolisää.Mikäli rautavarastot ovat päässeet täysin tyhjentymään, seuraa raudanpuutteesta raudanpuuteanemia. Sen paljastaa matala hemoglobiini.
Lukuisat kehon toiminnot tarvitsevat sinkkiä normaaliin toimintaansa. Sinkki muodostaa olennaisen osan monista entsyymeistä ja sillä on tärkeä rooli proteiinisynteesissä ja solujen jakautumisessa. Sinkin on arvioitu olevan yli 300 proteiinin rakennusosa.
Vegaaniruokavaliossa sinkin tarve on 25–30 % suurempi kuin sekaruokaa syövillä, sillä sinkki imeytyy sekaruokavaliosta paremmin. Eläinperäinen proteiini parantaa sinkin imeytymistä, kun taas viljavalmisteiden fytiinihappo heikentää sitä.
Kasvikunnan tuotteista paljon sinkkiä sisältävät:
Lakto-ovovegetaristeilla sinkin saanti on yleensä riittävää. Vegaaniruokavaliota noudattavat saattavat tarvita sinkkivalmisteita ruokavalion lisäksi.
Tilaa kasvissyöjän laboratoriopaketti Puhdilta ilman lääkärin lähetettä. Kasvissyöjän tutkimuspaketti antaa monipuolisesti tietoa terveydestäsi ja auttaa sinua arvioimaan, onko ruokavaliosi riittävän monipuolinen mitattujen tekijöiden osalta. Mukana tärkeät seurattavat kuten B12-vitamiini, folaatti, D-vitamiini ja rautavarastot. Testin tehtyäsi tiedät, mihin tekijöihin ruokavaliossa jatkossa tulee kiinnittää huomiota.
Kasvissyöjän laboratoriopaketti sisältää kasvissyöjälle ja vegaanille tärkeimpiä testejä, muun muassa tarkimman mahdollisen testin B12-vitamiinista, S-B12-TC2 (aktiivinen B12).
Aikuisten tulisi saada päivittäin 25–35 grammaa kuitua. Tämä määrä auttaa ylläpitämään terveellistä ruoansulatusta ja edistää yleistä terveyttä. Kuitua saa esimerkiksi täysjyväviljatuotteista, hedelmistä, vihanneksista ja palkokasveista. Suomalaisten keskimääräinen kuidun saanti on noin 20 grammaa päivässä, joten useimmat meistä hyötyisivät kuidun lisäämisestä ruokavalioonsa.
Kananmunien syöntiä päivässä ei ole tarkkaan rajoitettu, mutta yleisesti suositellaan, että terve aikuinen voi syödä turvallisesti yhden kananmunan päivässä osana monipuolista ruokavaliota. Tämä suositus perustuu kananmunien sisältämään kolesterolimäärään ja sen mahdollisiin vaikutuksiin sydänterveyteen.
Gluteenittoman ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutamassa päivässä, mutta täydellinen oireiden helpottuminen voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tämä riippuu yksilön tilanteesta, kuten mahdollisesta keliakiasta tai muista suolistosairauksista. On tärkeää noudattaa tiukasti gluteenitonta ruokavaliota ja välttää piilogluteenia, jotta oireet helpottuvat mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.
Ketoosiin siirtyminen voi tapahtua muutamassa päivässä, tyypillisesti 2-4 päivän kuluessa, kun hiilihydraattien saanti on rajoitettu noin 20-50 grammaan päivässä. Tämä edellyttää tiukkaa ruokavalion noudattamista ja voi vaihdella yksilöllisesti.
Diabetesta sairastavien on tärkeää noudattaa tasapainoista ruokavaliota, joka auttaa hallitsemaan verensokeritasoja. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja, vähän sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä riittävästi proteiinia. Aterioiden ja välipalojen säännöllisyys sekä hiilihydraattien määrän tarkka seuranta ovat myös keskeisiä tekijöitä verensokerin tasapainottamisessa.
Tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, voi tukea hedelmällisyyttä. Erityisesti foolihappo, rauta, sinkki ja omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä hedelmällisyyden kannalta.
Ketoosissa voi olla turvallisesti useita viikkoja tai jopa kuukausia, kunhan ruokavalio on hyvin suunniteltu ja tasapainoinen. On tärkeää seurata terveydentilaa ja tarvittaessa konsultoida terveydenhuollon ammattilaista, erityisesti pitkäaikaisessa ketoosissa.
Kuidut edistävät terveyttä monin tavoin. Ne auttavat ylläpitämään suoliston terveyttä edistämällä säännöllistä suolen toimintaa ja voivat auttaa ehkäisemään ummetusta. Kuidut myös hidastavat sokerin imeytymistä verenkiertoon, mikä auttaa hallitsemaan verensokeritasoja ja vähentämään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi kuidut voivat auttaa alentamaan veren kolesterolitasoja ja siten vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Laktoosin vaikutukset voivat ilmetä jo 30 minuutista kahteen tuntiin nauttimisen jälkeen. Oireiden kesto ja vakavuus riippuvat nautitun laktoosin määrästä ja henkilön sietokyvystä.
Ketoosiin pääsemiseksi on vähennettävä merkittävästi hiilihydraattien saantia, yleensä alle 50 grammaan päivässä, ja keskityttävä korkeaan rasvan ja kohtuullisen proteiinin saantiin. Lisäksi on suositeltavaa ylläpitää säännöllistä ateriarytmiä ja välttää sokeripitoisia ruokia ja juomia.
Sokerin pois jättäminen vaatii tietoista päätöstä välttää lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Aloita lukemalla tuoteselosteet ja vältä tuotteita, joissa on korkea sokeripitoisuus. Korvaa makeiset ja makeat välipalat terveellisemmillä vaihtoehdoilla, kuten hedelmillä, pähkinöillä ja jogurtilla.
Sokerikoukusta eroon pääseminen vaatii makeiden ja prosessoitujen ruokien vähentämistä sekä niiden korvaamista terveellisemmillä vaihtoehdoilla, kuten hedelmillä. Myös säännöllinen ateriarytmi ja riittävä proteiinin saanti voivat auttaa vähentämään sokerinhimoa.
Tavallisessa lehmänmaidossa on noin 4-5% laktoosia. Laktoosipitoisuus voi vaihdella hieman riippuen maidon tyypistä ja käsittelytavasta.
Terveellisen ruokavalion perusta on monipuolisuus, joka kattaa kaikki ravintoaineryhmät. Suosi kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja laadukkaita proteiininlähteitä, kuten kalaa, siipikarjaa ja palkokasveja. Vältä liiallista sokerin ja tyydyttyneen rasvan saantia. Juo riittävästi vettä ja rajoita alkoholin käyttöä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään energiatasot tasaisina koko päivän.
FODMAP-ruokavalion vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman päivän kuluessa, mutta yleensä suositellaan vähintään 3-6 viikon kokeilua, jotta ruokavalion vaikutukset vatsan toimintaan ja oireisiin voidaan arvioida kattavasti. Jokainen henkilö reagoi ruokavalioon yksilöllisesti, joten toisille vaikutukset saattavat tuntua nopeammin kuin toisille.
Aikuisen ihmisen päivittäinen proteiinin tarve riippuu monista tekijöistä, kuten iästä, sukupuolesta, painosta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Yleisesti ottaen suositellaan, että proteiinia tulisi saada noin 1,2 grammaa per painokilo päivässä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 70 kiloa painavalle henkilölle noin 84 grammaa proteiinia päivässä. Proteiinin tarve voi kuitenkin olla suurempi aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä tai ikääntyneillä, jolloin suositus voi nousta jopa 1,4 grammaan per painokilo.
Hiilihydraattien vähentäminen voidaan aloittaa korvaamalla osa viljatuotteista, kuten leipä ja pasta, vähähiilihydraattisilla vaihtoehdoilla, kuten kasviksilla ja täysjyväviljoilla. Lisäksi kannattaa välttää sokeripitoisia juomia ja herkkuja sekä suosia kokonaisia, prosessoimattomia ruokia.
Terveellisen syömisen perusta on monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja proteiininlähteitä, kuten kalaa, kanaa ja palkokasveja. Vältä liiallista sokerin ja tyydyttyneen rasvan saantia. Säännölliset ateriarytmit ja kohtuulliset annoskoot auttavat ylläpitämään energiatasapainoa ja edistävät pitkäaikaista terveyttä. Lisäksi on tärkeää kuunnella kehon nälkä- ja kylläisyyssignaaleja ja nauttia ruoasta ilman kiirettä.
Liiallinen kuidun saanti voi aiheuttaa ruoansulatusvaivoja, kuten ilmavaivoja, turvotusta ja ummetusta. Yleensä yli 70 grammaa kuitua päivässä voi olla liikaa useimmille ihmisille. On tärkeää lisätä kuidun määrää ruokavaliossa vähitellen ja varmistaa samalla riittävä nesteen saanti, jotta keho ehtii sopeutua muutokseen.
Kahvi voi vaikuttaa joihinkin verikokeiden tuloksiin, kuten verensokeri- ja rasva-arvoihin. On suositeltavaa olla nauttimatta kahvia 9-12 tuntia ennen verikokeita, jotta saadaan tarkkoja tuloksia.
Yksi keskikokoinen kananmuna, joka painaa noin 60 grammaa, sisältää keskimäärin 7 grammaa proteiinia. Kananmunan proteiini on korkealaatuista, sillä se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot oikeassa suhteessa. Kananmunan proteiini jakautuu sekä valkuaiseen että keltuaiseen, joten koko munan nauttiminen on hyödyllistä proteiinin saannin kannalta.
Aikuisen keskimääräinen hiilihydraattien saantisuositus on noin 45-60% päivittäisestä energiansaannista. Tämä tarkoittaa noin 200-400 grammaa hiilihydraatteja päivässä 2000 kilokalorin ruokavaliossa.
Laihduttajan hiilihydraattien saanti riippuu tavoitteista ja yksilöllisistä tarpeista, mutta yleensä suositellaan vähentämään hiilihydraattien osuutta noin 30-50% päivittäisestä energiansaannista. Tämä voi olla noin 150-200 grammaa hiilihydraatteja päivässä vähäkalorisemmassa ruokavaliossa.
Gluteenin vaikutukset voivat ilmetä nopeasti, jopa muutamassa tunnissa, erityisesti niillä, joilla on keliakia tai gluteeniherkkyys. Oireet voivat olla vatsakipuja, turvotusta, ripulia tai ihottumaa. Pitkäaikaisessa altistuksessa gluteeni voi aiheuttaa suoliston limakalvon vaurioita ja muita vakavampia terveysongelmia keliakiaa sairastavilla.
Diabeetikoiden hiilihydraattien saanti tulisi suunnitella yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yleensä suositellaan, että hiilihydraatit muodostavat noin 45-60% päivittäisestä energiansaannista, mutta määrä voi vaihdella riippuen diabeteksen tyypistä ja hoidon tavoitteista.
Kalsium on luonnollisesti esiintyvä mineraali, jota löytyy lehmän ruokavaliosta, kuten rehusta ja vedestä. Kun lehmä syö kalsiumia sisältäviä ruokia, se imeytyy lehmän verenkiertoon ja siirtyy maitorauhasiin, josta se erittyy osana maitoa. Maitotuotteet, kuten maito, juusto ja jogurtti, ovatkin tunnettuja kalsiumin lähteitä ihmisravinnossa. Kalsiumin pitoisuus maidossa voi vaihdella lehmän ruokavalion ja terveydentilan mukaan.
Oliiviöljyn suositeltu päiväannos on noin 4-6 ruokalusikallista. Se sisältää terveellisiä rasvoja, mutta on syytä muistaa, että se on myös kaloripitoinen.
B12-vitamiini eli kobalamiini mahdollistaa perintötekijöiden muodostamisen, tehostaa aineenvaihduntaa ja huolehtii terveestä keskushermostosta.
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
Folaatin puute voi aiheuttaa muun muassa hermosto-oireita, kasvun hidastumista ja megaloblastista anemiaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vajaatoiminta voi aiheuttaa väsymystä, ajattelun hitautta, muistamisen vaikeutta, palelua ja painonnousua, sillä se hidastaa elimistöä.
Alhainen hemoglobiini voi merkitä anemiaa ja aiheuttaa esimerkiksi väsymysoireilua.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
