Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta altistavat aikuisiän diabetekselle. Kerromme tässä artikkelissa myös, mikä on esidiabetes.
Diabetes eli sokeritauti tarkoittaa ryhmää erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Kohonneeseen verensokeriin liittyy haiman insuliinintuotannon häiriö tai insuliiniresistenssi, jolloin insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt.
Diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Heistä enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Suuri enemmistö on yli 65-vuotiaita. Alle 20-vuotiaista suomalaisista hieman yli 600 ihmistä sairastuu vuosittain tyypin 1 diabetekseen.
Diabeteksen hoito vaatii yleensä normaalia tiukemman ruokavalion ja huolellisen itsehoidon noudattamista. Tällä pyritään ehkäisemään komplikaatioita, kuten diabeettista silmäsairautta.
Omia elintapoja voi arvioida kokonaisuutena esimerkiksi Puhti-laboratoriopaketilla, jolla saat monipuolisesti tietoa terveydentilastasi. Lääkärin konsultaation voi tilata erillisenä palveluna tutkimusten jälkeen.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. 5 % diabetekseen sairastuneista sairastaa tätä tyyppiä. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Tämän vuoksi verensokeri kohoaa. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tarvitaan aina pysyvää insuliinihoitoa.
Insuliini on hormoni, jota keho tarvitsee saadakseen glukoosin verenkierrosta kehon soluihin. Kehon on tarkoitus muuttaa glukoosi energiaksi. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino vaatii lääkehoidon lisäksi kokonaisvaltaista elimistön hyvinvoinnista huolehtimista.
Tyypin 2 diabetes (aikuisiän diabetes)
Tyypin 2 diabetes on tyypin 1 diabetesta yleisempi sairaus. Se johtuu verensokerin eli glukoosin pitoisuuden nousemisesta liian korkeaksi.
Kakkostyypin diabetes liittyy sekä perinnölliseen alttiuteen että ylipainoon ja epäterveellisiin elintapoihin (epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus). Elintapojen seurauksena syntynyt matala-asteinen tulehdus voi edesauttaa diabeteksen syntyä.
Tätä diabetestyyppiä hoidetaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla ja muilla lääkkeillä kuin insuliinilla. Alkava tai hyvin lievä tyypin 2 diabetes on parannettavissa elämäntaparemontilla, jossa keskeistä on painonpudotus. Elämäntapamuutokset voivat myös viivästyttää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista tai siirtää lääkehoidon aloituksen tarvetta myöhemmäksi.
Diabetes raskauden aikana
Raskausdiabetes on diabeteksen muoto, joka todetaan ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Raskausdiabetes diagnosoidaan yleensä 24. ja 28. raskausviikon välillä tehtävässä sokerirasituskokeessa. Sokerirasituskoe voidaan tehdä myös aikaisemmin, mikäli henkilöllä on diabeteksen riskitekijöitä.
toistuvat hiivatulehdukset (myös ihopoimuissa kuten kainaloissa tai rintojen alla)
lisääntynyt janon tunne
tiheä virtsaaminen ja isot virtsamäärät
hengityksen makea tai asetonimainen tuoksu
käsien ja jalkojen puutuminen tai pistely.
Aikuistyypin diabetes voi olla myös täysin oireeton.
Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen. Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu suoraan lääkäriin.
Diabetekseen sairastuneella voi mennä vuosia ymmärtää oireidensa olevan normaalista poikkeavia. Moni voikin sairastaa diabetesta vuosia tietämättään. Olo heikkenee sairauden edetessä, mutta omaa kehon tilaa voi silti erehtyä pitämään normaalina, koska oireisiin tottuu.
Diabeteksen ehkäisyn kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota muutoksiin omassa kehossa varsinkin, jos perinnöllinen alttius on olemassa.
Mikä on esidiabetes (diabeteksen esiaste)?
Esidiabetes on diabeteksen “esidiagnoosi”. Sitä voi ajatella varoittavana merkkinä. Esidiabeteksessa verensokeri on normaalia korkeampi, mutta ei riittävän korkea merkitäkseen varsinaista diabetesta. Kyseessä on ikään kuin viimeinen varoitus ja kehotus muuttaa elintapoja.
Esidiabetes on yleensä oireeton, mutta väsymystä voi esiintyä.
Diabeteksen riskitekijät ovat yhteisiä myös esidiabetekselle, koska esidiabetes todetaan usein ennen varsinaista sairautta. Esidiabetesvaiheessa moniin riskitekijöihin on mahdollista vielä vaikuttaa.
Ylipaino: Diabeteksen ja esidiabeteksen riskiä nostaa ylipaino, eli painoindeksi yli 25. Vatsan alueen rasva on sairauden kannalta vaarallisinta. Kehon ylimääräiset rasvasolut edesauttavat insuliiniresistenssin kehittymisessä.
Liikkumattomuus: Vähäinen fyysinen aktiivisuus on usein yhteydessä ylipainoon.
Perinnöllisyys: diabetes kulkee usein suvussa, mutta diabetekseen voi sairastua vaikka suvussa ei olisi tautia.
Ikä: Sairastumisriski aikuistyypin diabetekseen kasvaa iän myötä.
Raskausdiabetes: Raskausdiabetes kertoo suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen myöhemmin elämän aikana.
Aiemmin todettu lievästikin kohonnut verensokeri lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.
Myös unettomuus altistaa diabetekselle
Unettomuudesta kärsivät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin.
Diabetologia-lehdessä syyskuussa 2020 julkaistu tutkimus tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa tekijää, joista valtaosa oli hyvin tunnettuja (esimerkiksi lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi). Uutena löydöksenä esiin nousi myös unettomuus. Unettomuudesta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta.
Diabetes todetaan verikokeiden avulla. Henkilöltä mitataan veren glukoosipitoisuus (fP-Gluk) ja pitkäaikainen sokeriarvo (B-HbA1c), tai tehdään sokerirasituskoe. Verensokeri mitataan usein ylipainoiselta henkilöltä, jonka painoindeksi on yli 25, ja joka kuuluu myös ainakin yhteen muuhun riskiryhmään esimerkiksi iän puolesta.
Verensokeri kannattaa mitata myös riskiryhmään kuulumattomilta, normaalipainoisilta henkilöiltä, jos voinnissa tapahtuu muutoksia. Kohonneen verensokerin oireet voivat olla myös hyvin lieviä, jonka vuoksi verensokeri kannattaa herkästi mitata.
Diabetes diagnoosi
Diabetesdiagnoosissa käytetään seuraavia testejä:
Paastosokeritesti (fP-Gluk): Näytteenotto vaatii 8–12 tunnin paastoa. Tämän vuoksi näyte annetaan yleensä aamulla yöunen jälkeen. Syöminen ennen verinäytettä muuttaa glukoosiarvoja. Normaalina verensokerina pidetään tässä kokeessa lukemaa 6.00 mmol/l. Kohonnutta paastosokeria merkitsee tulos väliltä 6,1–6,9 mmol/l. Diabeteksen alaraja on 7 mmol/l.
Sokerirasitustesti (fP-Gluk-R1): Sokerirasitustestissä tehdään ensin paastosokeritesti. Tämän jälkeen potilas juo 75 mg glukoosia, ja uusi verinäyte otetaan kahden tunnin kuluttua. Normaalin verensokerin yläraja sokerirasitustestissä on 7,8 mmol/l. Jos verensokeri on välillä 7,8–11,0 mmol/l, merkitsee se heikentynyttä sokerinsietoa. Diabeteksen alarajana on sokeriarvo 11.1 mmol/l.
Glykohemoglobiini (HbA1c): Kuvastaa verensokerin pitkäaikaista keskimääräistä pitoisuutta veressä. Normaalisti arvo on 20-42 mmol/mol (4,0-6,0 %). Diabeteksen alarajana on 48 mmol/mol (6,5 %).
Diabeteksen hoito
Diabetesta hoidetaan elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Diabeteksen hoito on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Onnistuneet elämäntapamuutokset esidiabetesvaiheessa voivat siirtää tai estää varsinaisen diabeteksen puhkeamisen kokonaan.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on välttämätön taudin toteamisesta lähtien.
Kun aikuistyypin diabetes todetaan, aloitetaan lääkehoito. Onnistuneiden elintapamuutosten vaikutusten näkyessä verensokerissa lääkitystä voidaan usein vähentää.
Mikäli tyypin 2 diabetes todetaan varhaisvaiheessa, saatetaan pärjätä pidempään ilman lääkehoitoa, jos elintapamuutokset normalisoivat verensokerin.
Diabeteksen hyvä hoito ehkäisee liitännäissairauksien kehittymistä.
Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti. Diabeteksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä on nykyään tarjolla entistä monipuolisemmin. Aikuistyypin diabeteksen hoidossa insuliini ei ole ensisijainen vaihtoehto; yleensä aloitetaan tablettihoidolla. Diabeteksen lääkehoito ei tähtää pelkästään verensokerin laskemiseen, vaan myös muihin tekijöihin kuten painonhallintaan ja liitännäissairauksien ehkäisyyn.
Diabeteksen omahoito on hoidon kulmakivi. Hoidon onnistumista edistää, mikäli henkilö on tietoinen hoidon tavoitteista ja hoitokeinoista. Kun omahoidon tavoitteet ovat selvät henkilölle itselleen, tuntuu hoito järkevältä ja sitä on helpompi noudattaa. Diabeteksen hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska pysyvät elintapamuutokset eivät tapahdu hetkessä.
Käytännössä elämäntapamuutoksiin sisältyy:
säännöllinen hikiliikunta sekä riittävä määrä hyötyliikuntaa
Elämäntapamuutokseen voi hakea neuvoja esimerkiksi valmennuksista, ohjatusta liikunnasta tai miksei vaikka kokkauskurssilta, jos se helpottaa terveellisiin, uusiin ruoka-aineisiin tutustumista. Myös nettivalmennuksesta voidaan saada arvokasta tietoa, työkaluja sekä tukea muutosten tekemiseen niin ruokavalion kuin liikunnan osalta.
Elämäntapamuutosten tulee olla maltillisia ja riittävän hitaasti eteneviä, jotta muutos on pysyvä. Valmennukseen osallistuminen auttaa usein tekemään realistisen aikataulun ja suunnitelman muutokseen. Kaikkia elämäntapojen osa-alueita ei kannata yrittää muuttaa yhdellä kertaa.
Elämäntapamuutoksissa suurta apua antaa myös sosiaalinen tuki, jota voi hakea niin valmentajasta, ystävän kanssa lenkkeilystä tai vaikkapa puolison kanssa aloitetusta uudesta liikuntaharrastuksesta. Lenkkikaveri auttaa pääsemään ylös sohvalta silloinkin, kun itsellä on motivaatio nollassa. Yhdessä koetut onnistumiset lisäävät motivaatiota ja hyvän olon tunnetta. Sosiaalinen tuki ja erilaiset valmennukset auttavat myös sitoutumaan muutokseen.
Diabeteksen ruokavaliohoito
Ruokavalio on tärkeässä roolissa diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Sen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa. Lisäksi ruokavaliolla pyritään:
ehkäisemään ja hoitamaan diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita (lisäsairauksia).
Jo pienestäkin painonpudotuksesta on apua. Painonhallinnassa on hyvä pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja maltillisuuteen; nopea painonpudotus voi usein kostautua hetken päästä takaisin kertyvinä kiloina – korkojen kera. Ruokavalio, unen parantaminen, stressinhallinta ja liikunnan lisääminen auttavat painonpudotuksessa.
Pikadieetit ja pussikeittokuurit on syytä unohtaa. Diabeteksen hoidossa tarvitaan kokonaisuudessaan terveyttä tukevaa ruokavaliohoitoa liikunnan lisäämisen ohella.
Ruokavaliossa oleellista on säännöllinen ateriarytmi (3–5 tunnin välein) sekä annoskokojen pienentäminen, jotka auttavat pitämään verensokeria tasaisempana.
Kuitupitoisten ruokien (esim. täysjyvä, runsaskuituiset kasvikset) määrää on hyvä lisätä; joskus myös kuitulisästä (esim. psyllium, leseet) on hyötyä.
Hiilihydraattien välttämisellä ei nykytiedon mukaan ole merkitystä diabeteksen hoidossa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että liian rasva- ja hiilihydraattipitoiset ruoat nostavat herkästi aterioiden energiamäärää.
Ravitsemuksellisesti vähäarvoisia (sokeria ja valkoista viljaa sisältäviä) ruokia ja juomia vältetään.
Sokeripitoisten juomien kuten tuoremehujen, virvoitus- sekä energiajuomien käyttöä on syytä rajoittaa minimiin. Vesi on paras ruokajuoma.
Kasvisten määrää lisätään. Kasviksia onkin hyvä nauttia pitkin päivää, jopa jokaisella aterialla ja välipalalla. Muista myös marjat, juurekset, palkokasvit ja kuitupitoiset hedelmät.
Kovat rasvat (esim. voi) on syytä vaihtaa pehmeisiin rasvoihin (esim. oliiviöljy).
Runsasta punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä vähennetään.
Alkoholin käyttöä rajoitetaan (alkoholia enintään kohtuullisesti).
Välimeren ruokavalio on yksi tapa toteuttaa diabetesta sairastavalle suositeltua ruokavaliota.
Myös kasvisruokavaliota voi kokeilla; se näyttää liittyvän parempaan hoitotasapainoon tyypin 2 diabeetikoilla.
Energiansaanti suhteutetaan kulutukseen. Aterioiden kokoaminen lautasmallin mukaisesti on helppo tapa arvioida sopiva ruokamäärä.
Ravitsemusterapeutin puoleen kannattaa kääntyä erityisesti, mikäli diabeteksen lisäksi on muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia (esim. keliakia, kihti, kohonnut kolesteroli, vaikea munuaisten vajaatoiminta, vaikea ylipaino).
Mitä diabeetikon kannattaa lisätä ruokavalioon?
kaikki kasvikset, vihannekset, juurekset ja marjat
rasvainen kala (esim. lohi), vähärasvaiset kana ja kalkkuna, palkokasvit
Diabetesta sairastavan liikuntasuositukset
Liikuntaa suositellaan kaikille. Harrastaminen kannattaa kuitenkin aloittaa maltilla, omaa kuntoa kuulostellen ja riskit huomioiden, mikäli ei ole tottunut harrastamaan liikuntaa.
Säännöllinen liikunta vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa verensokerin tasapainoa, vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen sekä lisää virkeyttä ja hyvinvointia.
Diabetesta sairastavalle sopivat samat yleiset liikuntasuositukset kuin muillekin.
Arkinen hyötyliikunta (kävely, rappusten käyttö hissin sijaan yms) on liikunnan kulmakivi.
Pitkään istumista tulee välttää ja liikkumista puolestaan lisätä. Istuminen tulisi keskeyttää puolen tunnin välein kevyellä muutaman minuutin liikunnalla.
Suuria lihasryhmiä kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esim. kävely, pyöräily, uinti, tanssi) suositellaan vähintään 2,5 tuntia viikossa vähintään kolmelle päivälle jaettuna.
Lihaskuntoharjoittelua on hyvä tehdä 2–3 päivänä viikossa.
Kehonhuoltoa sekä tasapainoa ja notkeutta kehittävää liikuntaa suositellaan kaikille.
Vähäinenkin liikunta on parempi vaihtoehto kuin liikkumattomuus. Huomioi oma kuntotaso aloittaessasi liikuntaa.
pienten hermojen vaurioituminen eli diabeettinen neuropatia
jalkaongelmat ja haavat
hammas- ja suusairaudet.
Lisäsairauksien riskiä nostaa pitkään koholla oleva verensokeri. Riskiä lisäävät erityisesti kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä tupakointi. Elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi myös lisäsairauksien kehittymiseen.
Diabeteksen seurantaan kuuluu munuaissairauden, silmänpohjanmuutosten sekä jalkaongelmien seulonta.
Verensokerin ohella myös verenpainetta ja kolesteroliarvoja seurataan säännöllisesti.
Yksi diabeteksen merkittävä lisäsairaus on munuaissairaus eli nefropatia. Munuaismuutosten eteneminen voidaan ehkäistä hyvällä diabeteksen ja verenpaineen hoidolla. Munuaisten toimintaa seurataan säännöllisesti verikokeella ja mittaamalla virtsaan erittyvän albumiinin määrä virtsanäytteestä.
Diabetes & silmänpohjamuutokset (retinopatia)
Huono verensokeritasapaino ja pitkään jatkunut diabetes lisää riskiä silmän verkkokalvosairaudelle, eli retinopatialle. Se voi ajan myötä heikentää näköä ja aiheuttaa jopa sokeutta. Retinopatian riskin vuoksi diabetesta sairastavalle tehdään säännöllisesti silmänpohjien tutkimus.
Diabetes & sydän- ja verisuonisairaudet
Diabetekseen liittyy usein kohonnut verenpaine, kohonneet kolesteroliarvot sekä lisääntynyt veren hyytymistaipumus. Ne kiihdyttävät valtimoiden kalkkeutumista ja ahtautumista. Diabeetikon riski saada sydän- tai aivoinfarkti on moninkertainen verrattuna henkilöön, joka ei sairasta diabetesta. Myös alaraajojen verenkiertohäiriön (katkokävely) riski on moninkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta.
Tupakointi lisää riskiä näihin suuresti kaikilla, mutta sitäkin enemmän diabeetikolla.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kiinnitetään huomioita diabeteksen hoidossa erityisesti ruokavaliolla ja sydänterveyttä edistävillä elintavoilla.
Verenpaineen ja veren kolesterolin tavoitearvot ovat diabetesta sairastavilla matalammat kuin henkilöillä, joilla ei ole diabetesta.
Diabetes & pienten hermojen vaurioituminen (diabeettinen neuropatia)
Ääreishermoston häiriö eli neuropatia on diabeteksen lisäsairaus. Neuropatia ilmenee etenkin alaraajoissa. Se aiheuttaa särkyjä ja heikentää etenkin jalkapohjien tuntoa. Jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeasti hoidettavia haavaumia ja tulehduksia tuntoaistin heikkenemisen vuoksi.
Diabetes & jalkaongelmat ja haavat
Diabeetikolla pienten hermojen vaurioituminen johtaa jalkojen tunnottomuuteen. Myös muita jalkaongelmia ja huonosti paranevia haavoja esiintyy normaalia enemmän. Pahimmillaan huonosti paraneva jalkahaava voi johtaa jalan osan amputaatioon.
Diabetes & hammas- ja suusairaudet
Diabetesta sairastavan on erittäin tärkeää huolehtia myös suun ja hampaiden terveydestä. Suun terveyden tarkastuksessa tulee käydä säännöllisesti: yleensä kerran vuodessa tai hammaslääkärin ohjeen mukaan. Diabetesta sairastavan riski hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille on muita suurempi.
Lisäksi on hyvä huomata, että suun tulehdukset nostavat verensokeria ja lisäväät riskiä valtimosairauksille.
Kun veriplasman glukoosiarvo on alle 4,0 mmol/l, verensokeri on tavallista alhaisempi. Verensokeri laskee alle normaalin, kun elimistössä on liikaa insuliinia tarpeeseen nähden.
Hypoglykemiaa esiintyy erityisesti insuliinihoitoisessa diabeteksessa.
Hypoglykemia voi syntyä seuraavissa tilanteissa:
niukka syöminen insuliiniannokseen nähden
runsas alkoholimäärä
liian suuri insuliiniannos (vahingossa tai muusta syystä)
äkillinen sairaus (kuten vatsatauti, muu raju infektio).
Hypoglykemia oireet
Hypoglykemiaan eli matalaan verensokeriin liittyy monenlaisia oireita.
Adrenaliinioireet (“insuliinituntemukset”) alkavat, jos verensokeri alittaa tason 3,3–3,5 mmol/l. Oireita ovat:
vapina, käsien tärinä
hermostuneisuus
sydämentykytys (tiheä pulssi)
hikoilu
nälän tunne
heikotus.
Hermosto-oireet alkavat, kun verensokeri on laskenut tasolle 2,5–2,8 mmol/l. Oireita ovat:
pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus (verensokeri on laskenut alle 2 mmol/l).
Oireet väistyvät 10–15 minuutin kuluessa, kun nautitaan nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Hermosto-oireita on vaikeampi havaita kuin ensimmäisenä lueteltuja adrenaliinioireita.
Jos alhaista verensokeria esiintyy toistuvasti, voi elimistö turtua oireisiin tai oireet voivat muuttua. Uudenlaisten oireiden ilmaantuessa tai oireiden hämärtyessä on syytä keskustella lääkärin kanssa hoidosta.
Hypoglykemian itsehoito
Alhaisen verensokerin korjaaminen tulee aloittaa heti, kun ensimmäiset oireet tulevat. Verensokeri tarkistetaan tarvittaessa pikamittauksella. Hoitona on nopeasti imeytyvän hiilihydraatin nauttiminen.
Jos epäilee diabeetikon joutuneen insuliinisokkiiin (tajuttomuustila, joka johtuu hyvin alhaisesta ja pitkään kestäneestä verensokerista), tulee hätäkeskukseen ottaa yhteyttä välittömästi.
Hyperglykemia (korkea verensokeri)
Hyperglykemia tarkoittaa korkeaa verenglukoosia (verensokeria). Tila saattaa johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista.
Vaikka diabeteksen hoito elintavoilla ja lääkkeillä tuntuisi olevan kunnossa, mutta verensokeri nousee silti liian korkealle, tulee asia ottaa puheeksi lääkärissä. Korkean verensokerin syynä voi olla riittämätön diabeteslääkitys, tai elämäntapamuutos ei olekaan tuottanut toivottuja vaikutuksia. Jatkuvasti liian korkea verensokeri kasvattaa riskiä diabeteksen liitännäissairauksiin.
Hyperglykemia oireet
Hyperglykemia oireita:
väsymys, etenkin ruokailun jälkeen
jano
normaalia tiheämpi virtsaamisen tarve
näön hämärtyminen.
Kuinka voin vähentää aikuistyypin diabeteksen riskiä?
Pelkästään elintavat eivät aiheuta aikuistyypin diabetesta, mutta etenkin ylipaino lisää riskiä huomattavasti.
Diabeteksen sairastumisen riskiin voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Vastaako oma ruokavalio suosituksia, ovatko paino ja liikuntatottumukset kunnossa, onko alkoholinkäyttö maltillisen rajoissa ja onko ruokailurytmi säännöllinen?
Selvitä, esiintyykö suvussasi diabetestä eli onko sinulla kohonnut riski sairastua perinnöllisistä syistä.
Kakkostyypin diabetesta edeltää usein pitkäaikaisesti koholla ollut verensokeri. Diabetekseen liittyy usein metabolinen oireyhtymä. Esidiabetesvaiheessa on vielä yleensä mahdollista vaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen elämäntapamuutoksilla.
Veren rasva-arvojen, verenpaineen ja verensokerin säännöllinen mittaus kertoo, onko elintapoja syytä korjata. Puhdin laboratoriopakettien avulla voit selvittää muun muassa veren rasva-arvot ja pitkäaikaisen verensokerin.
Puhti-laboratoriopaketti kertoo kattavasti elimistön tilasta. Testipakettiin kuuluu useita kehon terveydentilasta kertovia mittareita (sis. pitkäaikainen sokeri). Se sopii elämäntapamuutoksen tueksi ja sen avulla saat selkeän tilan kehon hyvinvoinnista.
Tutkimukseen on helppo lisätä yksittäisiä testejä, mikäli niin haluat.
Saatavilla on myös muita testipaketteja, kuten laajat laboratoriopaketit sekä miehille että naisille.
Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Nopeasti ja helposti. Selkeä tulosraportti.
Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.
Ketoasidoosi voi kehittyä muutamassa tunnissa tai päivässä, riippuen henkilön aineenvaihdunnallisesta tilasta ja insuliinin puutteesta. Tyypillisesti tila etenee nopeasti, jos verensokeritasot ovat korkeat ja insuliinia ei ole saatavilla riittävästi. Oireet voivat pahentua nopeasti, joten on tärkeää hakeutua hoitoon heti ensimmäisten oireiden ilmetessä.
Diabetes todetaan verikokeilla, jotka mittaavat verensokerin ja HbA1c-arvon. Diagnoosi vahvistetaan, jos paastoverensokeri on toistuvasti korkea tai HbA1c-arvo ylittää tietyn rajan.
Diabetes voi kehittyä, kun keho ei pysty tuottamaan riittävästi insuliinia tai kun kehon solut eivät reagoi insuliiniin tehokkaasti. Tyypin 1 diabetes johtuu yleensä autoimmuunireaktiosta, kun taas tyypin 2 diabetes liittyy usein elintapoihin ja perinnöllisiin tekijöihin.
Insuliiniresistenssin korjaamiseksi on tärkeää keskittyä terveellisiin elämäntapoihin. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja ja vähärasvaisia proteiininlähteitä sekä rajoittaa yksinkertaisten hiilihydraattien ja tyydyttyneiden rasvojen saantia. Säännöllinen liikunta, kuten aerobinen harjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu, auttavat parantamaan insuliiniherkkyyttä. Lisäksi riittävä uni ja stressin hallinta ovat avainasemassa. Joskus lääkärin määräämä lääkitys voi olla tarpeen insuliiniresistenssin hallitsemiseksi.
Diabeteksen hoitoon kuuluu verensokerin seuranta, ruokavalion hallinta, liikunta ja tarvittaessa lääkitys. Tyypin 1 diabeetikot tarvitsevat insuliinia, kun taas tyypin 2 diabeetikot voivat usein hallita tautiaan elämäntapamuutoksilla ja suun kautta otettavilla lääkkeillä.
Tyypin 2 diabetes kehittyy usein ylipainon, vähäisen liikunnan ja epäterveellisten ruokailutottumusten seurauksena. Perinnölliset tekijät myös vaikuttavat riskiin.
Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka auttaa säätelemään verensokerin tasoa. Kun syöt, kehosi muuttaa ruoan glukoosiksi, joka on pääasiallinen energianlähde. Insuliini auttaa glukoosia siirtymään verenkierrosta soluihin, missä sitä käytetään energiana. Jos keho on insuliiniresistentti, solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti, mikä voi johtaa verensokerin nousuun ja pitkällä aikavälillä lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Diabetesta sairastavien on tärkeää noudattaa tasapainoista ruokavaliota, joka auttaa hallitsemaan verensokeritasoja. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja, vähän sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja sekä riittävästi proteiinia. Aterioiden ja välipalojen säännöllisyys sekä hiilihydraattien määrän tarkka seuranta ovat myös keskeisiä tekijöitä verensokerin tasapainottamisessa.
Suomessa arvioidaan, että noin 500,000 ihmistä sairastaa diabetesta, mikä on noin 9% väestöstä. Luku sisältää sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen.
Tyypin 1 diabetes syntyy, kun kehon immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Tämä johtaa insuliinin puutteeseen, mikä vaatii elinikäistä insuliinihoitoa.
Diabeteslääkitys aloitetaan yleensä, kun elämäntapamuutokset eivät riitä hallitsemaan verensokeritasoja. Lääkityksen tyyppi ja annostus riippuvat diabeteksen tyypistä ja potilaan yksilöllisistä tarpeista.
Diabeteksen oireita ovat jatkuva jano, tiheä virtsaamistarve, väsymys, näön hämärtyminen ja hitaasti paranevat haavat. Oireet voivat kehittyä vähitellen, erityisesti tyypin 2 diabeteksessa.
Sokerirasituskoe tehdään antamalla henkilön juoda glukoosiliuosta, minkä jälkeen mitataan verensokerin muutokset useita kertoja seuraavien tuntien aikana. Koe auttaa arvioimaan, kuinka hyvin keho käsittelee glukoosia.
Diabeteksen ehkäisyyn kuuluu terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipainon ylläpito ja tupakoinnin välttäminen. Nämä toimet voivat vähentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Neuropatia alkaa yleensä vähitellen. Ensimmäiset oireet voivat olla tunnottomuutta, kihelmöintiä tai pistelyä erityisesti jaloissa ja käsissä. Oireet johtuvat hermovaurioista, jotka voivat aiheutua monista syistä, kuten diabeteksesta, vitamiinipuutoksista, infektioista tai altistumisesta myrkyille. Neuropatian kehittyminen voi olla hidasta, ja oireet voivat pahentua ajan myötä, jos taustalla olevaa syytä ei hoideta.
Metformiini vaikuttaa alentamalla verensokeritasoja ja parantamalla kehon kykyä käyttää insuliinia tehokkaammin. Se on yleisesti käytetty lääkitys tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Metformiini vähentää maksan glukoosin tuotantoa ja lisää lihasten glukoosin käyttöä, mikä auttaa alentamaan verensokeria. Lisäksi se voi vaikuttaa suotuisasti sydän- ja verisuoniterveyteen ja auttaa painonhallinnassa.
Diabeetikoiden hiilihydraattien saanti tulisi suunnitella yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Yleensä suositellaan, että hiilihydraatit muodostavat noin 45-60% päivittäisestä energiansaannista, mutta määrä voi vaihdella riippuen diabeteksen tyypistä ja hoidon tavoitteista.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Insuliiniresistenssi on metabolinen häiriö, joka liittyy keskeisesti lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Sokerihemoglobiini B-HbA1c ilmaisee veren pitkäaikaisen sokeriarvon. Sokerihemoglobiinitesti eli pitkäaikainen sokeri ilmaisee keskimääräisen verensokerin edeltävien 2 – 8 viikon ajalta.
Pimeä vuodenaika ei houkuttele ulos lenkille. Kun pimeys alkaa melkein heti työpäivän päätyttyä, ei ulos huvittaisi lähteä edes jumppaan tai kuntosalille. Tämä on ymmärrettävää,
Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten energisiä olemme arjessa tai urheillessa ja minkälaiseksi terveytemme muodostuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi vitamiinitasot ja rauta-arvot vaikuttavat siihen, miten jaksamme.